Työelämän kehittämisraha

Työelämän kehittämisrahan avulla kunta-alan ja kirkon työnantajilla on mahdollisuus saada tukea työelämän kehittämistoimintaan. Tuemme innovatiivisia ja vaikuttavia hankkeita, joilla vahvistetaan strategista työkykyjohtamista ja työhyvinvointia sekä edistetään tuloksellisuutta ja uudistumista työpaikoilla. Kehittämistoiminnan keskeisenä tavoitteena on työkyvyttömyysriskin vähentäminen.

Kevan työelämän kehittämisrahan avulla organisaatiot saavat tukea kehittämistyön toimintamallien ja tulosten juurruttamiseen oman organisaation toimintaan ja käytäntöihin, sekä tuotosten välittämiseen muiden työpaikkojen hyödynnettäväksi.

Tuemme myös hankkeiden verkostoitumista ja parhaiden käytäntöjen levittämistä työelämään.

Vuoden 2021 työelämän kehittämisraha

Rahoitamme vuonna 2021 kuntien, kunta- ja sote-yhtymien, kuntien osakeyhtiöiden ja kuntakonsernien sekä kirkon työnantajien työelämän kehittämishankkeita.

Hakuaika on päättynyt 28.5.2021 klo 16. Rahoituspäätökset on julkaistu 18.8.2021.

Kevan tiedote: Keva myönsi 500 000 euroa työelämän kehittämisrahaa 21 kunta-alan ja kirkon hankkeelle

Vuoden 2021 hakuohjeet, arviointiperusteet ja rahoitusehdot löydät alta:

Vuoden 2021 kehittämisrahan hakeminen.pdf (119 kb) Kevan työelämän kehittämisrahan rahoitusehdot.pdf (2967 kb)

Työelämän kehittämisraha: hakeminen ja rahoitusta saaneet hankkeet 2016-2020

Työelämän kehittämisraha 2020

Keva myönsi vuonna 2020 kehittämisrahaa yhteensä 17 hankkeelle. Lue lisää uutisesta: Keva myönsi 500 000 euroa työelämän kehittämisrahaa 17 kunta-alan ja kirkon hankkeelle

Rahoitusta saaneet hankkeet

Lempäälän kunta, Ruokapalvelut

Kapusta - Ammattikeittiöakatemia tehokkuutta, työkykyä ja osaamista turvaamassa

Hanke on Lempäälän kunnan ruokapalveluiden työhyvinvoinnin innovatiivinen kehittämishanke, jossa tehdään fyysisesti kuormittavassa, hetkisessä työympäristössä työskentelevien työkykyä turvaavaa kehittämistyötä. Hankkeen kohderyhmänä on Lempäälän kunnan ruokapalveluiden koko henkilöstö.

Lempäälän kunnan ruokapalveluissa on eletty viimevuosina tilanteessa, jossa toimintaan on kohdistunut yhtäaikaisesti sekä uudistuspaineita että tarvetta säästää kustannuksissa ja pienentää hiilijalanjälkeä. Arki ruokapalveluissa on kiireistä ja työ keittiöillä on myös fyysisesti raskasta. Osaavan työvoiman saaminen ja nykyisten osaajien säilyttäminen on kuitenkin ehdoton edellytys toiminnan onnistumisille myös jatkossa. Sairaspoissaolot ruokapalveluissa ovat kasvussa, mikä ennen kaikkea herättää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista, mutta myös vaikeuttaa keittiöiden hektistä arkea. On noussut esiin tarve tehostaa työkykyjohtamista ja luoda työkykyprosessi, jonka avulla voidaan ennaltaehkäistä työkyvyn alenemisia ja vähentää sairauspoissaolojen määrää.

Hankkeen toimenpiteet muodostuvat 3 kehittämiskokonaisuudesta, jotka ovat fyysisen kuormituksen tasaaminen, osaamisen kehittäminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.

Hankkeen toimenpiteet toteutetaan ruokapalveluiden henkilöstön ja ulkopuolisen asiantuntemuksen yhteistyönä. Hankkeen avulla luodaan kuntaorganisaatioon sisäinen koulutusyksikkö sekä työkykyjohtamisprosessi ja -toimintamalli, joiden avulla voidaan vahvistaa työhyvinvointia, työkyvyn säilymistä, ammattitaidon pysymistä ajantasaisena, jatkuvaa oppimista työssä ja myös turvata osaavan työvoiman saatavuus. Hankkeen avulla pyritään ennaltaehkäisemään työkykyriskiä ja vähentämään sairauspoissaoloja.

Lisätiedot

Ruokapalvelupäällikkö Liisa Belaid, liisa.belaid(at)lempaala.fi, p. 0500 566 974

Kapusta - ammattikeittiöakatemia

Lue projektipäällikkö Kirsi Salmen blogikirjoitus hankkeen käynnistämisestä.

Blogi: Kapusta ammattikeittiöakatemia

Vaalijalan kuntayhtymä

Hankkeen nimi: Hurraa, nyt luodaan työurraa!

Itä-Suomessa sotealan rektytointi on haastavaa, koska asukkaita on vähän ja siten työikäisiä henkilöitäkin vähän. Nuoret tahtovat mielellään siirtyä opiskelujen myötä Etelä-Suomeen tai ainakin alueen suurimpiin kaupunkeihin.

Vaalijalan kuntayhtymän kuntoutuskeskus sijaitsee Pieksämäellä, jonne itäsuomalaisista suuremmista kaupungeista on matkaa vajaat sata kilometriä. Matka on liian pitkä ajatellen kolmivuorotyötä. Realistinen keino rekrytoida uusia työntekijöitä on Pieksämäen lähialueiden koulutetut hoitajat, mutta myös alasta kiinnostuneet täysi-ikäiset henkilöt. Organisaatiomme asiakaskunta on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana yhä haasteellisemmaksi. Osatakseen toimia ammattimaisesti vastavalmistunut hoitaja tarvitsee koulutusta haasteellisten asiakkaiden kohtaamiseen, mutta myös runsaasti perehdytystä työyksikön jäseniltä. Mikäli jompikumpi näistä asioista ei toteudu oikea-aikaisesti, vastavalmistunut työntekijä jättää organisaatiomme ja siirtyy muualle töihin tai kokee työn niin vaativana, että väsyy tai ahdistuu ja jää sairauslomalle.

Hankkeen tarkoituksena on tukea uusia työntekijöitä heidän ammatillisessa kasvussaan. Tukitoimia ovat työyhteisön sparraus perehdytyksessä ja uuden työntekijän kotouttamisessa.

Hankkeen työntekijät rekrytoidaan omasta henkilöstöstä, koska heillä täytyy olla vankka tietämys Vaalijalan toimintatavoista ja perehdyttämisestä. Hankkeen työntekijä toimii siis mentorina sekä uudelle työntekijälle, että työyhteisölle ja kouluttaa työyksiköihin omia mentoreita. Näiden tukitoimien avulla uusi työntekijä saa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen pystyäkseen vastaamaan haasteelliseen tehtävään sekä kotoutuakseen työyksikön yhdeksi täysvaltaiseksi jäseneksi.

Lisätiedot

Päivi Salovaara, henkilöstöpäällikkö, Vaalijalan kuntayhtymä, puh.050 389 9202, paivi.salovaara(at)vaalijala.fi

Hanna Ylönen, työkykykoordinaattori, Vaalijalan kuntayhtymä, puh. 050 389 9210, hanna.ylonen(at)vaalijala.fi

________________________________________________________________

Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

POVERA -hanke, tyhyä yhdessä

Tukipalveluiden toiminta-alueella, T3, toteutetaan organisaatiomuutos 1.1.2021, jossa kolme aiemmin erillistä toimintayksikköä yhdistetään yhdeksi Potilashoidon tuki- ja huoltopalvelut – toimintayksiköksi. Uudessa toimintayksikössä henkilöstömäärä on noin 300. Muodostuvassa toimintayksikössä vastuuyksiköitä yhdistävinä tekijöinä ovat mm. naisvaltaisuus, korkea keski-ikä, työn fyysisyys sekä suuri tarve mukautetulle työjärjestelyille.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää toimintayksikön työkykyjohtamista reagoivasta toiminnasta kohti ennakoivaa toimintaa. Tavoitteena on luoda esimiehille toimintamalli ja vaihtoehtoja mukautetun työn järjestämiseen sekä parantaa esimiesten vertaistuen mahdollisuuksia.Organisaatiorakennetta ja toimintaa uudistettaessa otetaan huomioon vaikutukset henkilöstön kokemaan työhyvinvointiin.

Hankkeen tuloksena esimiesten työhyvinvoinnin johtaminen näkyy mm. yksikön toiminnasta kertovien tunnuslukujen hyödyntämisessä yksikön toiminnan edelleen kehittämiseen, uusien toimintatapojen käyttöönotossa, henkilöstön työkuormituksen tasaantumisessa, osatyökykyisten työssä jatkamisen mahdollisuuksien lisääntymisessä, työprosessien sujuvuuden lisääntymisessä sekä henkilöstön osaamisen vahvistumisessa ja keskinäisen yhteistyön lisääntymisessä.

Lisätiedot

Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö, puh.050 4744539, kaija.makela(at)epshp.fi

Povera-hanke Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tukipalveluiden toiminta-alueella vuoden alussa käynnistyneessä Povera-hankkeesa tavoitteena on hyvinvointi ja työssä jaksamisen tukeminen mm. työnkuvia muokkaamalla.

Työnkuvia uusiksi Povera-hankkeen tukemana (Terveys ja talous)

Kaarinan kaupunki

Mieli työssä - työ mielessä

Psykososiaalisista tekijöistä johtuvien sairauspoissaolojen määrät ja kustannukset ovat nousseet. Myös koronaepidemia on lisännyt henkistä kuormitusta työyhteisöissä. Pitkittynyt sairastaminen johtaa herkemmin eläköitymiseen, josta työantajalle muodostuu tarpeettomia kuluja. Vaihtuvuus työpaikoilla psykososiaalisten tekijöiden vuoksi vaikutta työn tuottavuuteen ja aiheuttaa rekrytointikustannuksia. Työn tuottavuus heikkenee sairaustapauksissa ja psykososiaalisissa kuormitustilanteissa. Lisäksi tällä kaikella on vaikutusta koko työyksikön työhyvinvointiin ja jaksamiseen.

Kaarinan kaupungin hankkeella haetaan yksilö- ja työyhteisötasoista matalankynnyksen tuki- ja palveluprosesseja, joilla pyritään ennaltaehkäisemään ja lyhentämään henkilöstön sairauspoissaoloja. Lisäksi hankkeessa tuetaan esimiestyötä ja muutetaan johtamiskulttuuria ratkaisukeskeiseksi.

Tavoite on tukea esimiestyötä mielenterveys- ja psykososiaalisista syistä johtuvien poissaolojen ennakoinnissa, kohtaamisessa ja käsittelyssä. Työyhteisötasoisena tavoitteena on kannustaa työyhteisöjä työhyvinvoinnin parantamisessa. Keskeisenä muutoksena hankkeella tavoitellaan henkilöstön F ja Z diagnooseihin pohjautuvien sairauspoissaolojen vähenemistä ja oman hyvinvoinnin lisäämistä.

Lisätiedot

Maija Hanhiala, henkilöstöjohtaja, puh. 050 373 2652, maija.hanhiala(at)kaarina.fi

Kaarinan ja Turun kehittämistyössä tavoitteena kokonaisvaltainen muutos

Tukemalla henkilöstön työhyvinvointia, uudistumista ja muutoskyvykkyyttä luodaan valmiuksia jatkuvaan ja työntekijöiden sekä asiakkaiden tarpeesta lähtevään kehittämiseen ja innovatiiviseen ajatteluun työpaikoilla. Näistä lähtökohdista ponnistettiin liikkeelle Kaarinan ja Turun kaupunkien työelämän kehittämishankkeissa vuoden alussa.

Artikkeli: Kaarinan ja Turun kehittämistyössä tavoitteena kokonaisvaltainen muutos

Kirkon keskusrahasto, Kirkon palvelukeskus

Kohti työyhteisön itseohjautuvuutta ja valmentavaa johtajuutta Kirkon palvelukeskuksessa

Korona-ajan etätyön tekemisen ja etäjohtamisen haasteet toivat esille tarpeet lisätä ja kehittää itseohjautuvuutta ja valmentavaa esimiestoimintaa. Uudella tavalla toimimiseen haluttiin luoda systemaattinen kehittämisohjelma sekä ottaa käyttöön valmentavan esimiestoiminnan tavoitteita tukeva itsereflektoinnin työkalu Qridi.

Hankkeen tavoitteena on, että esihenkilöt saavat paremmat valmiudet johtaa hajautettuja tiimejä ja työntekijöitä, jotka työskentelevät sekä etänä että läsnä. Johto ja esihenkilöt oppivat ymmärtämään oman roolinsa itseohjautuvassa organisaatiossa sekä edellytykset itseohjautuvan organisaation luomiselle. Hankkeen avulla saadaan koko työyhteisöön selkeät ja yhdenmukaiset käytänteet etä- ja lähijohtamiseen sekä itseohjautuvaan työyhteisöön. Henkilökunta saa työkaluja tiimin yhteisöllisyyden rakentamiseen hybridimallissa sekä ymmärrystä mitkä oman toiminnan tekijät vaikuttavat itseohjautuvassa toimintamallissa.

Hankkeen keskeisinä tuloksina tavoitellaan vaihtuvuuden pienentymistä, työtyytyväisyyden lisääntymistä sekä esimiestoiminnan kehittymistä.

Kehittämishankkeen aikana tehdään verkostoyhteistyötä hankkeessa, jossa ovat mukana Kirkon palvelukeskuksen lisäksi Oulun kaupunki, Kemin kaupunki, Sotkamon kunta ja Oulun keskuspesula.

Lisätiedot

Marika Tauriainen, 040 688 1429, marika.tauriainen(at)evl.fi

Oppimista itsereflektoinnin kautta

Johdon ja esihenkilöiden tavoitteiden saavuttamisen tueksi Kirkon palvelukeskuksen hankkeessa otettiin käyttöön oppimisen ja arvioinnin sovellus Qridi, joka toimii hankkeen aikana alustana kehittymisen arvioinnille ja itsereflektoinnille.

Blogi:Oppimista itsereflektoinnin kautta Qridiä hyödyntäen

Myönteinen palautekulttuuri

Kirkon palvelukeskuksessa käynnistettiin alkuvuodesta itseohjautuvuuden ja valmentavan johtajuuden kehittämishanke. Lue Työyhteisövalmentaja ja -kehittäjä Merja Takamäen blogiteksti hankkeen tavoitteista ja taustoista.

Blogi: Myönteinen palautekulttuuri

Kontiolahden kunta

Henkilöstö rohkeana ratkaisijana hyvinvoinnin haasteissa

Hankkeen tavoitteena on vastata henkilöstön keskuudessa kasvaneeseen psykososiaalisen kuormituksen kokemukseen ja siitä syntyvien poissaolojen ennaltaehkäisemiseen. Työnantajan jo toteuttamien tukitoimien rinnalle halutaan voimavaraksi kehittää kollegoiden ja ympäröivän työyhteisön potentiaali ja keinot kuormituksen käsittelemiseksi. Tavoitteena on kehittää työntekijälähtöistä kuormitustekijöiden vastuullista tunnistamista, sekä itseohjautuvaa, luovuttaa ja aloitekykyä osoittavaa asennetta oman tilanteen tai työyhteisön kuormitustilanteen ratkaisemiseksi.

Hankkeessa kehitetään uusia itseohjautuvuuden käytäntöjä psyykkisen kuormittumisen todellisten syiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen omaa työtä kehittämällä. Käytännöt voivat olla työyhteisöjen tai tiimien yhteisesti toteuttamia vertais-/sparraustoimintoja tai työntekijän itse toteuttamia menetelmiä. Tavoitteena on muotoilla näistä uusista hyvistä käytännöistä palveluja ja pilotoida samalla sisäisten palvelujen tuotteistamista. Hankkeen lopputuloksena kunnassa on käytössä innovatiivisia, muotoiltuja ja näkyväksi tehtyjä työvälineitä psyykkisen kuormittumisen ennaltaehkäisemiseen ja käsittelyyn olemassa olevien palvelujen ja käytäntöjen rinnalla.

Lisätiedot

henkilöstöpäällikkö Milla Paasu, puh. 040 594 8713, milla.paasu(at)kontiolahti.fi

hallintopäällikkö Pasi Ruohtula, puh. 050 439 8005, pasi.ruohtula(at)kontiolahti.fi

________________________________________________________________

Muhoksen kunta

Uusien digitaalisten ratkaisujen avulla parempaa vaikuttavuutta ihmisten johtamistaitojen kehittämiseen

Vaikka työelämän muutos ja kehitys ovat yleisesti olleet pääosin positiivisia, ne ovat myös lisänneet vaatimuksia henkilöstön jatkuvasta kehittymisestä, uuden oppimisesta ja itseohjautuvuudesta. Työelämässä on viime vuodet korostettu joustavuutta, oppimista ja muutosvalmiutta. Ne voivat toisaalta myös lisätä epävarmuutta ja heikentää työkykyä, jos työstä puuttuvat hyvinvointia edistävät voimavarat.

Tavoitteenamme on tehdä pienestä maalaiskunnasta (n. 9000 asukasta) malliesimerkki, kuinka kunta uudistuu ja johtaa työelämän ja toimintaympäristön murrosta (mm. sote-uudistus) työyhteisössä ja kunnan alueella.

Hankkeen avulla henkilöstön kokemus työelämän laadusta kehittyy myönteisesti. Tuloksena on myös parantunut kommunikointi esimiesten ja työntekijöiden kesken. Lisäksi tuloksena on esimiestoiminnan myönteinen asennemuutos vuorovaikutusjohtamista kohtaan, kunnan vahvistunut pitovoima kuntatyönantajana. Hankkeen aikana luomme jatkuvan parantamisen kulttuurin aikana, jolloin etätyöskentelyn osuus kasvaa. Hankkeen vaikutuksesta uusi johtamiskulttuuri on levitetty ja juurrutettu osaksi kunnan perustoimintaa. Hankkeen tuloksena johtajat ja esimiehet johtavat uudella, kestävällä johtamismallilla. On myös odotettavissa, että henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät lähtötilanteesta.

