Tutkimukset, tilastot ja ennusteet

Kevan tutkimuksia, tilastokoosteita ja analyysejä julkisen alan henkilöstöstä ja eläkkeistä sekä teeman tapahtumat.

Rajaa uutisia

 

Tilastot ja ennusteet

naytto-ja-graafi_toimisto2022_560x190.jpg

Tuotamme vuosittain runsaasti erilaisia tilastokoosteita ja analyysejä julkisen alan henkilöstöstä ja eläkkeistä – tutustu ja perehdy tietoihin tässä osassa. Osa raporteista on pdf-tiedostoissa ja osa näytetään Power BI -sovelluksessa, jossa on mahdollista suodattaa tietoa dynaamisesti.

Kysyttävää Kevan tilastoista tai ennusteista? Ota yhteyttä tilastot[at]keva.fi. 

 

Eläköitymisennuste 2024-2043

Näin julkinen ala eläköityy - arvio eläkkeelle jäävistä julkisen alan työntekijöistä

Eläköitymisennuste-raportin taulukoissa ja kuvioissa esitellään tällä hetkellä vakuutettuna olevan henkilöstön eläköityminen kunta-alalla, hyvinvointialueilla, valtion ja kirkon alalla. Raportissa on esitetty arviot eläkkeelle siirtyvistä lukumäärien lisäksi osuuksina nykyisestä henkilöstöstä. 

Uutinen: Hyvinvointialueiden työntekijöistä joka kolmas eläköitymässä

Ennusteraportti:

Avaa alla oleva ennusteraportti koko näytölle klikkaamalla sitä.

PowerBI-kuva Eläköitymisennuste 2023.jpg

Eläköitymisennuste 2022-2041

Näin julkinen ala eläköityy - arvio eläkkeelle jäävistä julkisen alan työntekijöistä

Eläköitymisennuste-raportin taulukoissa ja kuvioissa on kerrottu tällä hetkellä vakuutettuna olevan henkilöstön eläköityminen - eläköitymisennuste laskettu ensimmäistä kertaa myös kirkon työntekijöille. Eläköityminen on esitetty prosenttiosuuksina tämänhetkisestä henkilöstöstä.​​

Uutinen: Näin julkinen ala eläköityy

Ennusteraportti: Avaa alla oleva PowerBi-raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.

Eläköitysmisennuste 2022.JPG

 

 

Eläköitymisennuste 2021-2040

Eläköitymisennuste-raportin taulukoissa ja kuvioissa on kerrottu tällä hetkellä vakuutettuna olevan henkilöstön eläköityminen. Eläköityminen on esitetty prosenttiosuuksina tämänhetkisestä henkilöstöstä.

Avaa alla oleva ennusteraportti koko näytölle klikkaamalla sitä.

PowerBI-kuva_Näin kunta-ala eläköityy.JPG

 

Elälöitymisennuste_karttakuva_790x1000.jpg

 

 

Kunta-alan, valtion ja kirkon eläkkeelle siirtyneet

Raporttiin on koottu keskeiset tilastot eläkkeelle siirtyneistä ja eläkkeelle siirtymisen trendeistä julkisella alalla vuosina 2017–2022.

Eläkkeelle siirtyneitä voi tarkastella mm. ammatin, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Kunta-ala, valtio ja evankelis-luterilainen kirkko on eroteltu raportilla, mikä mahdollistaa myös eläkejärjestelmien vertailun.

Avaa alla oleva raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.

imageviuve.png

 

Kunta-alan, valtion ja kirkon työeläkevakuutetut henkilöt

Raporttiin on koottu keskeiset tilastot työeläkevakuutetuista kunkin vuoden lopussa. Vakuutettuja voi tarkastella mm. ammatin, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Kunta-ala, valtio ja evankelis-luterilainen kirkko on eroteltu raportilla, mikä mahdollistaa myös eläkejärjestelmien vertailun.

Avaa alla oleva PowerBi-raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.

Kuva_Tilastot_Kunta-alan-valtion-ja-kirkon työeläkevakuutetut-henkilöt_2023-06-06.png

 

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet julkisella alalla 2017-2021

Vuonna 2021 julkisen alan työntekijöistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 5 400 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla - eläkelajeittain lukumäärissä tapahtui kuitenkin muutoksia. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli viime vuonna lähes 10 % vähemmän kuin edellisvuonna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-iän nousu jatkui. Tuki- ja liikuntaelinperusteisten eläkkeiden määrä on laskenut tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana.

