Työelämän kehittämisraha

Vuoden 2018 työelämän kehittämishankkeiden teema

Vuoden 2018 työelämän kehittämisrahoituksen teemana oli ”Työkyvyn turvaaminen onnistuneella muutosjohtamisella”.

Digitalisaation myötä työnkuvat ja tehtävät muuttuvat voimakkaasti myös julkisella sektorilla. Lisäksi sote- ja maakuntauudistus muuttaa lähivuosina organisaatioraken-teita ja toimintamalleja.

Yksilöiden ja organisaatioiden kyky uudistua on ratkaisevan tärkeää työkyvyttömyyden kustannusten ennaltaehkäisemisen kannalta.

Kehittämishankkeiden rahoitus

Vuonna 2018 työelämän kehittämisrahoituksen kokonaismäärä oli 400 000 euroa. Haettavissa oli kolmen suuruisia rahoituksia: korkeintaan 10 000 euroa, 20 000 euroa ja 50 000 euroa. Rahoitus on kilpailtua.

Hankkeelta vaadittava omarahoitusosuus oli 50 %. Omarahoitukseksi ei lasketa oman organisaation henkilöstön käyttöä.

Työelämän kehittämisrahaa ei ole myönnetty virkistys- ja liikuntatoimintaan, yksittäisiin tapahtumiin, laitehankintoihin tai päivärahoihin, eikä osallistujien matka-, ateria- tai majoituskustannuksiin.

Arviointikriteerit hankkeiden valintaan

Rahoitettavia hankkeita valittaessa käytettiin seuraavia valintakriteereitä:

1) Yhteensopivuus vuoden teemaan.
2) Hankkeen sisältö: Toteuttamiskelpoisuus, suunnitelmallisuus, seuranta, uutuusarvo ja innovatiivisuus.
3) Hankkeen vaikuttavuus: Arvioidut käytännön hyödyt. Lopputulosten laajempi hyödynnettävyys ja tulosten levittämistoimet. Eduksi katsotaan hankkeen verkosto-yhteistyö, mikä edistää parhaiden käytänteiden levittämistä.
4) Rahoitusta jaetaan eri tyyppisille hankkeille.
5) Rahoitusta jaetaan erikokoisille ja -tyyppisille kunta-alan ja kirkon työnantaja-asiakkaille.

Hankkeiden käynnistyminen ja enimmäiskesto

Valittujen hankkeiden on tullut käynnistyä viimeistään 1.11.2018.

Tuettavien kehittämishankkeiden enimmäiskesto on 24 kuukautta.

Hakeminen ja valintaprosessi

Hakemukset arvioi asiantuntijaraati, joka koostui Kevan asiantuntijoista ja ulkopuolisista työkykyjohtamisen ja kehittämisen asiantuntijoista.

Hakemusten arviointiraadin kokoonpano:

• Työelämäpalvelujen johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki, Keva (pj)
• Työelämäpalvelujen koordinaattori Satu Ijäs, Keva (sihteeri)
• Työelämäasiantuntija Eija-Maria Gerlander, Keva
• Asiakaspäällikkö Sari Huunonen, Keva
• Johtava asiantuntija Tuula Oksanen, Työterveyslaitos
• Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen, KT Kuntatyönantajat
• Työelämänasiantuntija Laura Pekkarinen, Keva
• Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva
• Tiimipäällikkö Taina Tuomi, Keva

Päätöksen valittavista hankkeista teki arviointiryhmän esityksestä Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén. 

Tulosten raportointi ja hyödyntäminen

Hankkeiden tuloksista ja kehittämisrahan käytöstä raportoidaan Kevalle. Loppuraportti tulee toimittaa Kevalle viimeistään 2 kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä Kevan määrittelemän raportointimallin pohjalta.

Hankkeilta edellytetään sitoutumista ja aktiivisia toimenpiteitä tulosten hyödyntä-miseksi myös oman organisaation ulkopuolelle laajemmin julkisen sektorin kehittämistyöhön.

Keva tukee hankkeiden verkostoitumista ja parhaiden käytänteiden levittämistä kan-sallisessa strategisen työkykyjohtamisen kehittämistyössä julkisella sektorilla.

