Työelämän kehittämisraha

Työelämän kehittämisrahan avulla kunta-alan ja kirkon työnantajilla on mahdollisuus saada tukea työelämän kehittämistoimintaan. Tuemme innovatiivisia ja vaikuttavia hankkeita, joilla vahvistetaan strategista työkykyjohtamista ja työhyvinvointia, ennaltaehkäistään työkyvyttömyysriskiä sekä edistetään tuloksellisuutta ja uudistumista työpaikoilla. Tuemme erilaisissa työkykyjohtamisen kehitysvaiheissa olevien työpaikkojen työkykyjohtamista.  

Kevan työelämän kehittämisrahan avulla organisaatiot saavat tukea kehittämistyön toimintamallien ja tulosten juurruttamiseen oman organisaation toimintaan ja käytäntöihin, sekä tuotosten välittämiseen muiden työpaikkojen hyödynnettäväksi.

Tuemme myös hankkeiden verkostoitumista ja parhaiden käytäntöjen levittämistä työelämään.

Kehittämisrahaa haetaan lomakkeella. Haku tapahtuu työnantajan verkkopalvelun kautta, kohdasta Työelämän kehittämisraha.

Koronatilanteen vuoksi vuoden 2020 hakuaikaa on pidennetty. Hakuaika on 12.3.-30.9.2020.

Keva käsittelee vain työnantajan verkkopalvelun kautta saapuneet hakemukset. Hankkeen vastuuhenkilöllä tulee olla valtuus hyväksyä Työlämän kehittämisrahan rahoitusehdot hanketta velvoittavana rahoitussopimuksena.

Vuoden 2020 työelämän kehittämisraha

Kuka voi hakea työelämän kehittämisrahaa? 

Kehittämisrahan hakijan on oltava Kevan työnantaja-asiakas.

Kehittämisrahaa voivat hakea

  • kuntien
  • kuntayhtymien
  • kunnallisten osakeyhtiöiden
  • maakuntien sekä
  • evankelis-luterilaisen kirkon työnantajat.

Kehittämisrahaa voi hakea yhteishankkeeseen. Tällöin rahaa hakee vain yksi organisaatio kaikkien organisaatioiden puolesta. Tämä vastuuorganisaatio sopii muiden organisaatioiden kanssa kehittämisrahan ja kustannusten jakautumisesta organisaatioiden kesken. Yhteishanke voi koskea esimerkiksi koko kuntakonsernia tai sen osaa.  Yhteishanke voi myös olla kahden kunnan välinen hanke.

Kehittämisrahaa voi hakea hankkeeseen, joka on osa laajempaa hanketta. Tällöin hakijan on osoitettava selkeästi, mihin hankkeen osaan haetaan Kevan kehittämisrahaa.  

Kehittämisrahaa aiemmin saanut organisaatio voi hakea kehittämisrahaa toistamiseen, mutta eri hankkeeseen.  Sama organisaatio voi myös lähettää kehittämisrahahakemuksen useampaan eri hankkeeseen. Organisaatiossa kannattaa koordinoida ja priorisoida hakemuksia. Valinnassa huolehdimme siitä, että kehittämisrahaa jaetaan erityyppisille, erikokoisille ja työkykyjohtamisen eri vaiheissa oleville organisaatioille.

Kehittämisrahaa voidaan hakea hankkeeseen, mikä käynnistyy kolmen kuukauden kuluessa rahoituspäätöksestä ja mikä kestää korkeintaan 24 kuukautta.  

Milloin voi hakea

Jaamme työelämän kehittämisrahaa kerran vuodessa.

Koronatilanteen vuoksi vuoden 2020 hakuaikaa on pidennetty. Hakuaika on 12.3.-30.9.2020. Hakemukset tulee jättää klo 16 mennessä työnantajan verkkopalvelussa.

Kehittämisrahaa myönnetään vain uusiin hankkeisiin, jotka käynnistyvät kolmen kuukauden kuluessa rahoituspäätöksestä. Päätökset rahoituksen saaneista organisaatioista ilmoitetaan viikolla 46.

Paljonko kehittämisrahaa voi hakea ja saada?

Kehittämisrahaa jaetaan vuonna 2020 yhteensä 500.000 euroa. Hankekohtaisesti myönnettävän rahan minimi on 10.000 euroa ja maksimi 75.000 euroa. Hakija pyöristää hakemansa rahasumman joko 5 000:een tai 10 000:een euroon. Hakija ilmoittaa haettavan summan hakemuksessaan.

Kevan myöntämä kehittämisraha voi olla korkeintaan 50 % kokonaiskustannuksista. Keva voi myös myöntää vain osan haetusta summasta.