Avaa raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.

PowerBI-kuva_Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet julkisella alalla.JPG

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet julkisella alalla 2016-2020 

Vuonna 2020 julkisen alan työntekijöistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 5 500 henkilöä. Mielenterveyssyyt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen perusteet valtion, kuntien ja kirkon työntekijöillä. Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa, mutta nyt mielenterveyssyistä alkaneiden eläkkeiden määrän kasvu on taittunut.

Avaa raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.

PowerBI-kuva_Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet julkisella alalla.JPG

 

 

Työkyvyttömyysriskin ennustemalli

Kevassa on kehitetty entistä monipuolisempia työkaluja julkisen alan työntekijöiden työkyvyttömyyden ennustamiseen. Uuden ennustemallin avulla julkisen alan työnantajien on mahdollista tarkastella aiempaa tarkemmin työkyvyttömyyseläkeriskiä eri työntekijäryhmissä, vertailla ryhmiä riskiin vaikuttavien tekijöiden avulla sekä arvioida kustannusvaikutuksia.

Uutinen: Työkyvyttömyyttä ennustetaan julkisella sektorilla nyt aiempaa tarkemmin

Pääset tutustumaan työkyvyttömyysriskin ennustemallin tuottamiin tuloksiin alta.

Avaa raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.

Työkyvyttömyysriskin ennustemallin tuloksia.jpg

 

Osittainen varhennettu vanhuuseläke julkisella sektorilla

Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) tuli mahdolliseksi vuoden 2017 alusta. Uusi eläkelaji kiinnosti monia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Aiheesta tehty selvitys kuvaa kunta-alan ja valtion OVE:n aloittaneita ja eläkkeensaajia vuosina 2017–2020 koko työeläkejärjestelmää kuvaavan rekisteriaineiston perusteella.

Tilastoanalyytikko Janne Salonen käsittelee alustavia tietoja vuoden 2022 lopulla nähdystä hakemusten selvästä noususta kirjoituksessaan Kevan blogissa.

Tutkimusraportti: Osittainen varhennettu vanhuuseläke julkisella sektorilla vuosina 2017‒2020 (pdf)

Uutinen: Osittainen vanhuuseläke on yhä suositumpi julkisella sektorilla

Blogikirjoitus | Janne Salonen: Osittainen varhennettu vanhuuseläke julkisella sektorilla

 

Työssä ja eläkkeellä julkisella sektorilla vuonna 2011 - 2020

Työssä ja eläkkeellä julkisella sektorilla -tutkimuksessa selvitettiin työnteon ja eläkkeen limittymistä valtiolla, kunta-alalla sekä kirkon ja Kelan palveluksessa.

Tutkimusraportissa tarkastellaan, kuinka yleistä työn ja eläkkeen limittyminen on julkisella sektorin eläkejärjestelmissä ja minkälaisia taustoja henkilöillä on. Tarkastelussa ovat työkyvyttömyyseläkkeet ja vanhuuseläke.

Tutkimus kattaa vuodet 2011–2020 tuottaen tietoa sekä muutostrendeistä että ajantasaisen kuvan viimeaikaisesta tilanteesta.

Tutkimusraportti: Työssä ja eläkkeellä julkisella sektorilla vuosina 2011 - 2020 (pdf)

Uutinen: Kunta-alan yleisimmissä ammateissa joka neljäs työskentelee vanhuuseläkkeen rinnalla

Blogikirjoitus, Janne Salonen: Työ vanhuuseläkkeen rinnalla on yleistymässä, mutta riittääkö se?

 

Kunta-alan henkilöstön keskeisiä tunnuslukuja hyvinvointialueille siirtyvien sekä kunnissa jatkavien näkökulmasta

Raporttiin on koostettu tietoja hyvinvointialueille siirtyvistä ja kunnissa jatkavasta henkilöstöstä. Raportissa käydään läpi työkykyjohtamisen tueksi tuotettuja tietoja Kevan kunta-alan vakuutetuista, eläköitymisennusteesta, eläkkeelle siirtyneistä, työkyvyttömyyden perusteista sekä kuvataan työvoiman tarveanalyysiä.

Avaa raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.

image5m06e.png

 

Kunta-alan, valtion ja kirkon tilastopaketit

Julkiselta alalta siirtyi työkyvyttömyyseläkkeille viime vuonna yhteensä 5 800 työntekijää. Eniten työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyssyiden vuoksi: kumpikin ryhmä kattoi noin kolmanneksen kaikista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä.