Robotista helpotusta arkeen - Puettavien työtä keventävien robottien (Exoskeleton) kokeilu kiinteistönhoidon ja kunnossapidon tehtävissä

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat vuodesta toiseen yleisin sairauspoissaolojen syy Arkea Oy:ssä. Tule-sairaudet ovat myös yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy. Lisäämällä keinoja keventää ja helpottaa työtä pyrimme parantamaan työssä jaksamista ja mahdollisuuksia tehdä täysi työura. Projektissa Arkean kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimialalle hankintaan viisi puettavaa Exoskeleton-apuvälinettä. Puettavat Exoskeletonit on tarkoitettu pääasiassa ruumiillista ja raskasta työtä tekeville henkilöille, jotka kärsivät selän alueen tuki- ja liikuntaelinsairauksista tai kuormittuneisuudesta.

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on kiinteistönhoidon ja kunnossapidon työntekijöiden eri työtehtävien aiheuttaman selän kuormituksien poistaminen tai keventäminen apuvälineitä käyttäen. Exoskeleton-ratkaisuja käytetään useassa eri maassa. Suomessa ei ole tiedossa pilottia, jossa vastaavaa apuvälineistöä olisi käytössä.

Lisätiedot

Sanna Lehtinen, palvelujohtaja, Arkea Oy, puh. 040 148 6595, sanna.m.lehtinen(at)arkea.fi, 

Esimiesverstaassa työhyvinvointi nousuun

Essoten Esimiesverstaassa työhyvinvointi kuntoon -hankkeessa kehitetään työhyvinvoinnin johtamista sekä esimiesten omaa työhyvinvointia. Esimiehille (noin 200 henkilöä) tarjotaan mahdollisuus osallistua työhyvinvoinnin johtamisen koulutuksiin vuoden 2019 aikana.  

Koulutusten lisäksi hankkeessa tuotetaan tietoa työhyvinvoinnin nykytilasta ja kehittämistarpeista Essotessa. Osana hanketta voidaan kehittää esimiesten tuen saamisen väyliä, sekä tuetaan esimiesten keskinäistä verkostoitumista.

Lisätiedot

Harri Karttunen, hankekoordinaattori, Essote, puh 0403598450, harri.karttunen(at)essote.fi

Työhyvinvoinnin parantaminen kognitiivisen ergonomian keinoin

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kognitiivisen ergonomian hankkeessa tavoitteena on luoda yhdessä Terveystalon asiantuntijoiden kanssa HAMK:uun toimintatapa, jolla pyritään ennaltaehkäisemään tietotyön aiheuttamaa kognitiivista kuormitusta. Hankkeen tuloksena syntyvät yhteiset pelisäännöt, kognitiivisen ergonomian materiaalit sekä elpymisharjoitteet tullaan kytkemään osaksi työntekijän perehdytyspolkua, jotta hankkeen kautta saadut uudet opit ja käytänteet jäisivät osaksi HAMK:n toimintakulttuuria. 

Lisätiedot

Henna Tanhuanpää, henkilöstöpäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, henna.tanhuanpaa(at)hamk.fi  

Kuuntelemisesta tekoihin

Hankimme MyDay-järjestelmän, joka mahdollistaa nopean kyselyn henkilöstöltä sekä nopean reagoinnin niihin. Järjestelmä mahdollistaa henkilöstölle välittömän ja matalan kynnyksen yhteydenoton henkilöstöpalveluihin, vaikkapa mobiilin välityksellä.

Olemme tehneet uuden henkilöstöohjelmamme osallistavalla menetelmällä kiertämällä henkilöstöpalveluiden toimesta kaupungin työpaikat. Haluamme, että henkilöstöohjelmamme on konkreettinen ja lähellä arkea.

Työpaikkakäyntien tavoitteena on ollut aidosti kuulla henkilöstöä ja pohtia yhdessä työhyvinvointia lisääviä kehittämiskohteita. Kehittämiskohteiden tunnistamisen ja analysoinnin jälkeen pohdimme yhdessä työpaikan kanssa, millä toimenpiteillä kehittämiskohteita lähdetään toteuttamaan. Tavoitteena on pilotin avulla kehittää uudenlaisia, innovatiivisia toiminta-ja ratkaisumalleja työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukemiseksi.