Lisätiedot

Jouni Tiirola, henkilöstöpäällikkö, puh. 044-4970008, jouni.tiirola(at)muhos.fi

Henkilöstön johtamistaidot uudelle tasolle digitaalisten ratkaisujen avulla

Syksyllä 2020 Muhoksen kunnassa aloitettiin henkilöstön, esihenkilötyön ja johtamisen kehittäminen samaan aikaan kun koronavirus haastoi perinteisiä työelämän käytäntöjä ja toi ennalta arvaamatonta muutosta kunnan palvelutuotannon organisointiin. Lue hankkeen etenemisestä Muhoksen kunnan verkkosivuilta (muhos.fi) sekä Oulujokilaakson paikallislehden artikkelista (tervereitti.fi).

Oulun kaupunki, Hyvinvointipalvelut

Itseohjautuvuudesta tehokkuutta Oulun kaupungin kotihoidossa ja suun terveydenhuollossa

Palvelutarpeiden kasvu ja sen tuomat muutostarpeet tuovat haasteita kotihoidossa ja suun terveydenhuollon organisaatiossa. Tässä onnistumisen tueksi halutaan perustaa itseohjautuvuus-akatemia koko henkilöstölle, tuoda systemaattinen kehittämisen prosessi osaksi toimintaa sekä ottaa käyttöön valmentavan esimiestoiminnan tavoitteita tukeva itsereflektoinnin työkalu Qridi.

Hankkeen tavoitteena on, että itseohjautuvuus – akatemian avulla syntyy laaja näkemys kahden eri toimijan välille työstä ja työntekemisen tavoista sekä saadaan käyntiin yhteinen linja itseohjautuvalle toimintakulttuurille Oulun kaupungissa. Hankkeessa luodaan itseohjautuvuuden malli, mutta opetellaan toimimaan myös yhdessä ohjautuvammin.

Hankkeen keskeisinä tuloksina on henkilöstön vaihtuvuuden pienentyminen, työtyytyväisyyden- ja kykyisyyden lisääntyminen, esimiestoiminnan kehittyminen sekä työnantajakuvan parantuminen.

Lisätiedot

Jari Partanen, henkilöstöpäällikkö, puh.044-7030645, jari.partanen(at)ouka.fi

Artikkeli: Me itte -hankkeessa parannetaan työn itseohjautuvuutta ja lisätään työnantajan veto- ja pitovoimaisuutta

Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa käynnistyneen Me itte -pilottihankkeen tavoitteena on, että palveluksessa on osaavaa henkilöstöä asiakkaiden palvelutarpeeseen nähden. Lue hankkeen käynnistymisestä verkkouutisesta.

Lue lisää (oulu.fi)

Pertunmaan kunta

Työhyvinvointia ja strategiaa

Pertunmaa on asukasluvullaan 1656 pieni kunta Etelä-Savossa. Kunnassa on työntekijöitä 72. Kunnassa ei ole systemaattista työkyky- ja työhyvinvointijohtamisen toimintaa eikä mallia. Kunta toimi aktiivisesti ja etupainotteisesti kevään 2020 aikana huolehtiessaan koronapandemian aiheuttamista vaikutuksista, mutta koronapandemia on nostanut jo nyt esiin uusia kehittämistarpeita henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemiseen.

Hankkeen tavoitteina on kehittää työkyky- ja työhyvinvointijohtamisen malli. Toisena tavoitteena on kehittää elävä strategiatyö, mikä mm. tukee työkykyjohtamisen vaikuttavuutta muuttuvassa toimintaympäristössä ja uudenlaisten työkykytekijöiden tunnistamisessa. Kolmanneksi sosiaalisen pääoman lisääminen ja uusien työkalujen kehittäminen yhteisöllisyyden johtamiseen edistää tuloksellisuutta ja uudistumiskykyä, samoin kuin hankkeen neljäs tavoite yhteisöllisen resilienssin vahvistaminen. Kohderyhmänä on Pertunmaan kunnan koko henkilöstö.

Hankkeen uutuusarvo on elävän strategian ja työkyky- ja työhyvinvointijohtamisen kehittäminen samanaikaisesti. Hankkeessa käytettävät uudet välineet ja mallit työkyky- ja työhyvinvointijohtamisen kehittämiseen tulevat pilotoiduiksi ja edelleen kehitetyiksi ja tarjoavat hankkeen päätyttyä uudenlaisen lähestymistavan kompleksisten organisaatioiden työkyky- ja työhyvinvointi-ilmiöiden ja ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen.

Lisätiedot

Leena Ruotsalainen, kunnanjohtaja, puh. 040-8214590, leena.ruotsalainen(at)pertunmaa.fi

________________________________________________________________

Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Tampereen yliopistollinen sairaala, teho-osasto/ toimialue 7

Teholle virtaa - työidentiteettien vahvistamisella parempaa vuorovaikutuskulttuuria ja resilienssiä

Hankkeen lähtökohtina ovat Taysin teho-osaston arjen ja johtamisen kehittäminen. Tavoitteena on, että henkilöstön kokema työn merkityksellisyys vahvistuu. Tämä lisää työhyvinvointia, vahvistaa työidentiteettiä ja työssä koettua tuloksellisuutta. Kehittämisen viitekehyksenä on työidentiteettien vahvistaminen ja toimijuuden lisääminen. Lisäksi muotoillaan johtamispalvelua toimijuutta ja työkyvykkyyttä tukevaksi. Työyhteisön keskusteluvirtoja selkeytetään ja hyvän vuorokuuntelun merkitystä vahvistetaan. Työssä hyödynnetään jo kehitettyä ID Mosaic -verkkopalvelua, joka on henkilökohtaisen valmentautumisen ja johtamisen tuki työidentiteetin ja toimijuuden vahvistumiseen.

Ensimmäinen tavoite on teho-osaston henkilöstön kokeman työn merkityksellisyyden parantuminen. Se tuo mukanaan työhyvinvoinnin ja teho-osastoon sitoutumisen vahvistumista. Toisena tavoitteena on moniammatillisen toimijuuden vahvistuminen arjen työssä, kolmantena muotoilla ja vahvistaa johtamista niin, että se tukee työidentiteettien ja toimijuuden edistämistä. Neljäs tavoite on rikastaa ja siten parantaa kehityskeskustelua ottamalla käyttöön ”Kohtaamo”- malli ja sen kommunikaatioalustaksi monimediainen ”Minä työssäni”-canvas. Hankkeesta suurin osa toteutetaan Tays teho-osastolla, mutta mukana on myös Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Kohderyhminä ovat teho-osaston esimiehet, koko hoito- ja lääkärihenkilöstö sekä Eskoon operatiivinen johto.

Lisätiedot

Sari Karlsson, tehohoidon vastuualuejohtaja, ylilääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala, puh. 03 311 69162, sari.karlsson(at)pshp.fi

__________________________________________________________________

SASKY koulutuskuntayhtymä

Yhdessä

SASKY koulutuskuntayhtymä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina useiden fuusioiden tuloksena ja toimii laajalla kahden maakunnan ja 13 kunnan alueella. SASKY koulutuskuntayhtymä haluaakin nyt panostaa yhteisen Sasky-kulttuurin luomiseen. Organisaatiokulttuuri vaikuttaa työhyvinvointiin, asiakaskokemukseen sekä toiminnan taloudellisuuteen ja tehokkuuteen.

Johtamisella, esimiestyöllä, työyhteisötaidoilla on suuri merkitys kulttuurin muodostumiselle. YHDESSÄ- hankkeen lähtökohtana on osallistava strategiaprosessi, joka viedään YHDESSÄ- hankkeen voimin ammatillisen koulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen tulosalueilla kolmeen kohdeorganisaatioon.

YHDESSÄ-hankkeen tavoitteena on yhteisen todellisuuden ja palvelukulttuurin luominen henkilöstön kanssa sekä esimiesroolin selkiintyminen ja määrittely, työntekijän roolin selkiintyminen ja määrittely tiimissä/työyhteisössä, mahdollinen uusi palkitsemismalli, mahdollinen uusi kehityskeskustelun korvaava toimintamalli valmentavan johtamisen viitekehyksessä sekä johtamisen ja viestinnän foorumien toimintamalli (tavoitteet, seuranta, palaute).

Lisätiedot

Leena Kaunisto, henkilöstöpäällikkö, puh. 040 662 9042, leena.kaunisto(at)sasky.fi

_________________________________________________________________

Siilinjärven kunta

Tiedolla tulokselliseen työterveysyhteistyöhön

Siilinjärvi ja Varkaus painottavat työhyvinvointitoiminnassaan ratkaisukeskeistä työotetta ja tiedolla johtamista. Kunnissa todettu tarve parantaa ennaltaehkäisevää työkykyjohtamista ja työterveysyhteistyötä sai kunnat ryhtymään yhteishankkeeseen.

Työterveyshuollon ydintoiminnoista sekä organisaatioiden sisältä saatava tieto on arvokasta työkyvyn hallinnassa ja seurannassa. Työterveysyhteistyön johtaminen vaatii ajantasaista ja relevanttia tietoa, jota voidaan ketterästi hyödyntää. Työnantaja odottaa työterveysyhteistyöltä vaikuttavuutta mm. pitkittyvien sairauspoissaolojen ja ennenaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Samanaikaisesti työterveyshuolto odottaa ennakoivaa toimintaa työpaikoilla. Tiedolla johtamisella ennakoidaan ja suunnitellaan palveluja ja toisaalta voidaan arvioida sekä kehittää toimintaa.

Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat toimivampi ja tiiviimpi työterveysyhteistyö, jota tehdään asiakaslähtöisesti ja tiedolla johtamisen periaatteiden mukaisesti; työterveysyhteistyön vaikuttavuuden arviointi; uudet ennaltaehkäisevän työn muodot sekä työkykyjohtamisen käytännöt etätyön johtamisessa.

Hankkeen uutuusarvo tulee erityisesti matalan kynnyksen psykososiaalisen tuen mallista, joka on tällä hetkellä käytössä lähinnä yksityispuolella. Työterveysyhteistyön vaikutusten arvioinnin menetelmien ja mittareiden luominen tuo uutuusarvoa vaikeasti mitattavalle vaikuttavuuden arvioinnille. Myös kahden kunnan yhteinen hanke tässä kontekstissa on uutta.

Lisätiedot

Anne Lankinen, työhyvinvointisuunnittelija, Siilinjärvi, puh. 044 740 1202, anne.lankinen(at)siilinjarvi.fi

Kirsti Murtomäki, työhyvinvointiasiantuntija, Varkaus, puh. 044 444 2495, kirsti.murtomaki(at)varkaus.fi

______________________________________________________________

Sotkamon kunta

Arki-innovatiivisuudella yhdessä ohjautuvuutta Sotkamoon

Ympäristön, talouden ja väestön kehitys sekä lainsäädännön uudistuminen asettavat julkiselle sektorille muutospaineita, jotka vaikuttavat myös Sotkamossa. Tämän lisäksi on todettu, että Sotkamon kuntaorganisaatiossa tulee vahvistaa osa-alueita työhyvinvoinnista, esihenkilötyöstä, johtamisesta ja yhdessä ohjautuvuudesta.

Hankkeen tavoitteena on luoda koko kuntaan vahva yhdessä ohjautumisen ja tekemisen kulttuuri, jonka tukevana pohjana on valmentava johtajuus. Hankkeen aikana ylin johto ja esihenkilöt saavat lisää valmiuksia johtajana kehittymiseen, oman hyvinvoinnin lisäämiseen, parempaan työkykyjohtamisen, johtamiskulttuurin kehittämiseen ja uudistavan kulttuurin mahdollistamiseen. Hankkeessa on tarkoitus tuottaa keinoja, menetelmiä ja työtapoja, joilla henkilöstöä haastetaan ja tuetaan uudistamaan omaa ja koko organisaation toimintaa. Samalla vahvistetaan muutosjoustavuutta organisaatiossa. Hanke kohdistuu koko Sotkamon kuntaan kaikille organisaation tasoille.

Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen työyhteisö voi paremmin, työ on sujuvampaa ja henkilöstö suhtautuu muutoksiin avoimesti sekä heillä on keinoja muutosten toteuttamiseen. Hankkeen aikana pyritään siihen, että kunnassa arki-innovatiivinen työskentely ja kokeilukulttuuri lisääntyvät kaikilla tasoilla ja se lisää kuntalaisten hyvinvointia ja elinvoimaisuutta.

Lisätiedot

Merja Ojalammi, sivistysjohtaja, Sotkamon kunta, puh. 044 750 2125, merja.ojalammi(at)sotkamo.fi

Sotkamon työyhteisöhankkeen blogi

Seuraa Sotkamon hankkeen kuulumisia ja etenemistä blogista

Klikkaa blogisivulle tästä (sotkamo.fi)

Blogi: Miten kuntaorganisaatiosta tehdään rohkea, jopa hullunrohkea uudistuja?

Sotkamon hankkeessa yhteistyössä olevan Valmennustrio Oy:n Virpi Ilmakangas avaa blogissaan hankkeen alkuvaiheita. Tutustu blogitekstiin Kuntatyö2030-verkkosivuilla.

Blogi: Miten kuntaorganisaatiosta tehdään rohkea, jopa hullunrohkea uudistuja? (kuntatyö2030.fi)

Turun kaupunki

Asiakaslähtöisen kehittämisen verkosto julkisorganisaation kulttuurisen muutoksen tukijana

Turun kaupungissa on meneillään johtamisjärjestelmän uudistus, jonka tavoitteena on nykyistä matalampi organisaatiorakenne, kyky vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin, sekä palveluiden johtaminen järjestämisvastuun näkökulmasta, asukas- ja asiakaslähtöisyyttä korostaen. Tämä hankekokonaisuus vastaa uudistuksen luomaan tarpeeseen, organisaation ajattelu- ja toimintatapojen muutoksen alkuun saattamiseksi. Samalla tuetaan myös muita kaupungissa meneillään olevia kriittisiä muutosprosesseja.

Hankkeen aikana aloitetaan yhteisen ymmärryksen rakentaminen siitä, mitä asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan Turun kaupungissa. Kuvataan toimintamallit ja aloitetaan asiakaslähtöisyyttä tukevien rakenteiden rakentaminen ja turvataan henkilöstölle riittävät työkalut ja tietotaito muutoksessa. Asiakaskokemuksen mittaamiselle kaupungin palveluissa laaditaan mittari ja kokeillaan sen toimivuutta käytännössä. Samat toimet tukevat henkilöstön muutoskyvykkyyttä, oppimista, uudistumista ja työhyvinvointia, niillä luodaan myös valmiuksia jatkuvaan ja tarpeesta lähtevään kehittämiseen sekä innovatiiviseen ajatteluun. Tavoitteena tarjota entistä parempia palveluita, oikea-aikaisesti. Kaupunki saa hankkeen aikana arvokkaan kokemuksen toimialarajat ylittävän verkoston avulla toteutettavasta toimintakonseptista, joka tukee meneillään olevaa organisaation kulttuurinmuutosta.

Asiakaslähtöisyyttä edistetään työntekijän, työyhteisöjen ja organisaation tasolla. Ajatuksissa, toiminnassa mutta myös rakenteiden avulla. Ruohonjuuritasolta organisaation johtoon. Hankkeessa yhdistetään erilaisia kehittämisen menetelmiä, kuten Lean, mutta myös strategian mukaista toimintaa ja muutoskyvykkyyttä tukevia ajattelutapoja ja työkaluja. Ei pelkästään organisaatiolle tarjottavina kehittämisen tuen palveluina, vaan teemat tuodaan jokaisen työntekijän arkeen. Turun kaupungissa yhdistyy henkilöstön sitoutuminen, johdon avoimuus uusille ideoille, valmius tehdä erilaisia kokeiluja ja niiden perusteella pyrkiä olemaan joustavasti kehittyvä, systeemisesti ajatteleva ja tietoisesti toimiva uuden ajan organisaatio.

Lisätiedot

Sanna-Maria Salmi, projektipäällikkö, Turun kaupunki, puh.040 542 6973, sanna-maria.salmi(at)turku.fi

Kaarinan ja Turun kehittämistyössä tavoitteena kokonaisvaltainen muutos

Artikkeli: Kaarinan ja Turun kehittämistyössä tavoitteena kokonaisvaltainen muutos

Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy

Monikulttuurisuus valmiuksien kehittäminen ja erityisryhmien integroiminen Vanttiin perehdytyksellä

Megatrendejä Suomessa ovat väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen. Molemmat megatrendit muodostavat tulevaisuuden riskin myös Vantille, koska nykyisin käytettävissä olevaa työvoimaa on ikääntymisen vuoksi jatkossa entistä vähemmän ja toisaalta erityisesti maahanmuuttajataustaiset ammattilaiset, joita Vantin henkilöstöstä on kolmannes voi siirtyä työmarkkinoiden käytettäväksi muualla.

Olemme huomioineet työvoimamme ikääntymisen ja monimuotoistumisen aiheuttamat muutokset myös strategiassamme ja luomme maahanmuuttajille ja muihin erityisryhmiin kuuluville paremmat työedellytykset ja suunnitelmallisen tavan sitouttaa heidät työyhteisöön.

Haluamme luoda monimuotoisen työyhteisökulttuurin ja olla tässä edelläkävijän roolissa työnantajana. Perehdytysmateriaali sekä tämänhetkinen toimintamallimme pitää päivittää palvelemaan Vantissa työskenteleviä kohderyhmiä paremmin, että pärjäämme työnantajana kovenevassa kilpailussa myös tulevaisuudessa. Hankkeessa tavoitteena on ammatillisen tehtävähallinnan, työturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja toiminallisuuden parantaminen toimipisteissä sekä sairaspoissaolojen väheneminen.

Hankkeella vahvistetaan monimuotoisuuden johtamista ja jalkautetaan Vantin moninaisuuden johtamisen tavoitteet ja strategia tavaksi toimia. Samalla haluamme laajemmin luoda monimuotoista yrityskulttuuria ja tarjota työmahdollisuuksia myös hankalassa työvoima-asemassa oleville kohderyhmille.