Minkälaiseen kehittämistoimintaan kehittämisrahaa myönnetään? 

Kehittämisrahaa voit hakea monenlaiseen kehittämistoimintaan. Se voi olla

• palvelujen
• palveluprosessien
• työkykyjohtamisen
• työkykyprosessien
• työvälineiden
• arvioinnin
• mittareiden tai
• osaamisen kehittämistä.

Kehittäminen voi olla perustan rakentamista, nykyisen toiminnan uudistamista tai kokonaan uuden innovointia ja kokeilua. Keskeistä on, että se kytkeytyy työkykyjohtamisen tai työhyvinvoinnin vahvistamiseen, työkyvyttömyysriskin ennaltaehkäisyyn, tuloksellisuuden tai uudistumiseen edistämiseen työpaikoilla.

Kehittämistoiminnan tuloksena arvioidaan muutosta suhteessa aikaisempaan toimintaan. Kehittämistoiminta on vaikuttavaa silloin, kun sen myötä kehittämiskohteessa syntyy ja juurtuu tai innovoidaan, kokeillaan ja arvioidaan uutta toimintatapaa verrattuna aikaisempaan tilanteeseen. Organisaation sisäisen muutoksen lisäksi tärkeää on myös se, miten kehittämistoiminnan tuloksia levitetään ja kyetään hyödyntämään muissa julkisen alan organisaatioissa.

Minkälaisia kustannuksia kehittämisrahalla rahoitetaan? 

Kehittämisrahaa saa korkeintaan 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Kehittämisrahaa voi käyttää hankkeen kestoaikana aiheutuneisiin kustannuksiin, joihin ei saada rahoitusta muulta taholta.

Koronatilanteesta johtuvan hakuajan pidentymisen vuoksi vuoden 2020 kehittämisrahan osalta hyväksytään poikkeuksellisesti myös ennen rahoituspäätöstä (viikko 46) syntyneitä kustannuksia. Edellytyksenä on, että hanke on käynnistynyt 1.9.2020 jälkeen ja kustannukset olisivat oikeutettuja Kevan kehittämisrahaan tai omarahoitusosuuteen. Tämä ei koske hakemuksen suunnittelusta aiheutuvia kuluja.

Kustannukset voivat syntyä ostopalveluista kuten valmennuksista, hanketyöntekijän tai konsultoinnin palveluista ja näiden matka- ja majoituskustannuksista lukuun ottamatta kilometrikorvauksia, päivärahoja ja ateriakorvauksia.

Rahaa saa käyttää myös koulutustilakustannuksiin, hankkeen ja tulosaineiston markkinointi- ja hyödyntämiskustannuksiin sekä hankkeen tavoitteiden kannalta oleellisiin laitehankintoihin ja IT-kuluihin.

Kehittämisrahaa ei voi käyttää saajan sisäisiin ostoihin tai hankintoihin, saajan lähipiiri- tai vaikutusvaltayhteisöltä tehtäviin ostoihin tai hankintoihin, oman organisaation henkilöstön työajan käytön, matka-, ateria- tai majoituskustannuksiin, päivärahoihin tai kilometrikorvauksiin eikä virkistys- ja liikuntatoimintaan tai yksittäisiin tapahtumiin.

Hakijaorganisaatio voi sisällyttää omarahoitukseen hankkeeseen osoitetut uuden lisähenkilön palkkakustannukset. Työajan tulee tällöin olla vähintään 50 % kokoaikaisesta työstä.

Palkkakustannukset voi sisällyttää myös silloin, kun vakituinen henkilö siirtyy tilapäisesti määräajaksi hakijaorganisaation sisällä hankkeen projektityöntekijäksi. Tällöin omakustannusosuuteen voi laskea kyseisen henkilön palkkakustannukset, jos hänen hanketyöaika on vähintään 50 % aiemmasta työajasta ja jos täksi ajaksi hänen tilalleen on palkattu sijainen.

Omakustannusosuuteen voi laskea myös hankevalmennuksiin tms. liittyvät oman henkilöstön matka-, ateria- ja majoituskustannukset (lukuun ottamatta kilometrikorvauksia), samoin kuin hankkeen tavoitteiden toteuttamisen kannalta oleelliset IT- ja laitehankinnat, mikäli ne ovat syntyneet hankkeen kestoaikana.

Omarahoitusosuuteen ei voi laskea oman henkilöstön työajan käytön kustannuksia eikä sijaiskustannuksia.

Työelämän kehittämisrahan rahoitusehdot

Työelämän kehittämisrahan rahoitusehdot otettiin käyttöön vuoden 2019 hakukierroksella. Vuoden 2020 hakukierrokselle niitä on päivitetty.