Lisätiedot

Minna Piiroinen, työhyvinvointipäällikkö, Joensuun kaupunki, minna.piiroinen(at)joensuu.fi

Työkyvyn turvaaminen masennuspotilaiden keskuudessa työterveyshuollon toiminnallisen integroinnin toimeenpanolla

Hankkeen tavoitteena on keskisuomalaisten masennuspotilaiden työkyvyn turvaaminen ja sairauslomien pitkittymisen estäminen. Keinona tavoitteiden saavuttamiseen on työterveyshuollon saumaton integrointi masennuspotilaiden hoitoketjuun ja työterveyshuollon case manager -toiminta, jossa potilaan työkyky arvioidaan, tehdään työhönpaluusuunnitelma, toteutetaan suunnitelman mukaiset toimet ja seurataan potilasta vastuullisesti työkykyisyyteen saakka.  

Lisätiedot

Ilkka Vohlonen (käytännön toteutuksesta vastaava), professori, Itä -Suomen yliopisto, ilkka.vohlonen(at)uef.fi 

Osallisuudesta työhyvinvointia

Hankkeen tavoitteena on tukea henkilöstön työhyvinvointia ja muutosvalmiuksia kolmen erilaisen osallistavan menetelmän avulla. Kehittämiskoulutukset järjestetään muutoksen ja sen johtamisen teemoista, työyhteisö- ja vuorovaikutustaidoista sekä osallistavasta johtajuudesta.

Organisaatioraati on osallistava organisaatiokehittämisen menetelmä, joka tuottaa yhteisöllisesti laadittuja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sisäisen vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämiseksi. Kehittämistyöpajoissa työyhteisöt pääsevät kehittämään työyhteisö- ja vuorovaikutustaitoja koulutetun ohjaajan tuella.

Lisätiedot

Salla Kivelä, puh. 050 573 9975, salla.kivela(at)pihlajalinna.fi

Muutostukipakettimalli ja resilienssin johtaminen työkyvyn ylläpidon väleinä

Hankkeen tarkoituksena on löytää keinoja työkyvyn tukemiseen Lempäälän kuntaorganisaatiossa. Tarkoituksena on löytää uusi, pysyvä ja systemaattinen keino tukea työyhteisöjen muutostilanteita sekä vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen resilienssiä. Hankkeen avulla luodaan uusi "tekemisen tapa" muutostilanteisiin. Hankkeessa luodaan muutosjohtamisen tukipakettimalli, jonka avulla muutoksia kohtaavat työyhteisöt voivat saada tukea muutostilanteisiin.

Hankkeessa toteutetaan muutosjohtamisvalmennusta esimiehille, jonka avulla he oppivat tunnistamaan ja johtamaan resilienssiä, sekä koulutetaan henkilöstön edustajista työyhteisöihin muutostsemppareita. Luotavaa tukipakettimallia pilotoidaan kunnan työyhteisöissä hankkeen. 

Lisätiedot

Auli Nevantie, henkilöstöjohtaja, Lempäälän kunta, puh. 050 383 9368, auli.nevantie(at)lempaala.fi

Ylä-Pirkanmaan Työhyvinvointiohjelma "Kunta3 - Yhteisellä kehittämisellä kohti vaikuttavaa ja hyvinvoivaa työtä"

Muutoksen mahdollistajat -hanke

Muutoksen mahdollistajat -hankkeen taustalla on yrityskauppa, jossa Palmia Oy osti Tekme Oy:n sekä Linnan Ateriapalvelut Oy:n.
Sen ydintavoitteena on varmistaa henkilöstön työhyvinvointi aina strategiatasolta käytännön tasolle saakka ja tukea esimiehiä työkykyjohtamisessa.

Hankkeen keskeinen tuotos on ”pelikirja”, johon kirjataan keskeisimmät yhtiön strategiaa tukevat johtamisen teesit, mallit sekä yhteiset toimintatavat, jotka jäävät uuden organisaation käytännöiksi myös muutoksen läpiviennin jälkeen, työkykyä ja työssä jaksamista varmistamaan.

Lisätiedot

Piia Keskitalo, HR-asiantuntija, Palmia Oy, puh. 040 869 0809, piia.keskitalo(at)palmia.fi

Esimies valmentajana

Kehittämishankkeen avulla Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy:ssä luodaan nykyaikainen ja henkilöstölähtöinen johtamismalli, joka tukee henkilöstön työhyvinvointia. Keinoina käytetään valmentavaa johtamista ja henkilöstön motivoimista itseohjautuvuuteen, jota tuetaan digitaalisilla ratkaisuilla. Hankkeen tavoitteena on antaa ammattilaisille vapaus tehdä työtä omilla vahvuuksillaan.