Tarkoitus on kehittää "monistettavissa "oleva toimintamalli rekrytointiin, perehdytykseen ja työelämäpolkuun eri toimijoiden kanssa. Osaamisen lisääminen ja henkilöstön työtaitojen vahvistaminen koulutusten kautta luo myös pohjan yrityksen vakaalle liiketoiminnalle ja kasvulle tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Minna Tuomi, projektipäällikkö, Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy, puh. 050 318 0911, minna.tuomi(at)vantti.fi

Lue hankkeen taustoista ja tavoitteista Vantaan Sanomien artikkelista (vantaansanomat.fi)

Vantin ja Virtaamon yhteisestä pilottihankkeesta voit lukea artikkelista: Vantti ja Virtaamo pilotoivat yhdessä ryhmämuotoista työvalmennusta (tietyoelamaan.fi)

Vantissa työskentelevän Juulian uratarinan voit lukea täältä (kuurojenliitto.fi)

Keva myönsi Vantille 65 000 € kehittämisrahaa.pdf (129 kb) Minna Tuomi jatkaa HR asiantuntijana Vantin hankkeessa.pdf (126 kb)

Vantti vaalii monimuotoista työn tekemisen kulttuuria

Suomalainen työelämä monimuotoistuu. Henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen ja uuden työvoiman rekrytointi ja sitouttaminen edellyttävät työnantajalta uudenlaisia toimia ja toimintakulttuuria. Niitä kehitetään muun muassa Vantaan Tilapalvelut Vantissa.

Artiikkeli: Vantti vaalii monimuotoista työn tekemisen kulttuuria

Ylivieskan kaupunki

Yksin on vaikea kehittää - yhdessä saamme enemmän aikaan

Hanke on verkostohanke neljän organisaation kesken. Hankkeeseen osallistuvat Haapavesi, Kärsämäki, Nivala ja Ylivieska. Kaikissa neljässä kuntaorganisaatiossa huolenaiheina on henkilöstön kuormitus ja lisääntyvät sairauspoissaolot ja sitä kautta esimiesten kuormittuminen.

Hankkeen keskeinen ajatus ja samalla uutuusarvo on, että yhdistämällä voimat neljän organisaation kesken kiritämme yhteistä oppimista ja kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja kyseenalaistaa nykyisen työkyky- ja työhyvinvointijohtamisen käytännöt, analysoida käytännön kuormitustilanteita arkityössä sekä kurkistaa sairauspoissaoloilmiöiden taakse.

Hankkeessa kehitetään ja opitaan uusia käytäntöjä ja menetelmiä tukea henkilöstöä ja esimiehiä kuormitustilanteissa. Tuloksena syntyy yhteinen, tiivis oppimisverkosto neljän kuntaorganisaation esimiesten kesken. Toiseksi syntyy uusi työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisen toimintakonsepti, joka pureutuu työn ja sen muutoksen ja työhyvinvoinnin samanaikaiseen tarkasteluun. Kolmanneksi hankkeella vähennetään henkilöstön ja esimiesten kuormitusta, vähennetään sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyysriskiä sekä lisätään palvelutuotannon uudistamista ja tuottavuutta. Neljänneksi hankkeen aikana hankitaan ja otetaan käyttöön sähköinen/digitaalinen henkilöstöjärjestelmä, joka tukee hankkeen tavoitteita systematisoimalla tiettyjä käytäntöjä.

Henkilöstöjärjestelmään sisällytetään perehdytys- ja kehityskeskustelumallit sekä uudet vuoropuhelumallit ja muut tässä hankkeessa kehitetyt uudet välineet ja protokollat. Järjestelmä varmistaa em. johtamisen välineistön systemaattisen käytön.

Lisätiedot

Toni Saranpää, hallintojohtaja, Ylivieska, puh. 044 4294 212, toni.saranpaa(at)ylivieska.fi

_______________________________________________________________

Ylöjärven kaupunki

ESKO Esimieskoulutusohjelma - arvostavalla vuorovaikutuksella tuloksellista esimiestyötä

Hankkeella luodaan Ylöjärven kaupungille kattava ja menetelmällisesti uniikki esimieskoulutusohjelma. Koulutusohjelman luonti on yksi kaupunkistrategian toimeenpano-ohjelmana toimivan henkilöstöohjelman (Rohkeaa edelläkävijää tukemassa - Ylöjärven kaupungin henkilöstöohjelma 2019-2024) tavoitteista. Kaupungilla ei ole aiemmin ollut strategialähtöistä ja ennakoivaa esimieskoulutusohjelmaa, vaan esimieskoulutukset ovat olleet reaktiivisempia, pistemäisiä koulutuksia.

Kaupungin HR-käytäntöä on uudistettu viimeisen muutaman vuoden aikana reippaalla kädellä henkilöstöohjelman viitoittamaa tietä. Pyrimme koulutusohjelman avulla sitomaan yhteen uudet ja päivitetyt käytännöt, jotta saamme niin kaupungin esimiestyön kuin henkilöstöhallinnonkin modernisoitua ja uudet HR-käytännöt jalkautettua aidosti organisaation arkeen.

Haluamme uudella koulutusohjelmalla nostaa kaupungin esimiestyön laatua ja asettamaan sille vähimmäistason. Tavoitteena on pienentää kaupungin työkyvyttömyyskustannuksia. Huomio suunnataan erityisesti juuri työelämään siirtyneisiin nuoriin työntekijöihin ja jaksamisen haasteiden kanssa painiviin työntekijöihin.

Haluamme koulutusohjelmassa kiinnittää huomiota myös esimiehen omien voimavarojen tukemiseen. Tämä tapahtuu tarjoamalla esimiehille työkaluja laadukkaan esimiestyön toteuttamiseen. Tukea on tarjottu perinteisesti vasta siinä vaiheessa, kun työyhteisössä on esimerkiksi konfliktitilanne käsillä. Haluamme kääntää näkökulman reaktiivisesta reagoinnista proaktiiviseen tukeen. Tukea tarjotaan myös läpi koulutusohjelman mentoroinnin keinoin.

Lisätiedot

Minna Kekarainen, henkilöstöpäällikkö, Ylöjärvi, puh. 040 133 1415, minna.kekarainen(at)ylojarvi.fi

Vuoden 2020 hakuohjeet, arviointiperusteet ja rahoitusehdot löydät alta:

Vuoden 2020 kehittämisrahan hakeminen ja arviointi.pdf (137 kb) Kevan työelämän kehittämisrahan rahoitusehdot 2020.pdf (2967 kb)

Työelämän kehittämisrahaa saaneet hankkeet 2019

Vuonna 2019 Keva on myöntänyt yhteensä 500 000 euroa työelämän kehittämisrahaa 18 kunta-alan ja kirkon hankkeelle.

Kokkolan kaupunki

Perinteisestä perehdyttämismallista jatkuvan oppimisen toimintakonseptiin

Tausta ja tavoitteet

Meneillään oleva työn murros haastaa esimiesten ja työntekijöiden osaamista, oppimista sekä myös innostumista ja jaksamista. Silloin kun työ pysyi pitkään samanlaisena työhön perehtymisen ja oppimisen käytäntöjä ei tarvinnut juurikaan uudistaa. Perehdytys vain työhön tullessa riitti. Kokkolan kaupungissa tiedostettiin, että perinteinen perehdytyksen malli ei anna valmiuksia lähitulevaisuuden työhön, se on liian yksisuuntaista, eikä hyödynnä työntekijöiden erityisosaamista ja kiinnostuksen kohteita. Toiseksi havahduttiin siihen, että muutoksessa olevaa työtä ei voi ottaa haltuun kertaluontoisesti, yksin, ei pelkästään koulutusten avulla, eikä vain joskus. Uudenlainen työ vaatii uudenlaista osaamista.

Kokkolan kaupunkiin kehitettiin tässä hankkeessa uusi oppimismalli, jatkuvan oppimisen toimintakonsepti ja sille ominaiset työvälineet, menettelytavat ja rakenteet, jotta työyhteisöissä on jatkuvasti käynnissä oman toimintansa kehittäminen ja uudistaminen niin työyhteisötasolla kuin yksilötasolla.

Tulokset

Hankkeessa tuotettiin Kokkolan kaupungin ja Verven yhteistyönä uusi perehdyttämisen ja jatkuvan oppimisen toimintakonsepti, joka kuvattiin myös graafisena mallina. Niin ikään yhteistyö tuotti kuvauksen siitä prosessista, jonka tuloksena on uusi oppimismalli. Hankkeen tuloksena voidaan esittää vahva hypoteesi siitä, että uudenlainen perehdyttämisen ja jatkuvan oppimisen välineistö luo edellytykset sille, että työntekijä on tyytyväinen työhönsä ja työyhteisö selviää uusista haasteista ja työelämän muutoksista paremmin.

Hankkeen aikana opittiin, että kehittämistyön jatkaminen poikkeusoloissa onnistuu ja se on tärkeää. Ensiksikin ei synny ns. kehittämisvelkaa, eikä toiminnan normalisoituessa ole kova urakka odottamassa. Toiseksi oman toiminnan kehittämisosaamista tarvitaan kipeästi juuri poikkeusoloissa. Kolmanneksi kehittämistyö kriisitilanteen aikana luo uskoa tulevaan.

Liite: Perinteisestä perehdyttämismallista jatkuvan oppimisen toimintakonseptiin (pdf):

Perinteisestä perehdyttämismallista jatkuvan oppimisen toimintakonseptiin.pdf (1615 kb)

Lisätiedot
Eija Pienimäki, Kokkolan kaupunki, p. 044 780 9555 , eija.pienimaki(at)kokkola.fi

Kuulumisia kehittämishankkeesta: Kokkolassa rakennetaan uudenlaista toimintamallia perehdyttämiseen

”Juurrutamme tämän uuden toimintatavan koko organisaatioon ja sitten toivomme sen leviävän koko Suomeen!” kiteyttävät Kokkolan kaupungin henkilöstöjohtaja Eija Pienimäki ja henkilöstön kehittämispäällikkö Kirsi Rytkönen syksyllä käynnistyneen kehittämishankkeen tavoitteet innostuneina.

Kuulumisia kehittämishankkeesta: Kokkolassa kehittämistyö valaa toivoa kriisin keskellä

Kokkolan kaupungin työelämän kehittämishankkeessa on otettu kevään aikana koronakriisistä huolimatta reippaita askelia eteenpäin. Henkilöstön kehittämispäällikkö Kirsi Rytkösen mukaan hanketyöskentelyä onkin tärkeää pitää yllä myös poikkeustilanteen aikana monesta eri syystä.

Limingan kunta

PALVELLEN - Palveleva johtaminen ja esimiestyön palvelullistaminen työkykyjohtamisen välineenä

Tausta ja tavoitteet

Limingassa on tehty jo pitkään määrätietoista työhyvinvoinnin kehittämistä. Panostukset ovat tuottaneet myös tulosta, sillä sairauspoissaolot ovat vähentyneet tasaisesti, mutta merkittävästi vuosi toisensa jälkeen. Vaikka sairauspoissaoloihin on pystytty vaikuttamaan, on mielenterveysperusteisten poissaolojen osuus poissaoloista kasvanut.

Palvellen-hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia toimintamalleja esimiestyöhön, jolla voidaan vaikuttaa edelleen sairauspoissaoloihin ja osaltaan aivotyön kuormittavuuteen. Tärkeässä roolissa oli tukea esimiesten ja ennen kaikkea työntekijöiden itseohjautuvuutta ja samalla lisätä henkilöstön innostuneisuutta, aktiivisuutta ja roolia esimiestyön tarpeen määrittäjänä.

Tulokset

Hankkeessa luotiin Limingan kuntaan palvelevan johtamisen työkulttuuria sekä pilotoitiin esimiestyön tuotteistamista. Hankkeessa käynnistettiin sisäinen palvelumuotoiluprosessi (johtamismuotoilu), jossa avainasemassa oli työntekijäymmärryksen kerryttäminen ja työntekijöistä nousseiden kehittämishaasteiden uudelleenmuotoilu yhdessä henkilöstön ja esimiehistön kanssa. Hankkeessa työntekijät toimivat aktiivisina toimijoina ja määrittelivät esimiestyön tarpeita, joiden perusteella hankkeessa tehtiin esimiestyöhön ja toimintakulttuuriin liittyviä tuotteistamisia.

Hankkeen lopputuloksena syntyi laajaa työntekijäymmärrystä esimiestyön kehittämistarpeita kohtaan. Hankkeen aikana opittiin työntekijälähtöistä lähestymistapaa ja palvelevaa johtamiskulttuuria. Useat hankkeessa kehitetyt toimintamallit otettiin pysyvään käyttöön eri palvelualueilla.

Muut toimijat voivat hyödyntää hankkeessa pilotoitua prosessia ja ottaa käyttöön hankkeessa ideoituja kokeiluita. Kokeiluita on tallennettu muun muassa KunTekon tekojen torille (linkit alla)

Lisätiedot
Laura Kelhä, hankkeen projektipäällikkö, Limingan kunta, puh. 050 309 3868, laura.kelha(at)liminka.fi.

Blogi: Limingan kunnassa kehitetään palvelevan johtamisen toimintakulttuuria

Työelämän murros ja muuttuva toimintaympäristö asettavat kuntaorganisaatiot pohtimaan valmiuksiaan kehittyä muutoksessa. Lue Workday Designersin työpäivämuotoilija Maria Pihan blogiteksti Limingan kehittämishankkeesta, jonka tavoitteena oli luoda kuntaan palvelevan johtamisen kulttuuria ja toimintamallia.(kuntatyö2030.fi)

Espoon kaupunki, kotihoito

Muutosagentti – uusi tapa johtaa muutoksia esimiesten ja henkilöstön edustajan vahvalla tuella

Tausta ja tavoitteet

Espoon kotihoidossa esimiesten johtamistaidoissa on suurta vaihtelevuutta. Työ on kuormittunut ja näkyy osin työuupumuksena. Henkilöstön itseohjautuvuuden ja valmentavien esimiestaitojen kautta haetaan rakenteellista ja kulttuurillista muutosta helpottamaan tilannetta.

Iin kunnan Kiinteistönhoitopalvelut ovat siirtymässä Ateria- ja tilapalveluliikelaitoksesta osaksi Kiinteistö- ja ympäristöteknisiä palveluita. Hankkeella haluttiin tukea sen muutoksen toteuttamista ja lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia.

Molemmissa organisaatioissa hankkeen avulla lähdettiin hakemaan valmentavien esimiestaitojen kautta yhteistyön, vuorovaikutustaitojen, myönteisen asenteen sekä tunneilmaston kehittymistä. Tavoitteena oli toteuttaa molemmille organisaatioille toteutetaan tiimien itseohjautuvuutta ja valmentavia esimiestaitoja lisäävä kehittämisohjelma.

Tulokset

Esimiesten tietoisuus omasta ja tiimin työhyvinvoinnin merkityksestä ja keinoista kasvoi, mikä mahdollisti työkykyjohtamisen taitojen ja prosessin kehittymisen. Tiimin toiminnassa ja valmentavassa johtajuudessa kehittyi mm. ratkaisukeskeisyys, yhteisten päämäärien ja tavoitteiden rakentaminen, palaverikäytännöt, vuorovaikutustaidot sekä yhteistyötaidot. Esimiehet ovat saaneet monia työkaluja kyseisiin aihealueisiin, joita he voivat hyödyntää omassa esimiestyössään yhdessä tiimin kanssa, sekä myös omaan reflektointiin ja sitä kautta kehittyä valmentavassa johtajuudessa.

Lisätiedot
Merja Takamäki, työyhteisövalmentaja, Valmennustrio, puh. 050 529 9343, merja.takamaki(at)valmennustrio.fi

Hausjärven kunta

Työkykyjohtamisen valmennuspolku Hausjärven ja Kärkölän kunnissa

Työkykyjohtamisen valmennuspolku on esimiehille suunnattu valmennusohjelma, joka vahvistaa esimiesten strategista työkykyjohtamisen keinovalikoimaa arjen työssä. Työkykyjohtamisen valmennuspolku juurtuu toimintatavaksi liittämällä se osaksi esimiesten perehdyttämistä ja työuran aikana tapahtuvaa osaamisen kehittämistoimintaa.

Valmennuspolku koostuu keskeisistä työkykyjohtamisen osa-alueista, joiden ympärille rakentuvat koulutus- ja valmennusosiot sekä -teemat. Hankkeen myötä organisaatioon rakentuu vahva työkykyjohtamisen toimintamalli, jonka avulla ennaltaehkäistään työkyvyttömyysriskiä, löydetään tarvittaessa mahdollisuuksia muokattuun työhön, edistetään tuloksellisuutta sujuvan työn kautta sekä vahvistetaan muutosjohtamista.

Lisätiedot
Lilli Salomaa, henkilöstöpäällikkö, Hausjärven kunta, puh. 050 465 7654, lilli.salomaa(at)hausjarvi.fi
Jouni Nieminen, kansliapäällikkö, Kärkölän kunta, puh. 044 770 2206

Järvenpään kaupunki

Monimuotoinen itseohjautuvuus – Järvenpää kokeilukulttuurin kotikaupunkina

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kuvata ja ymmärtää työelämän murrosta ja siihen liittyvää itseohjautuvuuden ilmiötä kuntasektorin viitekehyksessä.

Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja mallintaa julkiselle sektorille soveltuvia itseohjautuvuuskäytäntöjä. Hankkeessa selvitetään, missä määrin ja minkälaisilla eri tavoilla kuntaorganisaatio voi toimia kokeilukulttuurin kotina.

Menetelmänä käytetään henkilöstölähtöisiä kokeiluja, joita kuvataan, mallinnetaan sekä ohjataan ratkaisu- ja voimavarakeskeisen coachingin sekä konsultatiivisen prosessityöskentelyn avulla. Hankkeen avulla on mahdollista luoda rakenteellista perustaa itseohjautuvuuskäytännöille myös muissa kunnissa.

Hankkeella halutaan auttaa kuntakenttää onnistumaan haastavassa tehtävässään työelämän murroksen, muuttuvien palvelutarpeiden ja organisatoristen muutosten keskellä.

Lisätiedot
Merja Soosalu, henkilöstöjohtaja, Järvenpään kaupunki, puh. 040 315 3150, merja.soosalu(at)jarvenpaa.fi
Kati Toikka, kehittämispäällikkö, Järvenpään kaupunki, puh. 040 315 2134, kati.toikka(at)jarvenpaa.fi

Kotkan kaupunki, henkilöstöasioiden yksikkö

Rohkeutta ruuhkaelämään - mielenterveyden vahvistamista Kotkan kaupungilla

Hanke tähtää moninaisin keinoin mielenterveyden vahvistamiseen Kotkan kaupungin henkilöstön keskuudessa. Hanke on vajaan vuoden kestävä toimintakokonaisuus (1.9.2019 - 31.5.2020), josta ammennetaan myös tuleviin vuosiin. Osa hankkeessa kehiteltävistä toiminnoista on tarkoitettu tulevinakin vuosina jatkuviksi ja vuotuisiin työhyvinvointitoimiin integroitaviksi.