Ennen rahan hakemista tutustu työelämän kehittämisrahan rahoitusehtoihin. Niissä määritellään muun muassa: 

  • rahan saajan velvollisuudet
  • rahoituspäätöksen sitovuus
  • rahan käyttökohteet
  • oikeudet hankkeiden tuotoksiin.
Kevan työelämän kehittämisrahan rahoitusehdot 2020.pdf (2967 kb)

 
Kun kehittämisrahaa haetaan, hyväksyy hakija hakemuksessa rahoitusehdot velvoittavana rahoitussopimuksena. Hankkeen vastuuhenkilöksi nimetyllä henkilöllä tulee olla riittävät valtuuden tehdä hanketta koskevia päätöksiä. 

Tukea kehittämisrahan hakemiseen

Kevalta saa tukea hankesuunnitelman laatimiseen ja hakulomakkeen täyttämiseen. Järjestämme kaikille kiinnostuneille teemakohtaisia webinaareja (Skype-tilaisuuksia). Näihin voi ilmoittautua Kevan tapahtumasivulla.

Osallistumislinkin lähetämme ilmoittautuneille edellisenä päivänä.

Haluaisitko henkilökohtaista sparrausta organisaatiollesi?

Voit varata korkeintaan 45 minuutin sparrausajan sähköpostitse. Lähetä sähköposti otsikolla "Työelämän kehittämisraha 2020 sparrausaika" osoitteeseen taina.tuomi@keva.fi  

Miten ja missä hakeminen tapahtuu? Hakulomake.

Haku tapahtuu työnantajan verkkopalvelun kautta, kohdasta Työelämän kehittämisraha. Hakeminen tapahtuu ajalla 12.3-30.9.2020 klo 16.00 mennessä. Pääset tutustumaan hakulomakkeeseen tästä.

Työelämän_kehittämisraha_2020_Hakemislomake.pdf (76 kb)

 

Jos et tiedä, onko sinulla oikeutta työnantajan verkkopalveluun tai jos sinulla ei ole oikeutta, ota yhteyttä työpaikkasi henkilöön, jolla on oikeus antaa käyttövaltuuksia työnantajan verkkopalveluun.

Keva käsittelee vain verkkopalvelun kautta saapuneet hakemukset. Lähettäjällä tulee olla valtuutus hyväksyä Työelämän kehittämisrahan rahoitusehdot hanketta velvoittavana rahoitussopimuksena. Hakemusta ei voi muuttaa tai täydentää hakemuksen lähettämisen jälkeen. Hakemuksen peruuttaminen on mahdollista.

Lisätietoa verkkopalveluun kirjautumisesta löydät täältä.

Millä perustella rahaa jaetaan -  valintakriteerit

Kehittämisrahan saamiselle on määritelty perusedellytyksiä ja erityiskriteerejä. Lisäksi valinnassa varmistetaan, että rahaa jaetaan erikokoisille, eri tyyppisille ja työkykyjohtamisen eri kehitysvaiheissa oleville organisaatioille.

Perusedellytyksiä ovat:

  • Hankkeen tavoite sopii kehittämisrahan yleiseen tavoitteeseen
  • Budjetti on laadittu rahoitusehtojen mukaisesti ja hankkeen suunnittelussa on ennakoitu budjettiin liittyviä riskejä. Keskeistä on se, että hankkeen omarahoitusosuus on riittävä. Kevan rahoitus kattaa korkein 50 % kokonaiskustannuksista
  • Hanke on toteuttamiskelpoinen: suunnitelluilla toimenpiteillä ja asiantuntemuksella on mahdollista saavuttaa hankkeen tavoitteet. Hankkeeseen liittyviä riskejä on ennakoitu.

Jos hakija ei täytä näitä perusedellytyksiä, tai täyttää vain osan näistä, vaarantaa se rahan saamista.

Erityiskriteereinä ovat:

1) Organisaation strategisiin tavoitteisiin ja johtamisjärjestelmään kytkeytyvä perusteltu tarve:

  • tarve kehittämistyölle nousee organisaation tavoitteista
  • johtoryhmällä tai sen jäsenellä (organisaation, toimialueen tai vastaavan) on selkeä rooli hankkeen ohjauksessa tai arvioinnissa

2) Tavoiteltu muutos ja arvioitu vaikuttavuus organisaatiossa:

  • hanke synnyttää oppimistarpeita
  • hankkeen onnistuneisuudelle on määritelty kriteerit, mittarit sekä arviointiprosessi
  • hankkeella on uutuusarvoa omassa organisaatiossa ja suunnitelma tuotosten juurruttamiseen

3) Arvioitu laajempi vaikuttavuus julkisen alan työelämän kehittämiseen ja verkostoyhteistyö

  • hankkeessa on arvioitu, miten muut organisaatiot voivat hyödyntää tuloksia
  • hankeorganisaatiolla on verkostoja, joissa hanketta voidaan tehdä tunnetuksi ja tuloksia levittää
  • hankkeella voi olla uutuusarvoa muissa organisaatioissa

Miten ja milloin valinta tehdään?

