Käytämme Kevan verkkopalveluissa evästeitä tarjotaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Tarkemmat tiedot tietosuojakäytännöistämme.

Työelämän kehittämisraha

Työelämän kehittämisrahalla haluamme edistää kunta-alan ja kirkon työnantajien työelämän kehittämistoimintaa. Tuemme innovatiivisia ja vaikuttavia hankkeita, joilla vahvistetaan strategista työkykyjohtamista, ennaltaehkäistään työkyvyttömyysriskiä sekä edistetään tuloksellisuutta työpaikoilla.

Haluamme tukea kehittämistoimintaa, jossa kehittämistyön toimintamallit ja tulokset juurtuvat organisaation toimintaan ja käytäntöihin ja ovat myös muiden työpaikkojen hyödynnettävissä.

Tuemme hankkeiden verkostoitumista ja parhaiden käytäntöjen levittämistä työelämään.

Vuoden 2019 hakuaika on 1.2.-31.5.2019

Hakulomake, -ohjeet sekä tietoa hakuaikaisesta tuesta löydät tammikuussa 2019 verkkosivuiltamme

Vuoden 2018 työelämän kehittämishankkeiden teema

Vuoden 2018 työelämän kehittämisrahoituksen teemana oli ”Työkyvyn turvaaminen onnistuneella muutosjohtamisella”.

Digitalisaation myötä työnkuvat ja tehtävät muuttuvat voimakkaasti myös julkisella sektorilla. Lisäksi sote- ja maakuntauudistus muuttaa lähivuosina organisaatioraken-teita ja toimintamalleja.

Yksilöiden ja organisaatioiden kyky uudistua on ratkaisevan tärkeää työkyvyttömyyden kustannusten ennaltaehkäisemisen kannalta.

Kehittämishankkeiden rahoitus

Vuonna 2018 työelämän kehittämisrahoituksen kokonaismäärä oli 400 000 euroa. Haettavissa oli kolmen suuruisia rahoituksia: korkeintaan 10 000 euroa, 20 000 euroa ja 50 000 euroa. Rahoitus on kilpailtua.

Hankkeelta vaadittava omarahoitusosuus oli 50 %. Omarahoitukseksi ei lasketa oman organisaation henkilöstön käyttöä.

Työelämän kehittämisrahaa ei ole myönnetty virkistys- ja liikuntatoimintaan, yksittäisiin tapahtumiin, laitehankintoihin tai päivärahoihin, eikä osallistujien matka-, ateria- tai majoituskustannuksiin.

Arviointikriteerit hankkeiden valintaan

Rahoitettavia hankkeita valittaessa käytettiin seuraavia valintakriteereitä:

1) Yhteensopivuus vuoden teemaan.
2) Hankkeen sisältö: Toteuttamiskelpoisuus, suunnitelmallisuus, seuranta, uutuusarvo ja innovatiivisuus.
3) Hankkeen vaikuttavuus: Arvioidut käytännön hyödyt. Lopputulosten laajempi hyödynnettävyys ja tulosten levittämistoimet. Eduksi katsotaan hankkeen verkosto-yhteistyö, mikä edistää parhaiden käytänteiden levittämistä.
4) Rahoitusta jaetaan eri tyyppisille hankkeille.
5) Rahoitusta jaetaan erikokoisille ja -tyyppisille kunta-alan ja kirkon työnantaja-asiakkaille.

Hankkeiden käynnistyminen ja enimmäiskesto

Valittujen hankkeiden on tullut käynnistyä viimeistään 1.11.2018.

Tuettavien kehittämishankkeiden enimmäiskesto on 24 kuukautta.

Hakeminen ja valintaprosessi

Hakemukset arvioi asiantuntijaraati, joka koostui Kevan asiantuntijoista ja ulkopuolisista työkykyjohtamisen ja kehittämisen asiantuntijoista.

Hakemusten arviointiraadin kokoonpano:

• Työelämäpalvelujen johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki, Keva (pj)
• Työelämäpalvelujen koordinaattori Satu Ijäs, Keva (sihteeri)
• Työelämäasiantuntija Eija-Maria Gerlander, Keva
• Asiakaspäällikkö Sari Huunonen, Keva
• Johtava asiantuntija Tuula Oksanen, Työterveyslaitos
• Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen, KT Kuntatyönantajat
• Työelämänasiantuntija Laura Pekkarinen, Keva
• Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva
• Tiimipäällikkö Taina Tuomi, Keva

Päätöksen valittavista hankkeista teki arviointiryhmän esityksestä Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén. 

Tulosten raportointi ja hyödyntäminen

Hankkeiden tuloksista ja kehittämisrahan käytöstä raportoidaan Kevalle. Loppuraportti tulee toimittaa Kevalle viimeistään 2 kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä Kevan määrittelemän raportointimallin pohjalta.

Hankkeilta edellytetään sitoutumista ja aktiivisia toimenpiteitä tulosten hyödyntä-miseksi myös oman organisaation ulkopuolelle laajemmin julkisen sektorin kehittä-mistyöhön.

Keva tukee hankkeiden verkostoitumista ja parhaiden käytänteiden levittämistä kan-sallisessa strategisen työkykyjohtamisen kehittämistyössä julkisella sektorilla.

Vuonna 2018 kehittämisrahaa saaneet hankkeet

Työelämän kehittämisrahaa saivat hankkeet:

Arkea Oy: Robotista helpotusta arkeen - Puettavien työtä keventävien robottien (Exoskeleton) kokeilu kiinteistönhoidon ja kunnossapidon tehtävissä

Etelä-Pohjanmaan liitto: Valmentavalla esimiestyöllä parempaa työhyvinvointia muutoksissa

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä: Esimiesverstaassa työhyvinvointi nousuun

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy: Työhyvinvoinnin parantaminen kognitiivisen ergonomian keinoin

Joensuun kaupunki/Henkilöstöpalvelut: Kuuntelemisesta tekoihin

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky: Työkyvyn turvaaminen masennuspotilaiden keskuudessa työterveyshuollon toiminnallisen integroinnin toimeenpanolla

Kittilän kunta: Osallisuudesta työhyvinvointia

Lempäälän kunta: Muutostukipakettimalli ja resilienssin johtaminen työkyvyn ylläpidon väleinä

Mänttä-Vilppulan kaupunki: Ylä-Pirkanmaan Työhyvinvointiohjelma "Kunta3 - Yhteisellä kehittämisellä kohti vaikuttavaa ja hyvinvoivaa työtä"

Palmia Oy ja Tekme Oy: Muutoksen mahdollistajat -hanke

Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy: Esimies valmentajana

Riihimäen kaupunki/Aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin palvelut/Kotihoito: Kolmen R:n (reiluus, rohkeus ja ripeys) kotihoitokonsepti Riihimäelle

Tampereen hiippakunta, Suomen ev.lut. kirkko: Resilienssin arviointityökalun rakentaminen ja testaaminen kirkollisten työyhteisöjen käyttöön

Uudenmaan liitto: Me Taitajat - Metataidoista luottamusta ja rohkeutta muutokseen

Vantaan kaupunki henkilöstökeskus: Aktiivinen toimijuus ja tulevaisuuden rakentaminen uudistuvassa Vantaassa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ky: Muutoskyvykkyyden kehittäminen Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirissä 2018-2019