Hanke kohdistuu erityisesti hoivaruuhkassa eläville työntekijöille, oli kyse sitten lapsiperhe- tai esimerkiksi omaishoivatilanteesta. Hankkeen otsikossa mainittu ”ruuhkaelämä” viittaa laajasti työn ja muun elämän kokonaisuuteen sekä kokemukseen elämän vaativuudesta ja hektisyydestä.

Mietteitä mielenterveydestä

Mielenterveys koskettaa meitä jokaista, ja siten myös jokaista työpaikkaa. Mielenterveys on jatkumo tai jana, jossa me jokainen liikumme. Sijainti janalla voi vaihdella elämän- ja työtilanteesta toiseen. Lue Kotkan kaupungin henkilöstösuunnittelija Anna Vanhalan ja henkilöstöjohtaja Minna Uusitalon artikkeli.

Lisätiedot
Minna Uusitalo, henkilöstöjohtaja, Kotkan kaupunki, puh. 040 159 0899, minna.uusitalo(at)kotka.fi

Kuntien Tiera Oy

Ulkoistuksien HR-työkalupakki

Tausta ja tavoitteet

Kuntien Tiera Oy auttaa omistajiaan järjestelemään IT-palvelujen tuottamista eri asteisin ulkoistuksin. Kokonaisulkoistuksen kohdalla koko henkilöstön toiminta siirtyy sellaisenaan Tieran vastuulle ja vaikka toiminta usein jatkuu pääosin ennallaan, aiheuttaa siirtyminen työntekijöiden näkökulmasta muutoksia ja siten myös henkistä kuormitusta. Liikkeenluovutusten onnistuminen ja siirtyvän henkilöstön työkyvyn varmistaminen muutoksen eri vaiheissa on tärkeää strategisen työkykyjohtamisen ja työhyvinvointijohtamisen näkökulmasta.

Hankkeen tavoitteena oli tuoda julkiselle sektorille laajemmassa kuvassa ulkoistuksiin ja liikkeenluovutuksiin liittyvä prosessoitu toimintamalli, joka tukee työntekijöiden työkykyä ja työssä selviytymistä siirtymisen aikana ja sen jälkeen.

Tulokset

Hankkeen tuloksena syntyi yhteinen ja hallittu, erityisesti henkilöstön näkökulmat huomioiva, ja siirtyvän henkilöstön työkykyä tukeva sekä ylläpitävä, liikkeenluovutuksen toimintamalli muutostilanteisiin, nk. ulkoistusten HR-työkalupakki. Toimintamallia voidaan pitää sisäisenä tuotteena. Toimintamalliin sisältyy sekä Tieran sisäisesti järjestämiä tukitoimenpiteitä että yhteistyökumppaneiden toteuttamia toimenpiteitä. Tuotteistettu toimintamalli on skaalautuva ja monistettavissa myös tulevien liikkeenluovutusprojektien käyttöön siirtyvän henkilöstön tukemiseksi.

Lisätiedot
Jarkko Sanisalo, henkilöstöpäällikkö, Kuntien Tiera Oy, puh. 040 674 3467, jarkko.sanisalo(at)tiera.fi

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Kymsote)

Yhteisöllinen työhyvinvointi

Tausta ja tavoitteet

Hankkeen lähtökohtana on ollut Kymsoten muutoksen kehittämisohjelman toteuttamiseen liittyvä laaja prosessi, jossa selvitettiin henkilöstön nykytilaa. Selvittelyssä erityisesti lähiesimiesten kuormitus nousi vahvasti esille yhtenä kehittämisen teemana sekä esimiesten työtekijöilleen antaman ajan ja vuorovaikutuksen vähäisyys. Esimiehet kokivat olevansa kovin yksin, eikä johtamiselle tai kuulemisille ja kohtaamisille ollut riittävästi aikaa.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut rakentaa Kymsoteen yhteisöllisen työhyvinvoinnin toimintamalli, jossa ohjataan ja koordinoidaan sekä kehitetään dialogista johtamista ja yhteisöllistä työhyvinvointia ja sitä kautta lisätään sekä esimiesten että työntekijöiden työhyvinvointia sekä edistetään työkykyä. Lähtökohtana mallissa ovat esimiesten havainnointitaidot, huolen asteen kartoittaminen sekä rohkeus puheeksi ottamiseen ja ns. kopinottovaihe eli oikea-aikaisuus esimiehen ja yksikön ohjaamisessa. Tavoitteena on, että työhyvinvointijohtamiseen löytyy osaamista ja menetelmiä, ehkäisevän toimimisen osuus kasvaa sekä se, että esimiestä ei jätetä yksin yhteisöjohtamisen haasteiden kanssa. Kehittämistyöllä pyritään myös parantamaan verkostoitumisen myötä esimiesten omaa työhyvinvointia ja jaksamista sekä työyhteisön välisiä vuorovaikutussuhteita ja vahvistamaan yhteisöllisyyttä sekä dialogi- ja tiimi- sekä prosessityön taitoja.

Tulokset

Tuloksina olivat dialogisen johtamisen työhyvinvoinnillinen ja taloudellinen vaikuttavuus sekä lähiesimiestyöhön että yhteisötyöhyvinvointiin ja organisaation kokonaistoimivuuteen. Uutuusarvona organisaatiolle ovat ihmislähtöisyys ja avoimen vuorovaikutuskulttuurin jalkauttaminen koko organisaation toimintaan.

Lisätiedot

Maare Paljakka, työhyvinvoin-tiasiantuntija, Kymsote, 0404898465, maare.paljakka(at)kymsote.fi

Kuulumisia kehittämishankkeesta: Kymsotessa kohti hyvinvoivaa työyhteisöä

Työkykyjohtamisen ydinasioita ovat työn ja työympäristön kehittäminen. Kuitenkin työyhteisöissä keskitytään usein työkyvyn parantamiseen yksilötasolla. Kymsoten kehittämishankkeessa haluttiin panostaa työyhteisön hyvinvointiin.

Kymsoten yhteisöllisen työhyvinvoinnin malli valmistui koronahaasteista huolimatta

Lappica Oy

Etätyötä ja yhteispeliä pohjoisessa

Tausta ja tavoitteet

Hankkeen lähtökohtana Lappicassa oli kehittää asiakaspalvelua sähköisten kanavien avulla. Lappicalla on useita toimipisteitä Lapin alueella ja tavoitteena oli kehittää myös siksi etäjohtamista. Tämä hanke mahdollisti ison harppauksen niin etävastaanottojen kuin sähköisten asiointikanavien käyttöön. Lappicassa on tehty digiloikkaa jo useita vuosia ja onnistuneella etäjohtamisella palvelut saadaan tuotettua joustavasti pitkien etäisyyksien päähän.

Hankkeen tavoitteena oli turvata työterveyspalvelut Pohjois-Suomen pitkien etäisyyksien päässä oleville asiakkaille. Tavoitteena oli luoda henkilöstölle joustavasti etänä toimivat johtamis- ja konsultaatiopalvelut. Onnistuneella etäjohtamisella ja etätyöskentelyllä tavoiteltiin sujuvuutta asiakasprosesseihin edistäen sekä henkilöstön että asiakkaiden työhyvinvointia. Tavoitteena oli juurruttaa etätyöskentelytavat ja -välineet osaksi toimintaa.

Laitehankintoja tehtiin heti hankkeen alussa. Uudet mahdollistivat joustavasti etävastaanotto-toimintaan siirtymisen. Koronaepidemian alkaessa työntekijöiden tahtotila toimia etänä vahvistui ja lisääntyi huomattavasti. Keväällä siirrettiin kaikki mahdolliset vastaanottokäynnit etänä tehtäväksi. Henkilöstöä koulutettiin pitkin vuotta digipalveluiden ja välineiden käyttöön ja avainhenkilöille järjestettiin valmennusta etäjohtamiseen ja prosessien selkiyttämiseen.

Tulokset

Hankkeen alkaessa pyrittiin tuottamaan etäpalveluita juuri pitkien välimatkojen päässä asuville asiakkaille, mutta ilahduttavaa oli, että tämä palveli myös kaupungissa työskenteleviä asiakkaita. Laitteet ja sovellukset mahdollistivat joustavasti etävastaanottotoimintaan siirtymisen. Koronapandemian alkaessa työntekijöiden tahtotila etävastaanottojen pitämiseen vahvistui ja lisääntyi huomattavasti. Keväällä siirrettiin kaikki mahdolliset vastaanottokäynnit etänä tehtäväksi, joita tehdään edelleen. Asiakkaita tiedotettiin etävastaanotoista internetsivuilla, sosiaalisessa mediassa ja ajanvarausten yhteydessä.

Lisätiedot
Anne Kunnari, toimitusjohtaja, Lappica Oy, puh. 040 824 2367, anne.kunnari(at)lappica.fi

Kuulumisia kehittämishankkeesta: Koronakevät hioi etäkäytännöt kuntoon

Koko Lapin maakunnan alueella toimivalla Lappicalla on useita etätoimipisteitä ja välimatkat niiden välillä pitkiä. Sujuvaan toimipisteiden väliseen työskentelyyn ja etäjohtamiseen haluttiin luoda toimivat käytännöt ja turvata työterveyspalvelut Lapissa pitkistä etäisyyksistä huolimatta.

Aiheesta muualla

Artikkeli: Lappica tarjoaa työterveyspalvelut joustavasti etänä - Chat-keskustelun voi muuttaa tarvittaessa videovastaanotoksi suoraan työterveyshoitajalle tai yleislääkärille (Lapin Kansa)

Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli

Johtajana maaliin - Seurakunnissa tapahtuvan johtamisen kehittäminen muutosten ja niukkenevien resurssien äärellä

Tausta ja tavoitteet

Hankkeen taustalla olivat havainnot muutoksista yhteiskunnassa, työssä, arjessa, arvoissa ja elämäntavoissa, jotka kaikki heijastuvat myös kirkon työhön. Työelämässä korostuu valmentavan johtamisen rooli arvojen muutoksen ja nuorempien ikäpolvien tullessa työelämään. Tämä asettaa uusia haasteita johtamiselle. Merkittävänä asiana nähtiin myös johtajien jaksaminen, johon he tarvitsevat tukea ammatillisessa ja vertaismerkityksessä.

Tavoitteena oli koota kahdeksi valmennusryhmäksi Mikkelin hiippakunnan seurakunnissa toimivia johtavia viranhaltijoita sekä väliportaan esimiehiä. Valmennuksen keskeisenä ajatuksena oli tukea johtajia toimintaympäristössä, jossa joudutaan sopeuttamaan toimintaa niukkeneviin resursseihin. Tähän liittyi johtamisen kehittäminen ammattimaisempaan suuntaan sekä sellaisen toimintamallin luominen, joka mahdollistaa samanaikaisesti hengellisen johtamisen ja työyhteisöjohtamisen.

Tulokset

Hankkeessa saatiin kehitettyä johtajien tueksi erilaisista välineistä ja menetelmistä johtajan ”työkalupakki”. Hankkeen aikana syntynyt vertaistuki koettiin myös tärkeäksi voimavaraksi johtajan työn yksinäisyyteen. Johtajien halu kehittää omaa työtään kasvoi. Motivoituneista ja omaa johtamistyötään reflektoivista johtajista tuomiokapituli saa tulevien johtamiskoulutusten ja -valmennusten asiantuntijoiksi henkilöitä, joissa yhdistyvät teoreettinen tietämys sekä kokemus johtamisesta seurakuntatyön arjessa.

Hankkeessa kehitellyt toimintamallit ja välineet ovat luonteeltaan sosiaalisia innovaatioita, jotka edistävät valmentavaa johtajuutta sekä työkyvyn tukemista. Tällaisina ne ovat kirkon kontekstin ulkopuolella hyvin sovellettavissa myös kuntapuolen kenttään. Kuntien johtotehtävissä työskentelevät henkilöt painivat pitkälti samanlaisten huolien parissa kuin kollegansa kirkon puolella: resurssit niukkenevat, johtajan kalenteri on täynnä, mutta silti pitäisi ehtiä visioimaan, kehittämään ja olemaan kiinnostunut alaisistaan. Monet johtajan ”työkalupakkiin” löydetyistä menetelmistä ovat sinällään sovellettavissa kuntasektorin johtajien tueksi.

Lue lisää työelämän tukemisesta Mikkelin hiippakunnan verkkosivuilta (mikkelinhiippakunta.fi).

Lisätiedot
Marko Marttila, hiippakuntadekaani, Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli, puh. 050 368 9808, marko.marttila(at)evl.fi

Johtajat pääsivät maaliin

Mikkelin hiippakunnan hiippakuntadekaani Marko Marttila kertoo artikkelissa hankkeen läpiviemisestä ja lopputuloksista.

Nokian kaupunki

Tunnistan ajoissa, toimin aktiivisesti

Tausta ja tavoitteet

Perinteisesti yleisin peruste kunta-alalla henkilöstön sairauslomille ovat olleet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Mielenterveysongelmien sairauslomat ovat kuitenkin olleet viime vuosina rajussa kasvussa ja erityisesti ahdistuneisuus on lisääntynyt 18–29 –vuotiaiden naisten keskuudessa.

Hankkeen avulla haluttiin lisätä arkipäivän puhetta työyhteisöissä mielen jaksamisen haasteista sekä lisätä valmiuksia tunnistaa ja puuttua mielenterveyden ja jaksamiseen liittyviin haasteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhtenä tavoitteena oli myös mielen hyvinvoinnin tukeminen ja mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauslomien väheneminen.

Tulokset

Kunta10 –tutkimuksen tuloksissa vuonna 2020 varhaiskasvatuksen tulokset Nokialla paranivat kaikilla osa-alueilla: työ, työyhteisö, johtaminen ja työssä jatkaminen. Parhaat tulokset saatiin työyhteisön mittareissa, missä myös osa-alueen nousu oli kaikkein suurin. Sairauspoissaolot jatkoivat nousuaan Nokian kaupungilla vuonna 2020, mutta mielenterveysdiagnoosien määrässä ei tapahtunut oleellista muutosta. Räätälöidyn työn määrä nousi korkeimmalle tasolle, vaikka koronaepidemian vuoksi lomautuksia ja töiden uudelleen organisointia tehtiin erityisesti keväällä.

Raisiossa jouduttiin vuonna 2020 lomauttamaan henkilöstöä, joka on aina haasteellinen tapahtuma henkilöstön jaksamisen ja hyvinvoinnin osalta. Varhaiskasvatuksessa kuitenkin Kunta 10 -tuloksissa pysyttiin jokseenkin entisellä tasolla ja työyhteisöön liittyvien kysymysten osalta tulokset paranivat.

Tuloksiin voi tutustua myös seuraavien linkkien kautta:

Räätälöidyn työn –mallin mainosvideo henkilöstölle (youtube.com)

Räätälöidyn työn -mallin video varhaiskasvatuksesta (vimeo.com)

Tutustu myös Mielen jelppi -chattirobottiin (chats.landbot.io)

Lisätiedot

Mari Liukonsuo, Nokian kaupunki, henkilöstöhallinto, puh. 040 133 4457, mari.liukonsuo(at)nokiankaupunki.fi

Jarmo Niitynperä, Raision kaupunki, henkilöstöhallinto, puh. 040 542 7057, jarmo.niitynpera(at)raisio.fi

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria

Riveria2025 – henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma

Tausta ja tavoitteet

Keskeinen kehittämishankkeen tavoite oli käynnistää tiimitoiminta (useasta erillisestä oppilaitoksesta Riveriaan kootun oppilaitoksen sisällä) ja varmistaa, että tiimit oppivat tuntemaan

koulutusalansa tutkinto- ja muun koulutustarjonnan
työelämässä olevan osaamisen kehittämisen tarpeet
toisensa ja myös itse kunkin vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet.

Oman toimintaympäristönsä ja resurssinsa tuntevat tiimit osaavat tunnistaa keskeisimmät menestystekijänsä ja haasteensa, hyödyntää olemassa olevaa ja hankkia puuttuvaa osaamista sekä jakaa työtehtävät ja vastuut tiimin kokonaisuuden ja sen yksittäisten jäsenten kannalta mielekkäällä tavalla hyvässä yhteisymmärryksessä.

Tulokset

Perustehtävää on kirkastettu, tiimien jäsenet ovat saaneet opetella tuntemaan toisiaan paremmin ja kehittämistyölle on annettu sen kaipaamaa aikaa. Tiimi- ja ryhmävalmennuksilla, keskusteluilla ja tiimisopimuksilla on vahvistettu strategista työkykyjohtamista tiimien aseman sekä vuorovaikutuksen kehittämisen kautta.

Lisätiedot
Merja Laituri-Korhonen, hallintojohtaja, Riveria, puh. 050 575 4025, merja.laituri-korhonen(at)riveria.fi

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Kokonaisvaltainen työväkivallan ennaltaehkäisyn toimintamalli

Hankkeen tavoitteena on kehittää työyhteisöille kokonaisvaltainen työväkivallan ennaltaehkäisyn toimintamalli. Hankkeessa tuetaan työyhteisön oman asiantuntijuuden vahvistumista ja kehittymistä osallistavalla, prosessinomaisella ja ratkaisukeskeisellä ohjauksella. Työyksikkölähtöinen kehittämistoiminta parantaa henkilöstön työkykyä, työhyvinvoinnin ja työyksiköiden työturvallisuuden kehittymistä.

Hanke vahvistaa lähiesimiesten työväkivallan hallinnan työturvallisuusjohtamisosaamista ja henkilöstön työturvallisuusosaamista. Työsuojeluvaltuutettujen roolia laajennetaan tunnistamaan tukea tarvitsevat yksiköt ja auttamaan yksikkökohtaisten menettelytapaohjeiden tekemisessä työväkivallan uhan hallintaan.