Lisätiedot

Johanna Honkanen, henkilöstöpäällikkö, Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Oy, puh. 044 416 3746, johanna.honkanen(at)phpalvelut.fi

Kolmen R:n (reiluus, rohkeus ja ripeys) kotihoitokonsepti Riihimäelle

Valmentavalla esimiestyöllä parempaa työhyvinvointia muutoksissa

Hanke keskittyy henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen esimiestyön käytäntöjä kehittämällä. Hanke toteutetaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella; kuntien, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja alueen sote-kuntayhtymien yhteistyönä yhdessä Vaasan yliopiston johtamisen akateemisen yksikön henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmän kanssa.

Lisätiedot

Johanna Lammela, työhyvinvointikoordinaattori, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, puh. 040 669 1991, johanna.lammela(at)llky.fi

Resilienssin arviointityökalun rakentaminen ja testaaminen kirkollisten työyhteisöjen käyttöön

Hankkeen tarkoituksena on arvioida ja tukea työyhteisön kykyä hallita ja sopeutua työelämän muutoksiin. Hankkeen käynnistämisen taustalla voidaan tunnistaa muutoksia, jotka ovat koetelleet työyhteisöjen resilienssiä, esim. rakenteelliset muutokset, talouden tiukkeneminen, toimitiloihin liittyvät kuormitustekijät ja digitalisaatio.

Hankkeessa rakennetaan yksinkertainen kyselytyökalu, jonka avulla tunnistetaan muutoksiin liittyvät kuormitustekijät kirkollisissa työyhteisöissä. Kyselytyökalun pohjalta luodaan konsultatiivinen ohjausprosessin, jolla tuetaan kirkollisen työyhteisön esimiehen ja työyhteisön muutosjoustavuutta.

Yhteyshenkilö

Ari Hukari, hiippakuntadekaani, puh. 0400 910 772, ari.hukari(at)evl.fi

Me Taitajat - Metataidoista luottamusta ja rohkeutta muutokseen

Hankkeessa kehitetään uudenlainen osaamisen coaching-malli, joka tukee tulevaisuuden työelämässä yhä selkeämmin tarvittavan meta-tason osaamisen tunnistamista ja kehittämistä. Tavoitteena on metataitojen myötä vahvistaa muutostilanteissa työntekijän rohkeutta uudistumiseen ja perusluottamusta tulevaan sekä samalla rakentaa kestävää yksilö- ja yhteisötason työhyvinvointia.

Tiedon tasolla hanke tuottaa lisää ymmärrystä metataito-ajattelusta, kokeilee erilaisia menetelmiä ja luo metataitojen vahvistamiseen esimerkkimallin. Tätä tietoa organisaatiot voivat hyödyntää paitsi muutostilanteissa myös osaamisen kehittämisessä yleensä.

Lisätiedot

Virva Suikkanen, kehittämispäällikkö, Uudenmaan liitto, p. 050 368 8757, virva.suikkanen(at)uudenmaanliitto.fi 

Aktiivinen toimijuus ja tulevaisuuden rakentaminen uudistuvassa Vantaassa

Aktiivinen toimijuus ja tulevaisuuden rakentaminen uudistuvassa Vantaassa – hankkeen tiivistelmä

Uusi Vantaa -uudistuksella tavoitellaan kaupunkia, joka on löytänyt omat tehtävänsä, toimintatapansa, roolinsa ja suuntansa maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutusten jälkeen. Muutostukihankkeella tavoitellaan koko henkilöstön aktiivista osallistamista ja osaamisen hyödyntämistä uuden kestävän kehityksen mukaisen organisaation rakentamisessa.

Hankkeen innovaationa on systemaattinen muutostukimalli, jonka ohjaus ja hyödynnettävyys on varmistettu jo hankkeen aikana. Mallissa kehitetään osaamista ja oppimista kolmella eri tasolla: yksilö, yhteisöllinen toiminta ja organisaation kehittäminen.