Palomiehet ja pelastushenkilöstö - tilastoja

Palomiehet ja pelastushenkilöstö tilastoja 2000-2020.pdf (414 kb)

 

Palomiesten tuki- ja liikuntaelinsairaudet tilastoina.pdf (880 kb)

Maakuntien kuntatyöntekijät

Maakuntien kuntatyöntekijät lukuina 2018.pdf (587 kb)

 

Tutkimukset työurien tueksi

Tutkimukset-kuva_560x190.jpg

Tutkimuksemme tuottavat monipuolista ja luotettavaa tietoa julkisen sektorin muutoksesta, työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta sekä työkyvyn ylläpitämisestä.

Tietoa voivat hyödyntää kaikki työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä kiinnostuneet: työntekijät, esihenkilöt, asiantuntijat ja poliittiset päättäjät.

Kysyttävää Kevan tutkimuksista? Ota yhteyttä Tutkimus[at]keva.fi.

 

Julkisen alan työhyvinvointitutkimus

Kevan julkisen alan työhyvinvointia vuonna 2022 selvittäneestä tutkimuksesta käy ilmi, että samalla kun valtaosa julkisen alan työntekijöistä kokee fyysisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi, henkiset voimavarat heikkenevät edelleen monella alalla.

Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus perustuu iän ja sukupuolen mukaan edustavaan otokseen kunta-alan, hyvinvointialueiden, valtion virastojen ja kirkon alan eri ammattialojen työntekijöitä.

Tutkimukseen haastateltiin puhelimitse 3657 palkansaajaa vuoden 2022 elo- ja marraskuun välisenä aikana. Pieni osa vastauksista kerättiin sähköisellä kyselyllä. Haastattelut toteutti markkinatutkimusyritys, joka noudatti toiminnassaan markkinointi- ja yhteiskuntatutkimuksen kansainvälisiä perussääntöjä.

Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen kertoo tutkimuksen keskeisistä tuloksista alla olevilla videoilla.

 

Julkisen alan työhyvinvointitutkimus 2020

Julkisen alan työhyvinvointitutkimus 2018

 

 

Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö

Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö -tutkimuksessa seuraamme, miten julkisen alan organisaatioissa tuetaan henkilöstön työkykyä ja työuria johtamisen keinoin ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Tutkimuksen kohderyhmänä ovat julkisen alan henkilöstöjohto ja työterveyshuollon palveluntuottajat. Tutkimus tuottaa vertailutietoa siitä, millä tasolla eri organisaatiossa ollaan työkyvyn johtamisessa sekä seurantatietoa siitä, miten työkyvyn johtaminen ja työterveysyhteistyö on kehittynyt.

Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla vuonna 2023

Vuonna 2023 tutkimus toteutettiin osana Kevan Kestävää työelämää -hanketta, joka on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Tutkimukseen osallistui henkilöstöjohdon ja työterveyshuollon asiantuntijoiden lisäksi myös Kestävää työelämää -hankkeeseen osallistuvista organisaatioista esihenkilöitä. Esihenkilöiden näkemys julkisen alan työkykyjohtamisesta tullaan julkaisemaan erillisenä tutkimusjulkaisuna.

Aiemmat tutkimustulokset

Tutkimus on toteutettu myös vuosina 2021, 2018 ja 2015. 

 

Työkykyä tukevia toimintatapoja 

Olemme tutkineet ammatillisen kuntoutuksen käyttöä julkisella alalla ja sen onnistumista työssäkäynnin näkökulmasta sekä selvittäneet kyselyin korvaavan työn käyttöä organisaatiossa ja työkykykoordinaattorien toimintaa kunta-alalla.

Ammatillisen kuntoutuksen onnistuminen julkisella alalla -tutkimus 2020

Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista selvästi useampi on työssä kuntoutusjakson jälkeen kuin niistä, joilla kuntoutus on jäänyt toteutumatta. Onnistunut kuntoutus edellyttää kuntoutujalta motivaatiota, esimieheltä tukea ja työterveyshuollolta aloitteellisuutta sekä toimijoiden tiivistä yhteistyötä.

Tutkimus muodostuu rekisteriselvityksestä ja kyselytutkimuksesta.