Hankkeessa tavoitellaan monitasoista, vastavuoroista oppimisprosessia koko yhtymään ja mallintamisen avulla jaetaan turvallisuusosaamista yli toimialojen. Esimies ja työyhteisön osaamisen lisäksi kehitetään coachin, työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstön, yhtymän johdon sekä työterveyshuollon tietotaitoa työväkivallan ennakoivaan hallintaan. Materiaalia tuotetaan työyhteisön ja esimiesten osaamisen kehittämiseen, perehdyttämiseen, työn hallintaan, työväkivaltatilanteiden ennakointiin ja käsittelyyn, vakavien työväkivallan tilanteiden tutkintaan ja jälkipuintiin. Materiaali tukee hanketyön vaikuttavuutta myös hankkeen päätyttyä.

Lisätiedot
Marita Simola, työhyvinvointipäällikkö, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, puh. 044 440 6688, marita.simola@phhyky.fi

Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä

Voimavara – työkykyä uuteen ammatilliseen koulutukseen

Tausta ja tavoitteet

Ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muutos (uusi lainsäädäntö, muuttuva työelämä, haasteellisemmat opiskelijatilanteet) ovat lisänneet merkittävästi opetus- ja ohjaustyön tunnekuormitusta. Hankkeen muutostavoitteena oli kehittää ennakoivan työkykyjohtamisen malli, joka sisältää työterveyspsykologinpalveluiden hyödyntämisen entistä paremmin, ryhmäkohtaisen Voimavarasparrausmallin kehittämisen sekä laajemman työhyvinvointimittauksen suunnittelemisen ja toteuttamisen.

Tulokset

Kaikki tavoitteet saavutettiin, ja työkykyjohtamisen malli jää pysyväksi toimintamuodoksi organisaatioon. Hankkeessa testattiin, millaisiin haasteisiin työpsykologin vetämillä sparrausryhmillä voidaan vaikuttaa. Tämä helpottaa sekä yksilöiden vointia että esimiesten työtä. Työkykyjohtamisen mallissa työpsykologi pystyy yhdistämään tietoja organisaation yleisestä työhyvinvoinnin tilasta ryhmien sparrauksiin sekä harjoituttamaan keinoja osallistujien voimavarojen ja työssä jaksamisen lisäämiseksi. Osalla sparraukseen osallistuvista lähtötilanne oman jaksamisen suhteen oli lievästi tai vahvemminkin kuormittava, osalla tämänkaltaisia jaksamisen pulmien selkeitä oireita ei ollut havaittavissa: kaikilla sparraukseen osallistujilla, jotka palauttivat loppuarviointimittarit, pistemäärät koetun henkisen toimintakyvyn sekä työssäjaksamisen arviointimittareissa olivat nousseet.

Kysely toteutettiin Sataedussa 24.02.–13.03.2020. Vastausprosentti oli koko organisaatiolta 57%. Tuloksia arvioitiin johdon, esimiesten sekä henkilöstön kesken työterveyspsykologin ollessa mukana. Tuloksia vertailtiin valtakunnallisiin keskiarvoihin, joihin nähden Sataedun kaikkien avainlukujen keskiarvot olivat keskimäärin hieman paremmat.

Lisätiedot
Nina Peltomäki, talous- ja hallintojohtaja, Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä, puh. 040 199 4120, nina.peltomaki(at)sataedu.fi

Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Satasairaala

Satasafety toiseen

Hankkeen tarkoituksena on kehittää työterveys- ja työturvallisuus- ja työhyvinvointikulttuuria reagoivasta ennakoivaan ja tätä kautta lisätä Satasairaalan henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia muutoksessa. Hanke toteutetaan osana Satasairaalan työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmä (ISO45001) käyttöönottoa.
Tavoitteena on kehittää Satasairaalan työhyvinvointi- ja työkykyjohtamista ennakoivaan suuntaan. Keskeisin keino on yhdessä oppiminen. Hankkeessa valmennetaan ensin ylintä johtoa sekä keskijohtoa safety II näkökulmiin sekä resilienssiin. Tämän jälkeen lähiesimiehiä valmennetaan aktivoimaan henkilöstö mukaan turvallisuuskulttuurin muuttamiseen. Henkilöstö osallistetaan kehittämistyöhön, ja samalla kehitetään yhteistoiminnallista johtamista. Apuna käytetään työpajatyöskentelyä sekä verkko-oppimista ryhmäkeskusteluineen.

Hankkeen tuloksena Satasairaalan työhyvinvointi- ja työkykyjohtaminen on standardoitu ennakoivaan sekä jatkuvan parantamisen sekä resilientin toiminnan suuntaan.
Tämä ryhdistää edelleen organisaation työhyvinvointi- ja työkykyjohtamista.

Hankkeen toimenpiteiden avulla myös laatuajattelu sekä potilasturvallisuus lisääntyvät.

Lue lisää: Satasairaalan tiedote hankkeesta

Lisätiedot
Katri Mannermaa, työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, puh. 044 707 7754, katri.mannermaa(at)satasairaala.fi

Seinäjoen kaupunki

Työhyvinvoinnin lisääminen ja pitkien sairauspoissaolojen ehkäiseminen ennaltaehkäisevän valmennuksen keinoin

Tausta ja tavoitteet

Hankkeen keskeisin muutostavoite oli saada eri henkilöstöryhmien sairauspoissaolot kääntymään laskuun, sekä jo työkyvyttömyyden uhan alla olevien työntekijöiden nostaminen kuntoutustuelta tai pitkältä sairauslomalta takaisin työhön, kuin myös työhyvinvoinnin lisääminen valmennuksen avulla. Onnistunut valmennus säästää työnantajan varoja sekä tarjoaa osallistujalle mahdollisuuden onnistuneeseen töihinpaluuseen ja normaaliin arkeen.

Ydintavoitteena oli myös työuupumuksen ennaltaehkäisy ja siihen liittyvän työkyvyttömyyden uhkan välttäminen uudenlaisin, yksilöön kohdistuvan työhyvinvointivalmennuksen keinoin yhdessä Kuortaneen urheiluopiston ja Seinäjoen Työterveyshuollon kanssa.

Tulokset

Vaikka tulosten arviointi on koronan takia normaaliin tilanteeseen verrattuna haastavampaa, on tämänkaltainen ennaltaehkäisevä toiminta kunnallisella toimialalla tuloksekasta.

Valmennettavien oma arvio valmennuksen vaikutuksesta omaan hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen oli kokonaisuudessaan hyvä. 53,8% vastaajista arvioi, että valmennuksella oli joko paljon tai erittäin paljon positiivista vaikutusta työssä jaksamiseen. Sairauspoissaolot vähenivät hankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden kohdalla. Yleinen työtyytyväisyys ja –työhyvinvointi paranivat.

Kuortaneen Urheiluopiston asiantuntijoiden arviot onnistumisesta noudattelivat ryhmän arviota. Huolimatta koronapandemian vaikutuksista, kokonaisuudet pystyttiin saattamaan loppuun.

Hankkeen tulokset julkaistaan syksyllä 2021 Seinäjoen kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.seinajoki.fi.

Lisätiedot
Elisa Saunamäki, työhyvinvointipäällikkö, Seinäjoen kaupunki, puh. 044 7541 659, elisa.saunamaki(at)seinajoki.fi

Siilinjärven kunta

Edunvalvonnasta yhteiseen kehittämiseen

Hanke pohjautuu ja tukeutuu Siilinjärven kunnan työhyvinvointitoimintaan ja sen edelleen kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on parantaa yhteistoimintaa osana työkykyjohtamista. Pilottiryhmänä toimii Siilinjärven kunnan kotihoidon yksikkö.

Tavoitteena on muodostaa uudenlainen keskustelu- ja työskentelykulttuuri, jossa työnantaja, työsuojelu, työterveyshuolto ja järjestöjen edustajat yhdessä hakevat uusia ratkaisuja tukea työyhteisöjä ja yksittäisiä työntekijöitä. Lisäksi tavoitteena on työn vaatimusten ja yksilöllisten voimavarojen tunnistaminen sekä voimavarojen kehittäminen vastaamaan nykyisen ja etenkin lähitulevaisuuden työn vaatimuksia, jolloin saadaan sairauspoissaolot laskemaan.

Hankkeen tuloksena on radikaalisti uudenlainen yhteistoiminnan toimintakonsepti, jossa eri osapuolet yhdessä toimimalla saavat laadullisesti parempia tuloksia työyhteisöissä ja yksittäisten työntekijöiden kohdalla. Lisäksi työn hallinnan ja voimavarojen kehittämisen kautta parannetaan työssä jaksamista ja vähennetään sairauspoissaoloja.

Lisätiedot
Anne Lankinen, työhyvinvointisuunnittelija, puh. 044 740 1202, anne.lankinen(at)siilinjarvi.fi

Uudenmaan liitto

Informaatioergonomiasta työhyvinvointia

Tausta ja tavoitteet

Uudenmaan liitossa kehitettiin informaatioergonomiaa osana digitaalisten työtapojen kehittämisprojektia (jatkossa käytämme termiä kognitiivinen ergonomia, joka vakiintui hankkeen aikana Uudenmaan liiton sanastoon). Digitaalisten työtapojen kehittämisen myötä tunnistettiin tarve kehittää asiantuntijoiden valmiuksia hallita omaa työskentelyään aivojen hyvinvoinnin näkökulmasta. 

Hankkeen tavoitteena oli

työntekijä, joka hallitsee omaa työtään ja työkuormaansa sekä osaa keskittyä olennaiseen 
organisaatio, jonka kulttuuri, käytännöt ja toimintamallit ottavat huomioon kognitiivisen ergonomian.

Hankkeella pyrittiin vastaamaan työn murroksen seurauksena työn tavoissa tapahtuviin muutoksiin.

Tulokset

Hankkeessa liiton organisaatiopuheeseen tuotiin kognitiivisen ergonomian käsitteistö. Samalla tunnistettiin liitossa tehtävän työn kannalta merkittävimmät kognitiivisen ergonomian haasteet ja kehittämiskohteet. Liiton asiantuntijoiden kognitiivista ergonomiaa kehitettiin luentojen, kognitiivisen kuormituksen mittausten, sähköisessä työympäristössä työskentelyn seuraamisen ja työpajojen avulla. Työpajojen tuloksena liitolle syntyi kognitiivista ergonomiaa edistävät toimintamallit neljässä osa-alueessa:

Keskittyminen ja flow-tila
Priorisointi ja ajanhallinta
Tehokkaat kokoukset
Toimiva sisäinen viestintä

Hankkeen oppien pohjalta Kevan Oppimisympäristössä julkaistaan kognitiivisen ergonomian oppimiskokonaisuus keväällä 2021.

Lisätiedot
Eeva Oinonen, henkilöstöpäällikkö, Uudenmaan liitto, 040 480 7793, eeva.oinonen(at)uudenmaanliitto.fi

Hankkeiden teema ja arviointi

Työkykyjohtaminen ja mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen ehkäiseminen korostuvat rahoitettavissa hankkeissa. Keva painotti hankkeiden valinnassa niiden uutuusarvoa ja innovatiivisuutta sekä tulosten laajaa hyödynnettävyyttä.

Vuoden 2019 työelämän kehittämisraha -hankkeiden teema ja arviointi (pdf)

Vuonna 2018 rahoitusta saaneet hankkeet

Vuoden 2018 työelämän kehittämisrahoituksen teemana oli ”Työkyvyn turvaaminen onnistuneella muutosjohtamisella”.

Vuoden 2018 työelämän kehittämisraha -hankkeiden teema ja arviointi.pdf (91 kb)

Arkea Oy

Robotista helpotusta arkeen - Puettavien työtä keventävien robottien (Exoskeleton) kokeilu kiinteistönhoidon ja kunnossapidon tehtävissä

Tausta ja tavoitteet

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat vuodesta toiseen yleisin sairauspoissaolojen syy Arkea Oy:ssä. Tule-sairaudet ovat myös yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy. Lisäämällä keinoja keventää ja helpottaa työtä pyritään parantamaan työssä jaksamista ja mahdollisuuksia tehdä täysi työura. Projektissa Arkean kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimialalle hankinttiin viisi puettavaa Exoskeleton-apuvälinettä. Puettavat Exoskeletonit oli tarkoitettu pääasiassa ruumiillista ja raskasta työtä tekeville henkilöille, jotka kärsivät selän alueen tuki- ja liikuntaelinsairauksista tai kuormittuneisuudesta.

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli kiinteistönhoidon ja kunnossapidon työntekijöiden eri työtehtävien aiheuttaman selän kuormituksien poistaminen tai keventäminen apuvälineitä käyttäen.

Tulokset

Hankkeen aikana seuranta testihenkilöiden osalta sekä ohjaava konsultaatio tapahtuivat työterveyden toimesta. Seuraavassa työfysioterapeutti Sari Lähteelän (Mehiläinen Työelämäpalvelut Turku) lausunto hankkeen välittömistä tuloksista testihenkilöstön fyysiseen työkuntoon liittyen:

Alkutilanteeseen verrattuna selän sivutaivutus lisääntyi kaikilla koehenkilöillä. Selän staattinen pito testitulos parani kahdella, yhdellä laski hieman viimeisessä testissä. Vatsan toistotestitulos parani kaikilla, toistokyykistys tulos myös parani kahdella, yhdellä tulos säilyi ennallaan eli erinomaisena. Viimeisen kuukauden aikaan koettu selkäkipu (VAS-mittari) väheni kahdella selvästi. Yhdellä koettu selkäkipu väheni selvästi kahden testin aikana. Nykyinen koettu työkyky lisääntyi kahdella, yhdellä oli pysynyt ennallaan eli hyvänä. TULE-sairauksien sairauslomat vähenivät kaikilla koehenkilöillä.

Hankkeessa saatu informaatio on erittäin lupaavaa ja kannustaa jatkamaan kokeiluja edelleen eri työtehtävissä. Myös projektin aikana tehty yksilöllinen ergonomiaohjaus otettiin hyvin vastaan ja sai kiitosta testiryhmissä.

Hankkeen loppuraportti on julkinen:

Loppuraportti Arkea Exoskeleton_hanke.pdf (527 kb)

Lisätiedot
Sanna Lehtinen, palvelujohtaja, Arkea Oy, puh. 040 148 6595, sanna.m.lehtinen(at)arkea.fi

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä

Esimiesverstaassa työhyvinvointi nousuun

Tausta ja tavoitteet

Esimiesverstaassa työhyvinvointi nousuun -hankkeessa toteutettiin koulutuskokonaisuus Essoten lähiesimiehille. Tavoitteena oli tukea lähiesimiesten työhyvinvoinnin johtamista ja keskinäistä verkostoitumista. Vuoden 2019 aikana esimiehet osallistuivat pienryhmissä kolmeen työpajaan, joissa käsiteltiin työhyvinvoinnin johtamista työyksikkötasolla. Ohjelmaan kuului lisäksi alku- ja lopputilaisuudet ja yhteinen Rikastamo, jossa hiottiin työpajoissa opittuja menetelmiä. Koulutuskokonaisuuden tuotti Verve. Lisäksi järjestettiin Essoten oma koulutuspäivä, jossa käsiteltiin työhyvinvoinnin johtamista Essoten näkökulmasta.

Tulokset

Hankkeesta jää Essoten käyttöön työhyvinvoinnin johtamisen työkalupakki, jota voidaan hyödyntää päivittäisessä työssä ja koulutuksissa. Lisäksi hankkeessa tuotettiin tietoa työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä Essotessa erilaisten kyselyjen avulla. Esimiesverstaassa työhyvinvointi nousuun -hanke asettui osaksi laajempaa työhyvinvoinnin kehittämisen kokonaisuutta, jossa työhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota vuoden 2019 aikana Essotessa.

Lue myös artikkeli Esimiehet näyttävät esimerkkiä työhyvinvoinnin edistämisessä (Laastari-lehti)

Lisätiedot
Pirkko Kietäväinen, Essote, puh 040 7423983, pirkko.kietavainen(at)essote.fi

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Työhyvinvoinnin parantaminen kognitiivisen ergonomian keinoin

Tausta ja tavoitteet

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kognitiivisen ergonomian, Aivotyön ergonomia, hankkeessa oli tavoitteena
luoda yhdessä Terveystalon asiantuntijoiden kanssa organisaation toimintatapa, jolla pyritään ennalta ehkäisemään
tietotyön aiheuttamaa kognitiivista kuormitusta.

Tulokset

Hankkeen tuloksena työstettiin yhteisiä, työyhteisön sisällä ja yhteisesti kehittämiä pelisääntöjä sekä työstä palautumisen keinoja. Pelisääntöjen myötä työstimme ja jaoimme koko henkilökunnan käyttöön kognitiivista ergonomiaa työelämässä tukevia oheismateriaaleja, ”Ethän häiritse” -kartioita, oviopasteita sekä tarroja, joilla voimme viestiä olevamme varattuna keskittymistä vaativaan työhön tai päinvastoin toivottaa kollegan tervetulleeksi keskustelemaan kanssamme.

Aivotyön ergonomiaan liittyvien yhteisten pelisääntöjen lisäksi mietimme yhdessä myös työstä palautumisen keinoja ja menetelmiä sekä harjoittelimme niitä Terveystalon työpsykologien vetämisissä niin esimiesten kuin koko henkilöstön keskuudessa toteutetuissa työpajoissa. Harjoitellut elpymisharjoitteet tullaan yhdessä mietittyjen yhteisten pelisääntöjen ohella kytkemään osaksi työssäjaksamisen työkalupakettia. Käytänteet tullaan myös jalkauttamaan osaksi työntekijän perehdytyspolkua. Tarkoituksemme on siten turvata, että uudet opit ja käytänteet jäisivät osaksi HAMK:n toimintakulttuuria.

Tutustu hankkeeseen Hämeen ammattikorkeakoulun verkkosivuilla (hamk.fi)

Katso video: Työelämän kehittämishanke - Hämeen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot
Henna Tanhuanpää, henkilöstöpäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, henna.tanhuanpaa(at)hamk.fi

Joensuun kaupunki Henkilöstöpalvelut

Kuuntelemisesta tekoihin

Tausta ja tavoitteet

Laadimme henkilöstöohjelman uudella, osallistavalla menetelmällä kiertämällä henkilöstöpalveluiden toimesta kaupungin työpaikat. Tavoitteena työpaikkakierroksella oli käydä läpi henkilöstöohjelman sisältö, kaupungin henkilöstötyön toimintatapoja sekä saattaa alulle työpaikkakohtaisten, henkilöstöohjelmaan täydentävien toteutussuunnitelmien laadinta. Lisäksi työpaikkakäyntien tavoitteena oli tarkoitus kuulla aidosti henkilöstöä ja pohtia heidän kanssaan yhdessä työhyvinvointia lisääviä kehittämiskohteita. Työpaikkavierailut olivat myös osa muutosjohtamista; vuoden 2017 alusta organisaatiossamme tapahtui merkittävä organisaatiomuutos, kun organisaatiomme pieneni noin puolella (sote maakunnalliseksi, lisäksi yhtiöittämisiä).