Lisätiedot

Hilma Aminoff, kehittämispäällikkö, Vantaan kaupunki, hilma.aminoff(at)vantaa.fi

Muutoskyvykkyyden ja -johtamisen valmennus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä 

Terveydenhuollon toimintaympäristön murros muuttaa sairaanhoitopiirien toimintakenttää.  Muutokset asettavat uudenlaisia vaatimuksia esimiehille muutosten viestittämisessä ja toteuttamisessa. Haluamme tukea esimiesten muutoskyvykkyyttä ja –johtamista TY:n Kauppakorkeakoulun ja Romana Managementin kanssa toteutettavalla valmennuksella. Valmennus sisältää kaikille esimiehille yhteisen muutoskyvykkyyden perusteet –luennon tai vaihtoehtoisesti itseopiskelumateriaalin, syventäviä muutosklinikoita sekä ohjattuja vertaiskeskusteluja, joiden tavoitteena on oppimisen muuttaminen kollektiiviseksi tekemiseksi sekä toisilta oppiminen.  

Yhteyshenkilö

Sirpa Saarni, koulutussuunnittelija, puh. 050 405 882,  sirpa.saarni(at)tyks.fi

Vuoden 2017 hankkeet

Työelämän kehittämisrahan vuoden 2017 saajista voit lukea tästä uutisesta

Tutustu hankkeista tehtyihin postereihin (pdf) alla. 

Carea/Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä: Minä työntekijänä oman muutokseni ohjaajana

Jämsä: Jämsä rakentaa tulevaisuustarinaa

Keski-Suomi: Muutos tehdään yhdessä esimiehen johdolla

KYS: Rakenteet eivät rajoita

Polkka – Pohjois-Karjalan tukipalvelut oy: Esimiesten tukeminen kohti yhteisiä toimintatapoja

Porin kaupunki: YHTEENSÄ SATA - Satakunnan sote- ja maku uudis-tuksen muutoksen tuen kehittämishanke

Tampereen kaupunki: Yhdyspinnat ja henkilöstön yhdyspintaosaamisen kehittäminen

Vaasan kaupunki, Lempäälän kunta ja Inarin kunta: Henkilöstölähtöisellä johtamisella onnistuneeseen muutokseen

Vuoden 2016 hankkeet

Siilinjärvi: Ratkaisukeskeisellä kokeilukulttuurilla työhyvinvointia ja tuottavuutta 2017-2018

Tavoite: Parantaa henkilöstötuottavuutta ja työhyvinvointia työprosesseja ja työtapoja kehittämällä, tukea oman työn aktiivista kehittämistä ja vahvistaa ratkaisukeskeistä työtapaa.

Tulokset: Huomio ratkaisukeskeisessä ajattelussa ja omassa työtavassa. Positiivisuus ja kannustaminen on lisääntynyt. Kehittämisen toimintamalli on muuttunut tavoitteellisemmaksi ja on opittu kehittämisen uusia tapoja.

Tulokset tarkemmin opinnäytetöissä:

Ratkaisukeskeisellä kokeilukulttuurilla työhyvinvointia ja tuottavuutta

Kokemuksia ratkaisukeskeisestä esimiesvalmennuksesta

Lisätietoja: Anne Lankinen, työhyvinvointisuunnittelija, Siilinjärvi, anne.lankinen(at)siilinjarvi.fi, puh. 044 7401202

Jämsän kaupunki: Jämsäläinen hyvä työ – uuden toimintamallin suunnitelma

Jämsäläinen hyvän työn malli on Jämsän kaupungin työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelma. Malli on oikeasti ohjelmaa enemmän: se on hyvinvointijohtamista ohjaava strateginen kokonaisuus tavoitteineen ja mittareineen. Hyvän työn malli on rakennettu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Mallin avulla kehitetään työelämän laatua. Kehitystä seurataan henkilöstökyselyn avulla. Jämsäläistä hyvän työn mallia kehitetään kaiken aikaa. Tekeillä on mallin mukaisen kehittämisen yhdistäminen kehityskeskusteluihin sekä henkilöstökyselyn kehittäminen edelleen. Jämsäläinen hyvän työn malli kuvautuu parhaiten alla olevan kuvan kautta.

Lisätietoja: Hannele Rahkonen, työhyvinvointikoordinaattori, Jämsän kaupunki, hannele.rahkonen(at)jamsa.fi, puh. 040 571 2088

Porvoon kaupunki: Yksittäisistä tempuista kokonaisvaltaiseen työkykyjohtamiseen

Tavoitteena oli päivittää aktiivisen tuen toimintamalli ja -ohjeet sekä määritellä mitä työkykyä kuvaavia tunnuslukuja seurataan. Varhaisen tuen keskusteluiden tueksi hankittiin VatuPassi-työkalu ja olimme mukana kehittämässä pelilaudan tueksi ”pelikortit” keskusteluiden avaamiseksi. Uusia keinoja työkykyongelmien tunnistamiseen, varhaiseen käsittelyyn ja ratkaisuihin on löytynyt. Tunnuslukuja on ryhdytty seuraamaan systemaattisemmin ja sairauspoissaolojen määrä näyttäisi vähentyneen.