Rekisteriselvityksessä oli mukana vuosina 2013-2015 myönteisen kuntoutusoikeuspäätöksen saaneet, joiden kuntoutusjakso oli päättynyt vuoden 2015 loppuun mennessä tai kuntoutusoikeus oli tänä aikana vanhentunut (n = 4250). Tutkittavat henkilöt on poimittu Kevan kuntoutusrekisteristä, ja kuntoutustietoja on täydennetty Eläketurvakeskuksen eläke- ja ansaintarekisterin tiedoilla alkaneista eläkejaksoista, vuosiansioista ja päivärahoista sekä Kevan palvelussuhderekisterin ammattitiedoilla.

Kyselytutkimusta varten poimittiin Kevan kuntoutusrekisteristä kaikki vuonna 2018 kuntoutuksen päättäneet henkilöt, joiden kuntoutusoikeuden saamisesta oli kulunut enintään vuosi. Kyselyyn vastasi 1169 henkilöä (vastausprosentti 51), jotka olivat käyttäneet kuntoutusoikeutensa eli olivat osallistuneet kuntoutustoimenpiteisiin sekä 515 henkilöä (vastausprosentti 40), jotka eivät olleet käyttäneet kuntoutusoikeuttaan.

 

Korvaava työ kunta-alalla

Korvaavan työn tekeminen sairauspoissaolon sijaan on yleistymässä kunta-alalla. Käytäntöä pidetään hyödyllisenä, mutta sen käyttöönottoon liittyy haasteita. Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä voi tehdä väliaikaisesti muita töitä, jos kaikkien omien töiden hoitaminen ei onnistu sairauden tai tapaturman vuoksi.

Kevan vuonna 2017 tekemä tutkimus, jossa selvitimme kuinka laajasti korvaavaa työtä käytetään ja miten toimintatapa suunnitellaan kuntaorganisaatioissa yhteistyössä. Lisäksi käydään läpi näkemyksiä korvaavan työn ongelmakohdista ja hyödyistä. Tutkimuksen vastaukset kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin keväällä 2017 keskisuurten ja suurten kuntaorganisaatioiden henkilöstöasioista vastaaville. Kyselyyn vastasi 151 henkilöstöasioista vastaavaa ja vastausprosentti oli 50.

 

Työkykykoordinaattorit kunta-alalla

Työkykykoordinaattorit auttavat esimiehiä, henkilöstöhallintoa ja työntekijöitä työssä jatkamista ja työkykyä tukevassa toiminnassa. Työkykykoordinaattoreita huolestuttaa, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa työhyvinvointiin, osatyökykyisten eläköitymishalukkuuteen ja oman työn jatkuvuuteen kunta-alalla.

Työkykykoordinaattoreiden yhteystiedot kerättiin keväällä 2017 sähköisellä kyselyllä, jonka Keva lähetti keskisuurten ja suurten kuntaorganisaatioiden henkilöstöasioista vastaaville. Kyselyyn vastasi 151 henkilöä. Varsinaiseen kyselyyn vastasi 48 päätoimisesti työskentelevää työkykykoordinaattoria. Kyselyssä kartoitettiin työkykykoordinaattorin tehtävänkuvaa, osaamista, työn onnistumisen edellytyksiä ja haasteita.

 

Työkyvyttömyyden kustannukset

Seuraamme julkisen alan työkyvyttömyyden kustannuksia Avaintiedot-palvelussa. Uusimmat tiedot julkaistaan Kevatutkii-verkkoalustalla.

Muita julkaisuja aiheesta

Johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannukset suurissa kuntaorganisaatioissa.pdf (1946 kb)

 

 

Kuntajohtajien hyvinvointi

Seuraamme kuntajohtajien työn ja työhyvinvoinnin erityispiirteitä sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Keva, Kuntaliitto ja Suomen Kuntajohtajat ry toteuttivat kesäkuussa 2022 uusimman tutkimuksen.

Tutkimus osoittaa, että valtaosa (yli 90 %) kyselyyn vastanneista kuntajohtajista kokee itsensä vahvaksi ja tarmokkaaksi työssään vähintään kerran viikossa, on innostunut työstään ja tuntee tyydytystä syventyessään työhönsä.

Lähes neljä viidestä kuntajohtajasta arvioi oman työkykynsä olevan melko tai erittäin hyvä. Silti moni kokee työssään stressiä. Stressiä voi aiheuttaa laaja työkenttä, sillä lähes yhdeksän kymmenestä vastanneesta kokee työssään tekemättömien töiden painetta, ja 71 % kokee laiminlyövänsä kotiasioita viikoittain.