Hankkeen tavoitteena oli uudenlaisten, innovatiivisten toiminta- ja ratkaisumallinen löytyminen työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukemiseksi sekä luottamuksen ja uskottavuuden lisääminen työnantajaa kohtaa. Keskeistä oli, että työpaikat itse olivat mukana pohtimassa, millainen tuki auttaisi työyhteisöä.

Työpaikkavierailujen, työtyytyväisyyskyselyn ja riskienarviointien perusteella valitsimme hankkeeseen 3 työpaikkaa.

Tulokset

Kaikkien kolmen yksikön kohdalla mitattiin työtyytyväisyyttä projektin jälkeen samalla mittarilla, jolla työtyytyväisyyttä on mitattu myös aiemmin. Edellinen kysely oli marraskuussa 2018 ja tämä toinen toteutettiin lokakuussa 2019. Kahdessa yksikössä syksyn 2018 tulokset olivat selkeästi alle kaupungin keskiarvon, erityisesti yhdessä tekemisen, työstä keskustelemisen, palautteen antamisen ja työn kehittämisen osioissa. Kolmannen yksikön kohdalla syksyn 2018 tulokset eivät olleet lähtökohtaisestikaan huonot, mutta projektin aikana nekin paranivat entisestään.

Huomioitavaa oli mm. se, että vaikka hankkeeseen liittyi kahdella yksiköllä myös yhdessä liikkumista, se ei näkynyt niinkään fyysisen työkunnon kohentumisena, vaan erityisesti työyhteisön vuorovaikutukseen, toimivuuteen, työn kehittämiseen ja palautteen antamiseen liittyvissä tuloksissa.

Lisätiedot
Minna Piiroinen, työhyvinvointipäällikkö, Joensuun kaupunki, minna.piiroinen(at)joensuu.fi

Sari Lempiäinen, Joensuun kaupunki, sari.lempiainen(at)joensuu.fi

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky

Työkyvyn turvaaminen masennuspotilaiden keskuudessa työterveyshuollon toiminnallisen integroinnin toimeenpanolla

Tausta ja tavoitteet

Tavoitteena oli masennuksesta johtuvien ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisy, keskisuomalaisten masennuspotilaiden työkyvyn turvaaminen ja sairauslomien pitkittymisen estäminen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, toimiiko uusi Keski-Suomen toimintamalli erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon, työpaikkojen ja kuntoutuksen välillä sovitulla tavalla erityisesti masennuspotilaiden ja muidenkin potilasryhmien osalta.

Tulokset

Keskeisin tuotos oli työterveyshuollon muuhun terveydenhuoltoon integroiva toimintamalli ja keskeisin tulos oli se, että terveydenhuollon eri tahojen yhteistyö otettiin käyttöön Keski-Suomessa.

Ennennäkemätön toimintamalli juurrutettiin koko maakuntaan. Työterveyshuolto ja työpaikat saatiin työikäisten potilaiden palveluketjuun tukemaan julkista terveydenhuoltoa työntekijöiden työkyvyn tukemisessa. Toimintamalli on helposti otettavissa käyttöön kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa koko valtakunnassa.

Lue lisää artikkelista: Yksinkertainen keino saattaa saada masennusta sairastavat takaisin töihin

Artikkeli: Näin Keski-Suomi puolitti sairauspoissaolot ja pidentää työuria – säästöpotentiaali miljardiluokkaa: "Kyllä siinä helkkarin isot säästöt saataisiin" (MTV Uutiset)

Artikkeli: Jyväskyläläinen Laura toipui isosta selkäleikkauksesta ennätysajassa – Keski-Suomessa potilaiden sairauslomat lyhenivät jopa 30–50 prosenttia (Keski-Suomalainen)

Artikkeli: Tukimalli työhönpaluuseen selkäleikkauksen jälkeen Asiakasohjaajana työterveyshuolto (Lääkärilehti)

Lisätiedot
Kirsi Piitulainen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky, kirsi.piitulainen(at)ksshp.fi

Kittilän kunta

Osallisuudesta työhyvinvointia

Tausta ja tavoitteet

Kittilän kunnassa toteutettiin Osallisuudesta työhyvinvointia -hanke 1.9.2018-28.2.2019, jonka teema oli työkyvyn turvaaminen muutoksessa osallistavien menetelmien avulla. Hankkeen tavoitteena oli tukea kunnan henkilöstön työhyvinvointia ja organisaation muutosvalmiuksia osallisuuden keinoin, innostaa henkilöstöä mukaan muutoksen eli paremman työelämän kehittämiseen sekä tuottaa yhteisöllisesti konkreettisia kehitysehdotuksia työkyvyn tukemiseksi osallistavan organisaation kehittämismenetelmän avulla.

Hankkeessa tuotettiin 19 ehdotusta vuorovaikutuksen, viestinnän ja tiedottamisen kehittämiseksi. Kehittämisehdotukset olivat konkreettisia, juuri kyseisen organisaation tarpeeseen vastaavia mutta myös laajemmin muissa organisaatiossa hyödynnettäviä.

Tulokset

Mikäli hankkeessa toteutettuja menetelmiä hyödynnetään jatkossa, on todennäköistä, että niillä pystytään vaikuttamaan myönteisesti avoimen ja osallistavan organisaatiokulttuurin kehittymiseen. Nämä menetelmät ovat helposti myös muiden organisaatioiden hyödynnettävissä, joten kysymys on lähinnä siitä, ollaanko organisaatiossa valmiita tukemaan työkykyä kehittämällä vuorovaikutukseen ja osallisuuteen pohjautuvaa organisaatiokulttuuria.

Lisätiedot
Salla Ylinampa, Kittilän kunta, salla.ylinampa(at)kittila.fi

Lempäälän kunta

Muutostukipakettimalli ja resilienssin johtaminen työkyvyn ylläpidon väleinä

Tausta ja tavoitteet

Lempäälän kunnassa toteutettu Muutostukipakettimalli ja resilienssin johtaminen työkyvyn ylläpidon väleinä -hankkeen tavoitteena oli luoda ja testata uusi toimintamalli, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa koko kuntakonsernissa muutosten toteuttamisen tukena myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeessa toteutettiin muutosjohtamisvalmennusta esimiehille, jonka avulla he oppivat tunnistamaan ja johtamaan resilienssiä, sekä koulutettiin henkilöstön edustajista työyhteisöihin muutostsemppareita.

Tulokset

Hankkeessa luotiin muutosjohtamista tukeva malli, joka antaa esihenkilöille työkaluja muutosten toteuttamiseen yhdessä henkilöstön kanssa muutosresilienssi huomioiden sekä auttaa muutosten aiheuttamien työkyvyn alenemisten ennakoinnissa ja minimoinnissa.

Hankkeen avulla ollaan luotu uusi ”tekemisen tapa” muutostilanteisiin, jolla tuetaan työkykyä muuttuvassa kuntasektorin arjen työssä. Työkaluina on syntynyt muutosjohtamista tukeva muutoskäsikirja sekä pilotoitu kolmiportainen muutostukipakettimalli, jonka avulla työyhteisöihin saadaan tuotua tarvittaessa oikea-aikaisesti ulkopuolista tukea muutosten onnistuneeseen läpivientiin.

Katso video

Onnistunut muutos Lempäälässä - esimiehen opas onnistuneen muutoksen suunnitteluun ja läpivientiin (pdf)

Tutustu ILOA Lempäälä -työhyvinvointiohjelmaan (pdf-esite)

Lisätiedot

Auli Nevantie, henkilöstöjohtaja, Lempäälän kunta, puh. 050 383 9368, auli.nevantie(at)lempaala.fi

Mänttä-Vilppulan kaupunki

Ylä-Pirkanmaan Työhyvinvointiohjelma "Kunta3 - Yhteisellä kehittämisellä kohti vaikuttavaa ja hyvinvoivaa työtä"

Tausta ja tavoitteet

Työhyvinvointiohjelman tavoitteet:

esimiesten työkykyjohtamiseen ja muutosjohtamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen
henkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittäminen,
henkilöstön omaan työkykyyn ja työturvallisuuteen liittyvän
esimiesten työkykyjohtamiseen ja muutosjohtamiseen liittyvän osaamisen ja asenteiden parantaminen
työhyvinvoinnin tunnuslukujen ja työhyvinvoinnin kustannusten ymmärryksen lisääminen
työilmapiirin parantaminen
sairauspoissaolojen vähentäminen.

Tavoitteena oli, että kolmen kunnan yhteistyöllä tuloksia saadaan heti levitettyä laajemmalle, kuin vain yhteen organisaatioon. Kuntiin pyrittiin luomaan yhtenäiset mallit hankkeen suunnitelmassa kuvattuihin käytäntöihin. Organisaatioissa tavoitteiden saavuttamista todettiin seurattavan esimiespalavereissa, johtoryhmissä ja henkilöstöinfoissa. Päämittareina toimivat sairauspoissaolomäärät sekä varhaisen eläköitymisen kustannukset.

Tulokset

Hankkeen päätuotoksena oli aktiivisen tuen malli ja siihen liittyvä lomakkeisto. Lisäksi työhyvinvointi on ollut yhtenä teemoista, kun esimiesten tilaisuuksia on jatkettu hankkeen jälkeen. Myös henkilöstölle on esimerkiksi Mänttä- Vilppulassa pidetty myös hankkeen ulkopuolella tilaisuus, jossa hankkeessa olleiden teemojen käsittelyä on jatkettu. teemoista, kun esimiesten tilaisuuksia on jatkettu hankkeen jälkeen. Myös henkilöstölle on esimerkiksi Mänttä-Vilppulassa pidetty myös hankkeen ulkopuolella tilaisuus, jossa hankkeessa olleiden teemojen käsittelyä on jatkettu.

Lue lisää: Ylä-Pirkanmaan Työhyvinvointiohjelma: ”Kunta3 - Yhteisellä kehittämisellä kohti vaikuttavaa ja hyvinvoivaa työtä” (taidekaupunki.fi)

Lisätiedot

Mikko Nyberg, Mänttä-Vilppulan kaupunki, mikko.nyberg(at)taidekaupunki.fi

Palmia Oy ja Tekme Oy

Muutoksen mahdollistajat -hanke

Tausta ja tavoitteet

Muutoksen mahdollistajat -hankkeen taustalla oli yrityskauppa, jossa Palmia Oy osti Tekme Oy:n sekä Linnan Ateriapalvelut Oy:n.
Sen ydintavoitteena oli varmistaa henkilöstön työhyvinvointi aina strategiatasolta käytännön tasolle saakka ja tukea esimiehiä työkykyjohtamisessa.

Tulokset

Hankkeen yhtenä tavoitteen oli määritellä Palmian johtamismalli. Tässä päädyttiin valmentavan johtamisen malliin. Valmennuksessa jalkautettiin GROW-malli, ja harjoiteltiin valmentavaa tyyliä, kysymällä johtamista. Tämän tueksi kävimme läpi erilaisia ihmistyyppien malleja ja miten erilaisuutta voidaan johtaa tuloksekkaasti, huomioiden
erilaisten ihmisten tarpeet ja kuitenkin tuloksekkaasti yhtiön tavoitteisiin pyrkien. Arviomme mukaan esimiehillä on nyt parempi ymmärrys siitä muutostilanteesta, jossa Palmia parhaillaan on, eli kuntatoimijasta markkinatoimijaksi siirtymisessä.

Keskustelu organisaatiossa on muuttunut avoimemmaksi. Lisäksi saadun palautteen mukaan he kokivat saaneensa käytännön vinkkejä omaan esimiestyöhönsä muutoksen eteenpäinviemisessä. Lisäksi toimialojen ja paikkakuntien rajat rikkovat ryhmät toivat mahdollisuuden tutustua ja verkostoitua uusien kollegoiden kanssa, jolloin yhteydenotot ja yhdessä tekeminen vahvistuu ja tuo jaksamista asioiden eteenpäinviemisessä.

Pystyäksemme seuraamaan yhtiön muutosten keskellä henkilöstön jaksamista ja työfiilistä, otimme huhtikuussa 2019 käyttöön viikoittain tapahtuvan työvireen-mittaamisen koko henkilöstölle. Näiden tulosten avulla olemme voineet seurata kokoyhtiön henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa sekä tilannetta eri esimiesten alueella. Näin olemme saaneet mahdollisuuden tarttua työhyvinvoinnissa ilmeneviin ongelmiin täsmällisesti ja nopeasti.

Lisätiedot
Piia Keskitalo, HR-asiantuntija, Palmia Oy, puh. 040 869 0809, piia.keskitalo(at)palmia.fi

Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy

Esimies valmentajana

Tausta ja tavoitteet

Kehittämishankkeen avulla loimme eri kuntaorganisaatioista koottuun uuteen yritykseemme nykyaikaisen ja henkilöstölähtöisen johtamismallin, jonka päätavoitteena oli tukea henkilöstön työhyvinvointia. Keinoina käytimme valmentavaa johtamista, jota tuimme muuttamalla organisaation rakenteita ja digitaalisilla ratkaisuilla. Tavoitteenamme oli antaa ammattilaisille vapaus tehdä työtä omilla vahvuuksillaan ja näin edistää yrityksen tuottavuutta.

Tulokset

Esimiesten kyky johtaa alaisiaan valmentavasti lisääntyi. Organisaatiossa löytyi vahvuuksia sekä kehittämisen kohteita. Prosessi tuki johtoa ja esimiehiä vaiheessa, jossa yhä oli näkyvissä tuoreen organisaation kasvukivut.

Hankkeen päätuotoksena oli sisäinen Esimiesopas valmentavaan johtamiseen organisaatiomme esimiehille.Lisäksi tuotimme julkisen Esimiehen valmentava ote -sivuston.

Esimiehen valmentava ote (phpalvelut.fi)

Lisätiedot
Johanna Honkanen, henkilöstöpäällikkö, Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy, puh. 044 416 3746, johanna.honkanen(at)phpalvelut.fi

Riihimäen kaupunki

Kolmen R:n (reiluus, rohkeus ja ripeys) kotihoitokonsepti Riihimäelle.

Tausta ja tavoitteet

Riihimäen kotihoidon työelämän kehittämishankkeen tavoitteena oli rakentaa pohjaa tulevaisuuden kotihoidon toimintatavalla perustuen autonomiseen tiimimalliin. Työhyvinvointiin liittyvänä tausta-ajatuksena oli tieto siitä että merkittävimpiä työhyvinvoinnin lisääjiä on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä sisältöön.

Tulokset

Kesken autonomistamisprosessin otettiin Riihimäen kotihoidossa käyttöön kotihoitotyön työnjaon optimointiohjelma, mikä vähensi tiimien mahdollisuutta kehittää itsenäisesti toimintaansa. Vaikka hankkeen tulokset eivät tämän vuoksi näykään arjessa, niin hankkeen aikana saatuja oppeja hyödynnettäneen sitten, kun kotihoitoa organisoidaan uudelleen koronan jälkeen. Ajatus ja välineet päivittäisjohtamiseen, avoimeen tiedon
jakamiseen ja prosessien tarkasteluun asiakashyödyn näkökulmasta jäävät käyttöön.

Lisätiedot

Janne Yrjölä, Riihimäen kaupunki, puh. 0406645609, janne.yrjola(at)riihimaki.fi

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Valmentavalla esimiestyöllä parempaa työhyvinvointia muutoksissa

Tausta ja tavoitteet

Hanke keskittyi henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen esimiestyön käytäntöjä kehittämällä. Hanke toteutetaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella; kuntien, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja alueen sote-kuntayhtymien yhteistyönä yhdessä Vaasan yliopiston johtamisen akateemisen yksikön henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmän kanssa.

Tulokset

Hankkeen tulokset organisaatiotasolla ilmenivät yhteistyön lisääntymisenä johdon ja esimiesten välillä. Esimiesroolien koettiin vahvistuneen ja työyksikön työkalujen lisääntyneen. Valmennus lisäsi esimiesten vahvuutta toimia esimiehinä ja rohkeutta puuttua ikäviinkin asioihin. Myös uusia tapoja ja käytäntöjä esimerkiksi asioiden esille ottamiseen, viestintään, työkykyongelmiin, sisäilmaongelmien ratkaisuun ja omaan jaksamiseen saatiin.

Lisätiedot
Johanna Lammela, työhyvinvointikoordinaattori, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, puh. 040 669 1991, johanna.lammela(at)llky.fi

Tampereen hiippakunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Resilienssin arviointityökalun rakentaminen ja testaaminen kirkollisten työyhteisöjen käyttöön

Tausta ja tavoitteet

Hankkeen tavoitteet:

Rakentaa yksinkertainen kyselytyökalu, jonka avulla saadaan esiin muutoksiin liittyvät haasteet kirkollisissa työyhteisöissä. Resilienssillä tarkoitetaan tässä yhteydessä työyhteisön kykyä selviytyä muutoksessa.
Luoda kyselytyökaluun liittyvä konsultatiivinen ohjausprosessi, jolla voidaan tukea kirkollisen työyhteisön esimiehen ja työyhteisön tilannetta.
Kokeilla hankkeen aikana rakennettua työkalua ja työskentelyprosessia kolmessa erilaisessa seurakunnassa.
Muokata työkalua ja prosessia saatujen kokemusten perusteella
Vakiinnuttaa Tampereen hiippakuntaan muutosjohtamisen uusi työkalu, jonka avulla voidaan arvioida työyhteisön muutosjoustavuutta ja löytää resilienssiä vahvistavia ratkaisuja.