Lisätietoja:Kerstin Johansson, työkykykoordinaattori, Porvoon kaupunki, kerstin.johansson(at)porvoo.fi, puh 040 676 1454

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä: Matkalla kohti Suomen parasta työpaikkaa – Muutosjoustavuudella kohti tulevaa

(yhteenveto julkaistaan pian)

Joensuun kaupunki: Joukkomme uusille urille = JUU-hanke (Joukkomme uusille urille)

Hankkeen tavoitteena oli vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyskustannuksia tarvittaessa intensiivisin ja omaperäisin keinoin.

Hankkeeseen valittiin sairauspoissaolojen ja oman motivaation perusteella 26 henkilöä. Heistä 13 henkilöllä sairauspoissaolot alenivat yhteensä 373pv eli 76 %, muilla vähemmän. Kaikkien osallistujien sairauspoissaolot ovat edelleen laskeneet hankkeen lähtötilanteeseen verrattuna noin 20 %.

Työntekijämme arvostivat työnantajan satsausta heidän hyvinvointiinsa. Hanke vaikutti kokonaisvaltaisesti heidän olotilaansa. Päädyimme jatkamaan toimintatapaa hankkeessa saatujen laadullisten ja määrällisten tulosten perusteella.

Yhteystietoja: Sari Lempiäinen, Joensuun kaupunki, sari.lempiainen(at)joensuu.fi, puh. 050 65667

Oulun kaupunki: Työkykyjohtaminen yhteisellä työpaikalla

(yhteenveto julkaistaan pian)

HUS: Osatyökykyisten työssä jatkamisen keinojen kustannusvaikutusten mallintaminen HUS-kuntayhtymässä.

Hankkeen tavoitteena oli selvittää ja vertailla neljän erilaisen työkyvyn tuen keinon kustannuksia ja vaikuttavuutta. Tavoitteena oli tuottaa dataa työkyvyn johtamisen apuvälineeksi ja luoda malli, jonka avulla voidaan myös jatkossa selvittää ja ennakoida eri keinojen kustannusvaikutuksia. Hankkeessa selvitettiin eri tukimuotojen vaikutuksia kustannuksiin työnantajan näkökulmasta sekä laadullisia vaikutuksia työyhteisön ja tukimuotojen käyttäjien näkökulmasta

Tutkimuksen kohteena olevat työkyvyn tuen muodot olivat a) ns. omailmoitukseen perustuvan sairauspoissaolon pituuden lisääminen kolmesta viiteen päivään, b) sairauspoissaoloa korvaava työ, c) osa-aikainen sairauspoissaolo sekä b) sovelletun työn malli, jossa työkyvyttömyyseläkeriskissä olevan työntekijän yksikkö saa palkkakompensaatiota konsernihallinnosta ja jossa työtehtäviä on mahdollista räätälöidä merkittävästi.

Hankkeen aikana saatiin rakennettua kustannusvaikuttavuusmalli. Kaikkia neljää työkyvyn tuen keinoa suositeltiin jatkettavan. Selkeästi kustannusvaikuttavia tukimuotoja olivat sovellettu työ ja korvaava työ, joissa voidaan sekä saavuttaa kustannussäästöjä että työntekijän ja työyhteisön näkökulmasta positiivisia laadullisia vaikutuksia. Sovelletulla työllä on kaikkein suurin potentiaali saavuttaa kustannussäästöjä-  sovelletulla työllä arvioitu säästö HUSissa oli tarkastelujaksolla n. 1,5 miljoonaa euroa. Tulosten perusteella korvaavaa työtä kannattaa käyttää mahdollisimman paljon, mahdollisuuksien mukaan osa-aikaisen sairauspoissaolon sijaa. Pidennetty sairauspoissaolon omailmoitus koettiin työyhteisössä lähes pelkästään positiivisena ja se oli kustannusvaikutuksiltaan neutraali. Osa-aikaisen sairauspoissaolon vaikutukset näyttäytyivät vähäisimpänä, mutta myös sen todettiin olevan laadullisilta vaikutuksiltaan positiivinen ja kustannusvaikutuksiltaan neutraali.