Työelämän kehittämisrahan hakemukset arvioi asiantuntijaraati. Se koostuu Kevan, Työterveyslaitoksen, KT Kuntatyönantajien sekä yliopistojen asiantuntijoista.

Kevan varatoimitusjohtaja tekee arviointiryhmän esityksestä päätöksen rahoitettavista hankkeista. Päätös perusteluineen lähetetään rahaa hakeneille organisaatioille.
Jos hakijalle myönnetään vain osa hakemansa rahan määrästä, päätös astuu voimaan sen jälkeen, kun hakija on ilmoittanut sähköpostitse hyväksyvänsä päätöksen.

Päätökset rahoituksen saaneista organisaatioista ilmoitetaan viikolla 46.

Keva maksaa kehittämisrahan yhdellä kerralla joulukuussa 2020.

Mitä tarkoittaa hankeaikainen verkostoitumisen tuki? 

Keva tukee hankeorganisaatioiden verkottumista keskenään. Käytössämme on Teams-työskentelyalusta. Lisäksi hankeaikana kokoonnutaan yhteisiin skype-tapaamisiin sekä 1-2 yhteiseen työpajaan. Skype-tapaamisten määrästä hankeorganisaatiot päättävät yhdessä.

Miten rahan käytöstä ja hankkeesta raportoidaan?

Työelämän kehittämisrahan rahoitusehdoissa määritellään tarkasti, miten rahan käytöstä raportoidaan. Jos hanke kestää reilusti yli vuoden, hankeorganisaatio lähettää väliraportin Kevaan hankkeen käynnistymisestä seuraavan vuoden syyskuun loppuun mennessä. Loppuraportin hankeorganisaatio toimittaa kahden kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä.

Väliraportissa kuvataan tiiviisti hankkeen ja budjetin sen hetkistä tilannetta ja keskeisiä muutoksia. Loppuraportissa kuvataan tarkemmin, mitä hankkeessa on opittu, mitkä ovat olleet keskeiset muutokset verrattuna entiseen sekä minkälaisiin kuluihin kustannukset ovat kohdistuneet.

Rahoitusta saaneille organisaatioille toimitetaan erikseen tarkemmat raportointiohjeet ja linkit lomakkeisiin. Lomakkeiden lähetys tapahtuu työnantajan verkkopalvelussa.

Kuka omistaa hankkeen tuotokset ja mitä tarkoittaa niiden levittäminen?

Hankeorganisaatio omistaa hankkeen aikana syntyneen tulosaineiston (tulokset, tuotokset ja materiaalit). Tämän edellytyksenä on, että kehittämisrahan saaja hyödyntää ja levittää näitä julkisen alan organisaatioihin Suomessa. Kevalla on oikeus käyttää ja jatkokehittää hankkeen aikana syntynyttä tulosaineistoa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Tuotosten levittäminen voi tapahtua organisaation omien verkostojen avulla sekä yhteistyössä Kevan kanssa. Julkaisemme verkkosivuilla kaikkien rahoitusta saaneiden hankkeiden hankekuvaukset ja yhteystiedot, samoin tiivistelmän hankkeen päätyttyä. Hankkeita on myös mahdollista esitellä tilaisuuksissamme. Pidämme mielellämme hankkeita ja niiden tuotoksia esillä tilaisuuksissamme. Näistä sovimme erikseen hankeorganisaatioiden kanssa

Kehittämisrahaa saanut organisaatio huolehtii siitä, että Keva mainitaan rahoittajana hankkeen julkaisuissa ja tuotoksissa. Tämä tapahtuu Kevan -logoa käyttäen. Mikäli mahdollista, logon oheen liitetään teksti ”Keva tukee hanketta työelämän kehittämisrahalla”. Logot esitetään seuraavassa järjestyksessä: ensin hankkeen omistajan logo ja viimeisenä Kevan logo.

Katso tarkemmin omistus- ja immateriaalioikeuksista Työelämän kehittämisrahan rahoitusehdoista. 

Kevan työelämän kehittämisrahan rahoitusehdot 2020.pdf (2967 kb)