Tulokset

Hiippakunta kehitti yhdessä kolmen valitun seurakunnan kanssa kyselyn, jolla saatiin esille työyhteisön resilienssi eli muutosjoustavuus. Kyselyn pohjalta syntyi käsitys työyhteisön resilienssin vahvuuksista ja heikoista kohdista. Hankkeen ohjausryhmä rakensi mallin, miten kyselyn tulosten kanssa työskennellään. Tämän konsultatiivisen ohjausprosessin avulla yhteisö tuli tietoiseksi.

Hankkeen merkittävin tulos oli syventynyt ymmärrys resilienssin kuudesta ulottuvuudesta, joita pystyttiin mittaamaan ja joiden vahvistamiseksi pystyttiin sopimaan selkeitä kehittämistoimenpiteitä.

Katso video: Tampereen hiippakunta sai Kevan työelämän kehittämisrahaa 2018

Tampereen Hiippakunta Työyhteisöresilienssi prosessikuvaus.pdf (826 kb)

Yhteyshenkilö
Mikko Sulander, mikko.sulander(at)evl.fi

Uudenmaan liitto

Me Taitajat - Metataidoista luottamusta ja rohkeutta muutokseen

Tausta ja tavoitteet

Uudenmaan liitossa kehitettiin Me Taitajat -hankkeessa malli, jonka avulla organisaatio voi ammatillisten taitojen rinnalla valmentaa työelämässä yhä enemmän tarvittavia metataitoja. Hyvillä metataidoilla vahvistetaan työntekijöiden pärjäämistä ja uudistumiskykyä muutostilanteissa sekä rakennetaan pitkäkestoista työhyvinvointia, sekä yksilön että työyhteisön tasolla.

Me taitajat -hankkeessa tutkittiin yli vuoden ajan, mitä ovat nykypäivän työelämän kannalta kriittiset metataidot, ja miten niitä voidaan valmentaa.

Tulokset

Hankkeen tulosten mukaan metataidot voidaan tiivistää sellaisiksi työn sisällöistä riippumattomiksi taidoiksi, jotka kannattelevat, kun työn asiasisällöt, toimenkuvat, organisaatiorakenteet ja työskentelytavat muuttuvat vauhdilla.

Kyse on siis esimerkiksi tavoista suunnitella ja tehdä työtä tarkoituksenmukaisesti, pitää huolta omasta hyvinvoinnista, oppia uutta joustavasti sekä korjata tekemisen suuntaa nopeasti. Metataidot tukevat myös ammatillisten osaamisten hyödyntämisessä.

Hankkeen aikana valmisteltiin metataitoihin valmentava materiaalipaketti, joka koostuu kolmesta työkirjasta. YHTEISÖ -työkirja auttaa koko organisaatiota löytämään ja nimeämään yhdessä sille tärkeitä metataitoja. MINÄ -työkirja auttaa yksittäistä työntekijää reflektoimaan omaa tekemistään ja työssäoppimistaan. VALMENTAJA -työkirja auttaa kollegaa tai organisaation ulkopuolista henkilöä toimimaan muiden peilinä ja tukena.

Työkirjat ja hankkeesta kertynyt ymmärrys metataito-ajattelusta on avoimesti kaikkien muidenkin organisaatioiden käytettävissä. Tavoitteena on, ne auttavat työyhteisöjä ottamaan rinnalle uuden näkökulman ja suuntaamaan osaamisen kehittämistä myös metataitoihin.

Lisätiedot
Eeva Oinonen, Uudenmaan liitto, eeva.oinonen(at)uudenmaanliitto.fi

Vantaan kaupunki henkilöstökeskus

Aktiivinen toimijuus ja tulevaisuuden rakentaminen uudistuvassa Vantaassa

Tausta ja tavoitteet

Uusi Vantaa -uudistuksella tavoiteltiin kaupunkia, joka on löytänyt omat tehtävänsä, toimintatapansa, roolinsa ja suuntansa maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutusten jälkeen. Muutostukihankkeella tavoiteltiin koko henkilöstön aktiivista osallistamista ja osaamisen hyödyntämistä uuden kestävän kehityksen mukaisen organisaation rakentamisessa. Hankkeen innovaationa on systemaattinen muutostukimalli, jonka ohjaus ja hyödynnettävyys on varmistettu jo hankkeen aikana. Mallissa kehitetään osaamista ja oppimista kolmella eri tasolla: yksilö, yhteisöllinen toiminta ja organisaation kehittäminen.

Tulokset

Hankkeen päätavoite, iso muutostukimalli osallistavien menetelmien avulla, toteutettiin ja osallistavaa muutosjohtamista vietiin käytäntöön. Foorumeita tuotettiin joka vuosi jokaiselle toimialalle. Tukiresurssit saatiin pääsääntöisesti kohdennettua toimialojen ja tulosalueiden / palvelualueiden kannalta oikeisiin kohteisiin, tämä varmistettiin palvelualueneuvotteluilla sekä jatkuvalla yhteistyössä johtajien, päälliköiden ja esimiesten kanssa.

Muutosjohtamista tuettiin yhtenäisen muutostukimallin avulla, erilaisilla johdon foorumeilla, valmennuksilla ja coachingilla.

Lue lisää aktiivisesta muutosjohtamisesta Vantaan kaupungin verkkosivuilta (vantaa.fi)

Lisätiedot
Hilma Aminoff, kehittämispäällikkö, Vantaan kaupunki, hilma.aminoff(at)vantaa.fi

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ky

Muutoskyvykkyyden ja -johtamisen valmennus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Tausta ja tavoitteet

Terveydenhuollon toimintaympäristön murros muuttaa sairaanhoitopiirien toimintakenttää.  Muutokset asettavat uudenlaisia vaatimuksia esimiehille muutosten viestittämisessä ja toteuttamisessa. Haluamme tukea esimiesten muutoskyvykkyyttä ja –johtamista TY:n Kauppakorkeakoulun ja Romana Managementin kanssa toteutettavalla valmennuksella. Valmennus sisältää kaikille esimiehille yhteisen muutoskyvykkyyden perusteet –luennon tai vaihtoehtoisesti itseopiskelumateriaalin, syventäviä muutosklinikoita sekä ohjattuja vertaiskeskusteluja, joiden tavoitteena on oppimisen muuttaminen kollektiiviseksi tekemiseksi sekä toisilta oppiminen.

Hankkeen tavoitteena on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toimintakulttuurin kehittäminen muutoskyvykkäämmäksi. Keskiössä olivat johto ja esimiehet, jotta he voivat tukea työyhteisöä kestämään ja kukoistamaan jatkuvan muutoksen keskellä.

Tulokset

Hankkeen tuotoksena syntyi VSSHP:n verkko-oppimisympäristöön Moodleen verkkokurssi: Muutosjohtamisen perusteet. Kurssi sisältää kirjallista oppimateriaalia, videoita ja tieteellisiä artikkeleita. Kurssille koottiin lisäksi kaikki hankkeen aikana toteutettujen koulutusten ja klinikoiden materiaalit. Lisäksi hankkeen aikana tehtiin kolme opinnäytetyötä Turun yliopiston kauppakorkeakoululle: Esimiesrooli ja jatkuva muutos organisaatiossa - liminaalisuus muutoksen jäsentäjänä (kandityö /Linda Lehto), Esimiesviestintä jatkuvassa muutoksessa (pro gradu /Aini Palomo) ja Karismaattisen johtamisen piirteet VSSHP:ssä (pro gradu /Toni Nikula).

Hankkeen keskeisenä tuloksena oli muutosjohtamisen käsitteellisen ymmärryksen lisääntyminen VSSHP:n esimiesten keskuudessa. Esimiehet saivat vertaistukea ja uusia työkaluja esimiestyöhön, mutta myös vahvistusta omassa johtamistyössään jo käyttämilleen toimille. Lisäksi VSSHP sai toimenpide-ehdotuksia muutoskyvykkyyden lisäämiseksi ja edelleen ylläpitämiseksi projektin loppukoosteessa. Uutuusarvona muutosjohtamisen käsitteellisen ymmärryksen lisääntymisen lisäksi organisaatio sai ison henkilöstömäärän kouluttamiseen toimivan mallin, joka huomioi oppimisen eri tasoilla (tiedot/taidot). Malli on helposti hyödynnettävissä myös muissa isoissa organisaatioissa ja/tai muissa teemoissa VSSHP:n sisällä. Hankkeessa syntynyt verkko-oppimismateriaali on sidottu VSSHP:n strategiaan, eikä siksi ole hyödynnettävissä muissa organisaatioissa.

Yhteyshenkilö
Sirpa Saarni, koulutussuunnittelija, puh. 050 405 882, sirpa.saarni(at)tyks.fi

Vuoden 2017 hankkeet

Keva myönsi 300 000 euroa työelämän kehittämisrahaa asiakkaidensa työelämähankkeille. Summa jaettiin yhdeksälle hakijalle. Rahoitettavia hankkeita seurataan ja niiden tuloksia hyödynnetään julkisella sektorilla.

Uutinen: Kevalta rahoitusta asiakkaiden työelämähankkeille – tulokset käyttöön julkisella sektorilla

Kaikki rahoitettavat hankkeet

Carea/Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (20 000,-): Minä työntekijänä oman muutokseni ohjaajana

Minä työntekijänä oman muutokseni ohjaajana (pdf)

HUS Servis liikelaitos (1.9. alkaen HUS Tukipalvelut) (30 000,-): Muutoksen tuki HUS Servisissä

Jämsän kaupunki (20 000,-): Jämsän kaupungin tulevaisuusosaamisen mallin kehittämishanke

Jämsä rakentaa tulevaisuustarinaa (pdf)

Hankkeen tulokset

Hankkeella saatiin aikaiseksi se, mitä tavoiteltiin:
tulevaisuusosaamisen malli. Kehittävän arvioinnin käyttö on osoittautui erinomaiseksi työmenetelmäksi, sillä hanke oli osa laajempaa muutosprosessia, joka kohdistuu sekä toimintakulttuuriin että organisaatioon.

Kehittävä arviointi mahdollistaa kehittämisprosessiin liittyvien haasteiden sanoittamisen ja kurssin muutoksen kesken prosessin. Viestintää, tiedottamista, vuorovaikutusta ja toimijoiden
motivoimista ei voi koskaan tehdä liikaa. Huolimatta siitä, että hanke toteutettiin vahvassa dialogissa esimiesten ja henkilöstön kanssa, vieläkin enemmän olisi ollut asialle hyväksi.

Muutos- ja kehityshankkeiden toteuttamisessa kannattaa
huomioida organisaation muutoskyvykkyys ja resurssit. Liian paljon muutosta on vaan liian paljon. Hankkeen riskien ennakkoarviointi oli tarpeellinen, sillä sen avulla pystyttiin jo ennakolta taklaamaan haasteita.

Tulevaisuus on vaikea asia ja tulevaisuusajattelua on harjoiteltava, jotta siinä voidaan onnistua ja se vaatii dialogia. Käsitteet ymmärretään eri tavoin ja tulevaisuus hahmotetaan eri tavoin temporaalisen (aikaan liittyvä) ja spatiaalisen (paikkaan liittyvä) dimensionsa suhteen. Tulevaisuutta koskevat päätökset tehdään aina kulttuurisidonnaisina ja niihin vaikuttavat päätöksentekijöiden arvot ja asenteet. Asiantuntijaorganisaation tulevaisuusosaaminen
edellyttää toimintakulttuurin ja arvojen yhteistä
muodostamista.

Keski-Suomen liitto (50 000,-): Muutos tehdään yhdessä - esimiehen johdolla

Muutos tehdään yhdessä esimiehen johdolla (pdf)

Hankkeen tulokset

Esimiesten yhteistyö lisääntyi - myös yli hallinto- ja toimialarajojen. Tämän pohjalta on helppo hyödyntää, kehittää ja syventää nyt syntyneitä tai aiemmasta vahvistuneita yhteistyösuhteita maakunnan hyväksi.
Kollegojen tunteminen ja tuki lisääntyi – esim. työpajoissa syntyi arjen tueksi kollegaesimiesten sprarrauspareja.
Yhteinen ymmärrys ja osaaminen hankkeen teemoista lisääntyi laajasti maakunnassa, jopa työyhteisöjäsenten tasolle asti silloin kun esimies hyödynsi saamansa sparrauksen ja käytössään olevat työkalut.
Kaikki eri organisaatiotasojen esimiehet saivat konkreettisen työkalun ja vaikuttamiskanavan maakuntavalmisteluun.
Työhyvinvointi ja työsuojeluteemassa järjestettiin jatkona jo kesäkuussa ja elokuussa 2019 maakunnan työsuojeluhenkilöstön tapaaminen jonka tavoitteena oli
jakaa osaamista, ideoita ja kehittää yhdessä työsuojelutyötä teemalla ”Työsuojelun uudet tuulet”. Tämä perustui erityisesti yhteistyöhön, jota tehtiin myös muutostukihankkeessa.
Kaikki 40 ilmiannettua työyhteisöä olivat todella otettuja siitä, että heidän esimiehensä on ilmiantanut heidät hyvin tehdystä työstä. Positiivinen palaute tuntui hyvältä ja vahvisti työyhteisön itsetuntoa ja kokemusta omasta osaamisesta.
Keskustelut ja haastattelut videoitujen työyhteisöjen kanssa antoivat uutta näkökulmaa omaan työhön. Kun työyhteisö muotoili ja tiivisti omaa tarinaansa aikaansaavuudesta, se samalla kertoi omaa onnistumistarinaa uudella, omaa työtä vahvistavalla tavalla.
Tarinoiden lukeminen ja videoiden katsominen digialustan kautta tarjosi hyvän peilin myös muille esimiehille ja työyhteisöille pohtia oman työyhteisön aikaansaavuutta.
Lisäksi esimiespäivät talvella ja keväällä tukivat vuorovaikutteisten työskentelymenetelmien avulla toisilta esimiehiltä oppimista ja syvensivät ajatusta suorituskyvyn johtamisesta.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/ PSSHP (30 000,-): Rakenteet eivät rajoita - sujuvaa ja rajatonta työurien jatkamista yliopistosairaalassa

Rakenteet eivät rajoita (pdf)

Hankkeen tulokset

Hankkeen tarkoituksena oli selvittää voisiko muuttuneen työtehtävän sisällöstä muodostaa tehtäväkuva, joka on myös organisaation toiminnan kannalta oleellinen. Tavoitteena oli löytää kaksi tällaista tehtäväkokonaisuutta sekä pilotoida niiden toimivuutta. Tehtävissä oli tarkoitus hyödyntää sellaisen henkilöstön osaamista, jotka ovat työkyvyttömyysuhan alla.

Hankkeessa päädyttiin selvittämään, miten osastonhoitajan tehtäväkuva on muuttunut organisaation ja toimintaympäristön muutosten sekä teknologian muuttumisen myötä. Selvityksen tarkoituksena oli saada selville, mitä sellaista työtä osastohoitajan tehtäväkuvassa on, joihin ei vaadita osastonhoitajan osaamista sekä, mitä työtä osastonhoitajan tehtäväkuvaan kirjatuista tehtävistä jää tekemättä. Toinen, kokonaan uusi työtehtävä, joka pilotoitiin, oli aulahoitajan tehtävä.

Hanke osoitti, että uusien tehtäväkokonaisuuksien, jotka palvelevat koko organisaation toimintaa, muodostaminen on mahdollista, mikäli siihen on tahtotila ja voimavaroja ajatella työntekeminen toisella tavalla sekä hallinnolliset raja-aidat ylittävä ajattelutapa.

Polkka - Pohjois-Karjalan tukipalvelut oy (50 000,-): Yhtä Polkkaa - sotekonsernin tukipalveluyhtiön johtamisen kehittäminen fuusiosta kohti yhteisiä toimintatapoja

Esimiesten tukeminen kohti yhteisiä toimintatapoja (pdf)

Hankkeen tulokset

Esimiestapaamisten säännöllisyys.
Prosessikuvaukset.
Esimiesten henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat jne.
Testattiin uutta toimintamallia työkykyprosesseihin liittyen.
Lean-prosesseissa saatiin paitsi muutosta oikeaan suuntaan, myös käsitys parannustarpeista.
Viestintään saatiin tehoa, tekijöitä ja suunnitelmallisuutta.
Hanke oli meille kuin lottovoitto - uusi organisaatio, joka
syntyy näin nopeasti monesta yksiköstä vaatii muutakin
kuin sen, että laittaa ihmiset tekemään töitä yhdessä.

Porin kaupunki (30 000,-): YHTEENSÄ SATA - Satakunnan sote- ja maku-uudistuksen muutoksen tuen kehittämishanke

Satakunnan sote- ja maku-uudistuksen muutoksen tuen kehittämishanke (pdf)

Hankkeen tulokset

Hanke eteni hankesuunnitelman mukaisesti, vaikka aikataulua muutettiin suunnitellusta. Hankkeen tuloksena oli mm. muutosviestinnän sekä henkilöstön
osaamisen parantuminen oheisten tuotosten avulla:

Henkilöstön uutiskirjeet
Muutoksen tuen videoklipit
3 muutoksen tuen webinaaria (teemat: Asiakaslähtöisyys/osallisuus, Digitaalisuus, Etäjohtaminen/tiimityö)
Esimiesvalmennus 150 esimiehelle (webinaari; 5 verkkotehtävää; 2 vertaisoppimisen työpajaa kymmenelle á 15 hlön ryhmälle, teemana mm. työhyvinvointi, yhteistoiminnallisuus)
Yhteistoiminnallinen valmennus (Webinaarit, aiheet samat kuin muutoswebeissä; Työyhteisön työpajat ja verkkotehtävät webinaarien aiheista; Esimiesten työpajat, 2 työpajaa viidelle á 30 hlön ryhmälle).

Tuotoksena oli myös valmennusten itsearviointiraportit (Covis Oy) sekä ulkoisen arvioinnin raportti (Laura Sairu opinnäytetyö; ilmainen). Arvioinnin avulla valmennusprosessia voi parantaa, kun jatkossa valmennus toistetaan.

Muutosviestintä kohdistui koko siirtyväksi suunniteltuun henkilöstöön (n. 11000). Hankkeella oli omat internet-sivut. Valmennettavien käytössä oli Trello-alusta. Hanke nostettiin myös alueuudistuksen hyväksi käytännöksi. Uuden toimintakulttuurin jalkautus jäi kesken, mutta valmennus tuki tätä niissä yksiköissä, joiden esimiehet osallistuivat valmennukseen.