Lisätietoja: Johanna Jakku, työkykykoordinaattori, HUS, johanna.jakku(at)hus.fi , puh. 050 466 0967

Kouvolan kaupunki: Uusille urille -valmennushanke: ratkaisuja valmentajan tuella

Valmennus on työntekijöille, jotka tarvitsevat erilaisia tukitoimia työssä jatkamiseen. Valmentajien (Työvalmennus Futuuri, KK-Verve ja Sotek-säätiö) kanssa etsittiin pysyviä ratkaisuja työssä jatkamisen tukemiseksi.

Prosessia seurattiin toimeksiantosopimuksella sekä kehittämis- ja jatkosuunnitelmalla. Valmennukseen osallistuneista 60 %:lle löydettiin ratkaisu. Aito sitoutuminen, hyvä yhteistyö, avoin suhtautuminen sekä jämäkät prosessit auttoivat hyvään lopputulokseen. Valmennustoiminta on osana työkyvyn tukemista jatkossakin.

Lisätietoja: Juha Roimola, työsuojelupäällikkö, Kouvolan kaupunki, juha.roimola(a)kouvola.fi, puh. 02061 55497

Karelia-ammattikorkeakoulu: MONI TOIMII – moninaisuus toimijuuden ja osallisuuden tukena

Hankkeen tavoitteena oli kehittää työyhteisön moninaisuusosaamisen tueksi uusia helppokäyttöisiä työkaluja. Lisäksi tavoitteena oli tuoda moninaisuus konkreettiseksi osaksi esimiestyön sekä tiimityön käytänteitä. Tarkoituksena on ollut myös syventää toimijoiden osaamista ja tuoda moninaisuus osaksi työyhteisön johtamista.

Hanke on tuottanut konkreettisia moninaisuusosaamisen digitaalisia työkaluja esimiehille ja kaikille työyhteisön jäsenille. Työkaluilla on rakennettu jaettua osaamista ja vahvistettu osallisuutta.

Digitaalinen työkalupakki: http://www.karelia.fi/fi/moni-toimii/

Lisätietoja: Jaana Tolkki, henkilöstöpäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulun, jaana.tolkki(at)karelia.fi, puh. 050 408 7932

Hämeenlinnan kaupunki: Työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamisen varmistaminen muutostilanteessa

(yhteenveto julkaistaan pian)

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri: Työhyvinvointia ja tuloksia tavoitteellisella työkykyjohtamisella Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri kuntayhtymä oli mukana keväällä 2016 Kevan Kaari-laskurissa.

Laskurin analyysin perusteella organisaation työkykyjohtamisessa ja työterveysyhteistyössä todettiin kehitettävää eri osa-alueilla.

Hankkeen tavoitteena oli saada Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymään yhdenmukaiset työhyvinvointijohtamisen toimintatavat työkyky- ja työturvallisuusjohtamista tukevien toimintamallien avulla.

Lisätietoja: Paula Rajakangas, työhyvinvointikoordinaattori, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, paula.rajakangas@kuh.fi, puh. 044 717 9421

Savonlinnan kaupunki/Enonkosken kunta: Työkyvyn tuki-hanke

(yhteenveto julkaistaan pian)

Kotka-Kymin seurakuntayhtymä: Yhdessä kohti uutta tulevaisuutta!

(yhteenveto julkaistaan pian)

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia:  Taitavat keskustelut työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukena verkostotuvassa organisaatiossa

(yhteenveto julkaistaan pian)

Karkkilan kaupunki: Työhyvinvointia ja työn iloa

Hankkeen tavoitteena oli johtoryhmän tiimiytyminen ja yhteistyökumppanina Caleidocons Oy. 

Yhteistyön keskiössä oli myös tukea työhyvinvointia ja saada aikaan parempaa johtajuutta ja esimiestyön vahvistumista, mikänäkyy tuloksellisempana toimintana ja vaikuttavuutena työyhteisössä ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. 

Keskeiset tulokset: johtoryhmän luottamus syveni, mikä lisäsi vuorovaikutusta ja vahvisti yhteistyötä, mm. vaikeiden asioiden käsittely helpottui. 

Karkkilan kaupungin kehittämistyö (pdf)

Lisätietoja:  Sari Laine, talousjohtaja, Karkkila, sari.laine(at)karkkila.fi, puh. 044 5533 203