Kuntajohtajien työhyvinvointiin liittyvät haasteet vaikuttavat kasautuvan, sillä stressi, koettu epäluottamus, huono päätöksentekoilmapiiri ja koettu häirintä tai uhkailu ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä toisiinsa.

Lisäksi ajankohtaiset asiat kuormittavat kuntajohtajia. Etenkin työvoiman saatavuushaasteet kunnissa vaikuttavat ajankohtaisista asioista kielteisimmin kuntajohtajien työhyvinvointiin.

Kuntajohtajien työhyvinvointia on tutkittu aikaisemmin vuosina 2020, 2018, 2013, 2011 ja 2009.

 

Muita tutkimusteemoja

Kuntoutustuen käyttö julkisella alalla

Tilastoselvityksessä seurattiin mm. miten vuosina 2010-2013 uuden kuntoutustukijakson eli määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen päättäneet osallistuivat sen jälkeen työelämään. Tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka liittyvät työelämään palaamiseen ja toisaalta pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen.

Uutinen: Määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön palataan nopeasti

Tutkimusraportti: Kuntoutustuen käyttö julkisella alalla (pdf)

Mitä alkoholiongelmaiselle tapahtuu kuntoutustukijakson jälkeen

Alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneet henkilöt palaavat harvoin kuntoutustuelta työelämään ja heidän kuolleisuutensa on suuri. Työelämässä oleville alkoholin ongelmakäyttäjille pitäisi tarjota nykyistä varhaisemmin ja tehokkaammin hoitoa.

Tutkimusjulkaisu: Moninkertainen ongelma – Mitä alkoholiongelmaiselle tapahtuu kuntoutustukijakson jälkeen? (pdf)

Uutinen: Alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneet palaavat harvoin kuntoutustuelta työelämään

Miten pärjäävät hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet?

Tutkimme vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeeseen hylkäävän päätöksen saaneiden tilannetta. Selvitimme heidän kokemuksiaan eläkkeenhakuprosessista, tuesta ja elämänlaadusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäävät päätökset julkisella sektorilla, pdf (500 kb)

Uutinen: Hylkäävän eläkepäätöksen saaneet kaipaavat tukea

 

 

Vertaa tutkimustuloksia Kevatutkii-verkkotyökalussa

somekuva_kevatutkii.jpg

Kevatutkii.fi-sivustolla haet ja vertailet eri vuosien tutkimustuloksia. Voit tarkastella tietoa mm. vertailemalla julkisen alan työntekijöiden kokemuksia työoloista:

  • eri vuosina
  • ammattialoittain
  • ikäryhmittäin
  • sukupuolittain
  • esimiesaseman ja työsuhteen määräaikaisuuden mukaan.

   Siirry Kevatutkii-verkkotyökaluun

Kuntapäättäjäbarometrit ja eläkealan ajankohtaistutkimukset

Kevan teettämien kuntapäättäjäbarometri-tutkimusten tavoitteena on kartoittaa kuntapäättäjien ja virkamiesjohdon näkemyksiä kunta-alan palvelutuotannon muutoksista ja ulkoistuksista sekä kartoittaa kuntapäättäjien käsityksiä kuntansa tulevaisuuden näkymistä hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Tuloksia tarkastellaan niin valtakunnallisesti kuin maakuntatasolla.

Kevan eläkealan ajankohtaistutkimuksissa aiheina ovat olleet mm. eläkeläisten kiinnostus palkkatyötä kohtaan sekä siutautuminen Kevan palveluihin mm. Omat eläketietosi -verkkopalvelun käyttö. Ajankohtaistutkimus toteutetaan gallup -menetelmällä ja otanta on laaja, 4000 vastaajaa. Tutkimusten tulokset raportoidaan maakunnittain.

Keva on lisäksi myös selvittänyt vuosina 2021 ja 2023 kunta-alan työvoiman määrää nyt ja tulevaisuudessa yleisimmillä ammattialoilla tilastoanalyysimenetelmällä.

Lisätiedot: Johtava asiantuntija Ismo Kainulainen p. 050 517 3594


 

Tilaisuudet ja tapahtumat

Tutkimusten julkistukset ja tilaisuudet julkaistaan tässä, aina kun uusi tapahtuma on tiedossa ja tulossa.