Hanke vastasi hyvin asetettuihin tavoitteisiin. Pienillä resursseilla tavoitettiin suuri joukko toimijoita. Prosessi antoi myös tietoa tulevia valmennuksia varten.

Tampereen kaupunki (40 000,-): Yhdyspinnat ja henkilöstön yhdyspintaosaamisen kehittäminen

Yhdyspinnat ja henkilöstön yhdyspintaosaamisen kehittäminen (pdf)

Hankkeen tulokset

Tavoitteiden saavuttamista seurattiin valikoitujen laadullisten ja määrällisten mittarien avulla. Mittauksessa huomioitiin sekä prosessin ja lopputuloksen arviointi että lähtötilanteen suhde lopputilanteeseen. Kaikkien muuttujien osalta tosin ei ole saatavilla vertailudataa alkutilanteesta.

Kun puhutaan henkilöstön kokemuksista ja osaamisesta, mittareiden asettaminen on vaikeaa. Lähes kaikki mahdolliset mittarit nojaavat henkilöstön itsearviointiin. Näiden itsearviointien perusteella lähes kaikki (>90%) kokevat ylirajaisen yhteistyön luontevaksi.

Yhdyspintaosaamisen kehittymistä on tapahtunut monelta osin. Projekti on mm. onnistunut muuttamaan ajattelutapoja yhteistyöstä ja yhdyspinnoista. Katso yhdyspintakartta tästä >

Tietoisuus osallistumismahdollisuuksista ja positiivinen suhtautuminen yhteiseen työhön on kasvanut. Työhyvinvoinnin ja työnhallinnan muuttujien osalta tulokset perustuvat Kunta10-tutkimukseen 2018 ja ne vertautuvat kahta vuotta aikaisempiin tuloksiin.

Kausaliteetin löytäminen on vaikeaa ja toisaalta myös mittausajankohdan aikaisuus projektin kulkuun nähden hankaloittaa tulosten arviointia. Moni muutos myös vaikuttaa melko hitaasti ja onnistumiset näkyvät hyvinvoinnissa ja kulttuurin muutoksena vasta pidemmällä aikajänteellä. Näiden tulosten osalta
arviointia voikin luotettavammin tehdä aikaisintaan, kun seuraavat tulokset saadaan.

Vaasan kaupunki (30 000,-): Henkilöstölähtöisellä johtamisella onnistuneeseen muutokseen

Henkilöstölähtöisellä johtamisella onnistuneeseen muutokseen (pdf)

Hankkeen tulokset

Kaikkiin kolmeen organisaatioon perustettiin muutostyöryhmät, koulutettiin muutosagentit kehittämään toimintaa sekä osallistumaan muutosten suunnitteluun ja toteutukseen. Agentit kehittivät mm. Inarissa palvelukodin ison muutoksen jälkeinen työnkierron suunnittelu, yhteisten toimintatapojen ja tehtävänkuvien päivittäminen, Lempäälässä muutosviestintämalli ja Vaasan palveluasumisessa yhteiset muutosviestinnän pelisäännöt, kysymysboksi ja muutoskeskustelumalli muutosviestintätyökaluiksi sekä jalkautettiin henkilöstön ideoima Kaverimummo- ja kaveripaappa toiminta.

Henkilöstöryhmät oppivat systemaattista toiminnan kehittämistä. Kaikissa henkilöstöryhmissä toteutettiin noin 2-4 kehittämistoimenpidettä/tiimi. Inarin terveysneuvonnassa tehtiin ajantasainen toimintaohjelma, joka toimii jatkossa myös perehdyttämismateriaalina sekä luotiin laadun mittarit toiminnan tuloksellisuuden arviointiin. Lempäälän kunnassa yhtenäistettiin tiimin toimintatapoja, kuten viestintää ja palaverikäytänteitä sekä selkeytettiin asiakasprosesseja ja kehityskeskusteluita. Lisäksi toimistopalvelut uudelleen organisoitiin ja vastuualueita selkeytettiin. Vaasan kaupungilla kehitettiin perehdyttämisprosessia, sujuvoitettiin useita asiakasprosesseja, innovoitiin uusi Kaverimummo
-kaveripaappa toiminta, selkeytettiin vastuita ja toimenkuvia sekä palaverikäytänteitä sekä suunniteltiin uusiin tiloihin toimivia yhteisiä käytänteitä.

Henkilöstötyytyväisyys parani Inarissa 7 %, Vaasassa ja Lempäälässä 10 %.

Vuoden 2016 rahoitusta saaneet hankkeet

Siilinjärvi: Ratkaisukeskeisellä kokeilukulttuurilla työhyvinvointia ja tuottavuutta 2017-2018

Tavoite: Parantaa henkilöstötuottavuutta ja työhyvinvointia työprosesseja ja työtapoja kehittämällä, tukea oman työn aktiivista kehittämistä ja vahvistaa ratkaisukeskeistä työtapaa.

Tulokset: Huomio ratkaisukeskeisessä ajattelussa ja omassa työtavassa. Positiivisuus ja kannustaminen on lisääntynyt. Kehittämisen toimintamalli on muuttunut tavoitteellisemmaksi ja on opittu kehittämisen uusia tapoja.

Tulokset tarkemmin opinnäytetöissä:

Ratkaisukeskeisellä kokeilukulttuurilla työhyvinvointia ja tuottavuutta

Kokemuksia ratkaisukeskeisestä esimiesvalmennuksesta

Lisätietoja: Anne Lankinen, työhyvinvointisuunnittelija, Siilinjärvi, anne.lankinen(at)siilinjarvi.fi, puh. 044 7401202

Jämsän kaupunki: Jämsäläinen hyvä työ – uuden toimintamallin suunnitelma

Jämsäläinen hyvän työn malli on Jämsän kaupungin työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelma. Malli on oikeasti ohjelmaa enemmän: se on hyvinvointijohtamista ohjaava strateginen kokonaisuus tavoitteineen ja mittareineen. Hyvän työn malli on rakennettu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Mallin avulla kehitetään työelämän laatua. Kehitystä seurataan henkilöstökyselyn avulla. Jämsäläistä hyvän työn mallia kehitetään kaiken aikaa. Tekeillä on mallin mukaisen kehittämisen yhdistäminen kehityskeskusteluihin sekä henkilöstökyselyn kehittäminen edelleen. Jämsäläinen hyvän työn malli kuvautuu parhaiten alla olevan kuvan kautta.

Lisätietoja: Hannele Rahkonen, työhyvinvointikoordinaattori, Jämsän kaupunki, hannele.rahkonen(at)jamsa.fi, puh. 040 571 2088

Porvoon kaupunki: Yksittäisistä tempuista kokonaisvaltaiseen työkykyjohtamiseen

Tavoitteena oli päivittää aktiivisen tuen toimintamalli ja -ohjeet sekä määritellä mitä työkykyä kuvaavia tunnuslukuja seurataan. Varhaisen tuen keskusteluiden tueksi hankittiin VatuPassi-työkalu ja olimme mukana kehittämässä pelilaudan tueksi ”pelikortit” keskusteluiden avaamiseksi. Uusia keinoja työkykyongelmien tunnistamiseen, varhaiseen käsittelyyn ja ratkaisuihin on löytynyt. Tunnuslukuja on ryhdytty seuraamaan systemaattisemmin ja sairauspoissaolojen määrä näyttäisi vähentyneen.

Lisätietoja:Kerstin Johansson, työkykykoordinaattori, Porvoon kaupunki, kerstin.johansson(at)porvoo.fi, puh 040 676 1454

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä: Matkalla kohti Suomen parasta työpaikkaa – Muutosjoustavuudella kohti tulevaa

Joensuun kaupunki: Joukkomme uusille urille = JUU-hanke (Joukkomme uusille urille)

Hankkeen tavoitteena oli vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyskustannuksia tarvittaessa intensiivisin ja omaperäisin keinoin.

Hankkeeseen valittiin sairauspoissaolojen ja oman motivaation perusteella 26 henkilöä. Heistä 13 henkilöllä sairauspoissaolot alenivat yhteensä 373pv eli 76 %, muilla vähemmän. Kaikkien osallistujien sairauspoissaolot ovat edelleen laskeneet hankkeen lähtötilanteeseen verrattuna noin 20 %.

Työntekijämme arvostivat työnantajan satsausta heidän hyvinvointiinsa. Hanke vaikutti kokonaisvaltaisesti heidän olotilaansa. Päädyimme jatkamaan toimintatapaa hankkeessa saatujen laadullisten ja määrällisten tulosten perusteella.

Yhteystietoja: Sari Lempiäinen, Joensuun kaupunki, sari.lempiainen(at)joensuu.fi, puh. 050 65667

Oulun kaupunki: Työkykyjohtaminen yhteisellä työpaikalla

HUS: Osatyökykyisten työssä jatkamisen keinojen kustannusvaikutusten mallintaminen HUS-kuntayhtymässä.

Hankkeen tavoitteena oli selvittää ja vertailla neljän erilaisen työkyvyn tuen keinon kustannuksia ja vaikuttavuutta. Tavoitteena oli tuottaa dataa työkyvyn johtamisen apuvälineeksi ja luoda malli, jonka avulla voidaan myös jatkossa selvittää ja ennakoida eri keinojen kustannusvaikutuksia. Hankkeessa selvitettiin eri tukimuotojen vaikutuksia kustannuksiin työnantajan näkökulmasta sekä laadullisia vaikutuksia työyhteisön ja tukimuotojen käyttäjien näkökulmasta

Tutkimuksen kohteena olevat työkyvyn tuen muodot olivat a) ns. omailmoitukseen perustuvan sairauspoissaolon pituuden lisääminen kolmesta viiteen päivään, b) sairauspoissaoloa korvaava työ, c) osa-aikainen sairauspoissaolo sekä b) sovelletun työn malli, jossa työkyvyttömyyseläkeriskissä olevan työntekijän yksikkö saa palkkakompensaatiota konsernihallinnosta ja jossa työtehtäviä on mahdollista räätälöidä merkittävästi.

Hankkeen aikana saatiin rakennettua kustannusvaikuttavuusmalli. Kaikkia neljää työkyvyn tuen keinoa suositeltiin jatkettavan. Selkeästi kustannusvaikuttavia tukimuotoja olivat sovellettu työ ja korvaava työ, joissa voidaan sekä saavuttaa kustannussäästöjä että työntekijän ja työyhteisön näkökulmasta positiivisia laadullisia vaikutuksia. Sovelletulla työllä on kaikkein suurin potentiaali saavuttaa kustannussäästöjä- sovelletulla työllä arvioitu säästö HUSissa oli tarkastelujaksolla n. 1,5 miljoonaa euroa. Tulosten perusteella korvaavaa työtä kannattaa käyttää mahdollisimman paljon, mahdollisuuksien mukaan osa-aikaisen sairauspoissaolon sijaa. Pidennetty sairauspoissaolon omailmoitus koettiin työyhteisössä lähes pelkästään positiivisena ja se oli kustannusvaikutuksiltaan neutraali. Osa-aikaisen sairauspoissaolon vaikutukset näyttäytyivät vähäisimpänä, mutta myös sen todettiin olevan laadullisilta vaikutuksiltaan positiivinen ja kustannusvaikutuksiltaan neutraali.

Lisätietoja: Johanna Jakku, työkykykoordinaattori, HUS, johanna.jakku(at)hus.fi , puh. 050 466 0967

Kouvolan kaupunki: Uusille urille -valmennushanke: ratkaisuja valmentajan tuella

Valmennus on työntekijöille, jotka tarvitsevat erilaisia tukitoimia työssä jatkamiseen. Valmentajien (Työvalmennus Futuuri, KK-Verve ja Sotek-säätiö) kanssa etsittiin pysyviä ratkaisuja työssä jatkamisen tukemiseksi.

Prosessia seurattiin toimeksiantosopimuksella sekä kehittämis- ja jatkosuunnitelmalla. Valmennukseen osallistuneista 60 %:lle löydettiin ratkaisu. Aito sitoutuminen, hyvä yhteistyö, avoin suhtautuminen sekä jämäkät prosessit auttoivat hyvään lopputulokseen. Valmennustoiminta on osana työkyvyn tukemista jatkossakin.

Lisätietoja: Juha Roimola, työsuojelupäällikkö, Kouvolan kaupunki, juha.roimola(a)kouvola.fi, puh. 02061 55497

Karelia-ammattikorkeakoulu: MONI TOIMII – moninaisuus toimijuuden ja osallisuuden tukena

Hankkeen tavoitteena oli kehittää työyhteisön moninaisuusosaamisen tueksi uusia helppokäyttöisiä työkaluja. Lisäksi tavoitteena oli tuoda moninaisuus konkreettiseksi osaksi esimiestyön sekä tiimityön käytänteitä. Tarkoituksena on ollut myös syventää toimijoiden osaamista ja tuoda moninaisuus osaksi työyhteisön johtamista.

Hanke on tuottanut konkreettisia moninaisuusosaamisen digitaalisia työkaluja esimiehille ja kaikille työyhteisön jäsenille. Työkaluilla on rakennettu jaettua osaamista ja vahvistettu osallisuutta.

Digitaalinen työkalupakki: http://www.karelia.fi/fi/moni-toimii/

Lisätietoja: Jaana Tolkki, henkilöstöpäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulun, jaana.tolkki(at)karelia.fi, puh. 050 408 7932

Hämeenlinnan kaupunki: Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen varmistaminen muutostilanteessa

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri: Työhyvinvointia ja tuloksia tavoitteellisella työkykyjohtamisella Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri kuntayhtymä oli mukana keväällä 2016 Kevan Kaari-laskurissa.

Laskurin analyysin perusteella organisaation työkykyjohtamisessa ja työterveysyhteistyössä todettiin kehitettävää eri osa-alueilla.

Hankkeen tavoitteena oli saada Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymään yhdenmukaiset työhyvinvointijohtamisen toimintatavat työkyky- ja työturvallisuusjohtamista tukevien toimintamallien avulla.

Lisätietoja: Paula Rajakangas, työhyvinvointikoordinaattori, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, paula.rajakangas@kuh.fi, puh. 044 717 9421

Savonlinnan kaupunki/Enonkosken kunta: Työkyvyn tuki-hanke

Kotka-Kymin seurakuntayhtymä: Yhdessä kohti uutta tulevaisuutta!

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia: Taitavat keskustelut työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukena verkostotuvassa organisaatiossa

Karkkilan kaupunki: Työhyvinvointia ja työn iloa

Hankkeen tavoitteena oli johtoryhmän tiimiytyminen ja yhteistyökumppanina Caleidocons Oy.

Yhteistyön keskiössä oli myös tukea työhyvinvointia ja saada aikaan parempaa johtajuutta ja esimiestyön vahvistumista, mikänäkyy tuloksellisempana toimintana ja vaikuttavuutena työyhteisössä ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Keskeiset tulokset: johtoryhmän luottamus syveni, mikä lisäsi vuorovaikutusta ja vahvisti yhteistyötä, mm. vaikeiden asioiden käsittely helpottui.

Karkkilan kaupungin kehittämistyö (pdf)

Lisätietoja: Sari Laine, talousjohtaja, Karkkila, sari.laine(at)karkkila.fi, puh. 044 5533 203

Työnantajan verkkopalvelu

Omat eläketietosi

Oppimisympäristö

Kirjaudu työnantajan verkkopalveluun

Kirjaudu oppimisympäristöön

Työelämän kehittämisraha

Vuoden 2021 työelämän kehittämisraha

Työelämän kehittämisraha: hakeminen ja rahoitusta saaneet hankkeet 2016-2020

Vuonna 2020 rahoitusta saaneet hankkeet

Työelämän kehittämisraha 2020

Rahoitusta saaneet hankkeet

Lempäälän kunta, Ruokapalvelut

Vaalijalan kuntayhtymä

Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kaarinan kaupunki

Kirkon keskusrahasto, Kirkon palvelukeskus

Kontiolahden kunta

Muhoksen kunta

Oulun kaupunki, Hyvinvointipalvelut

Pertunmaan kunta

Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Tampereen yliopistollinen sairaala, teho-osasto/ toimialue 7

SASKY koulutuskuntayhtymä

Siilinjärven kunta

Sotkamon kunta

Turun kaupunki

Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy

Ylivieskan kaupunki

Ylöjärven kaupunki

Vuoden 2020 hakuohjeet, arviointiperusteet ja rahoitusehdot löydät alta:

Vuonna 2019 rahoitusta saaneet hankkeet

Työelämän kehittämisrahaa saaneet hankkeet 2019

Kokkolan kaupunki

Kuulumisia kehittämishankkeesta: Kokkolassa rakennetaan uudenlaista toimintamallia perehdyttämiseen

Kuulumisia kehittämishankkeesta: Kokkolassa kehittämistyö valaa toivoa kriisin keskellä

Limingan kunta

Blogi: Limingan kunnassa kehitetään palvelevan johtamisen toimintakulttuuria

Espoon kaupunki, kotihoito

Hausjärven kunta

Järvenpään kaupunki

Kotkan kaupunki, henkilöstöasioiden yksikkö

Mietteitä mielenterveydestä

Kuntien Tiera Oy

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Kymsote)

Kuulumisia kehittämishankkeesta: Kymsotessa kohti hyvinvoivaa työyhteisöä

Kymsoten yhteisöllisen työhyvinvoinnin malli valmistui koronahaasteista huolimatta

Lappica Oy

Kuulumisia kehittämishankkeesta: Koronakevät hioi etäkäytännöt kuntoon

Aiheesta muualla

Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli

Johtajat pääsivät maaliin

Nokian kaupunki

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Sataedu Satakunnan koulutuskuntayhtymä

Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Satasairaala

Seinäjoen kaupunki

Siilinjärven kunta

Uudenmaan liitto

Hankkeiden teema ja arviointi

Vuonna 2018 rahoitusta saaneet hankkeet

Vuonna 2018 rahoitusta saaneet hankkeet

Arkea Oy

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Joensuun kaupunki Henkilöstöpalvelut

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky

Kittilän kunta

Lempäälän kunta

Mänttä-Vilppulan kaupunki

Palmia Oy ja Tekme Oy

Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy

Riihimäen kaupunki

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Tampereen hiippakunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Uudenmaan liitto

Vantaan kaupunki henkilöstökeskus

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ky

Vuoden 2017 rahoitusta saaneet hankkeet

Vuoden 2017 hankkeet

Kaikki rahoitettavat hankkeet