Alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneet henkilöt palaavat harvoin kuntoutustuelta työelämään ja heidän kuolleisuutensa on suuri. Työelämässä oleville alkoholin ongelmakäyttäjille pitäisi tarjota nykyistä varhaisemmin ja tehokkaammin hoitoa.
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka moni alkoholin ongelmakäyttäjä palasi töihin kuntoutustuelta eli määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä. Työhön palaamisen kriteeri määriteltiin tässä tutkimuksessa tiukasti. Kaikista alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneista, kuntoutustuen päättäneistä vain 92 henkilöä eli 8 % oli pääosin työssä tai työttömänä neljäntenä seurantavuonna, ja luettiin näin työelämän käytettävissä olevaksi. Vertailun vuoksi kaikista kuntoutustuen päättäneistä 14 % oli luokiteltavissa työelämän käytettävissä oleviksi.
Alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneiden kuntoutustuen päättäneiden henkilöiden tilanne erosi suuresti muista. Merkittävä osa päätyi saatavilla olleiden rekisteritietojen ulkopuolelle.
- Kuntoutustukea seuranneita vuosia luonnehtivat ensin uudet kuntoutustukijaksot ja täydet työkyvyttömyyseläkkeet, jonka jälkeen kuolleiden osuus alkoi olla merkittävä, kertoo asiantuntijalääkäri Saija Turtiainen.
Ammatillisesti kuntoutettavia oli alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneissa vähän. Tämä voi osittain johtua siitä, että henkilö ei välttämättä ole oikeutettu Kevan työeläkekuntoutukseen, vaan kuuluu Kelan tai TE-toimiston kuntoutettaviin. Ammatilliseen kuntoutukseen lähteminen on voinut estyä myös sen takia, että sitä ei ole pidetty oikea-aikaisena.
- Ammatillisen kuntoutuksen edellytyksenä pidetään yleensä 1–3 kuukauden aikaa, jolloin alkoholiriippuvuuden kriteerit eivät enää täyty. Tämän ei pitäisi olla ylivoimainen ongelma, jos henkilö on asianmukaisen hoidon piirissä. Hitaasti alkoholisoituvan henkilön kuntoutuspolun tärkeimmät askeleet otetaan sen alkupäässä, hoitoa tulisikin tarjota nykyistä varhaisemmin ja tehokkaammin, Turtiainen sanoo.
Kevan tutkimuksessa tarkasteltiin henkilöitä, joilla Kevan myöntämä kuntoutustukijakso päättyi ensimmäisen kerran vuosina 2000-2010. Viimeisten mukaan otettujen seurantaa jatkettiin vuoteen 2014 saakka. Yhteensä tutkittavia oli 28 570. Tarkempaan tarkasteluun poimittiin ne henkilöt, joilla yhtenä työkykyyn vaikuttavana sairautena oli alkoholin käyttöhäiriö. Heitä oli 1 210 henkilöä, mikä on vähemmän kuin mitä väestötason tietojen perusteella luulisi.
Tutkimuksessa käytettiin Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin perustuvaa aineistoa myönnetyistä kuntoutustuista. Tutkittavien ansio- ja etuusjaksot poimittiin ETK:n ansaintarekisteristä. Diagnoositietoja täydennettiin Kevan eläkerekisteristä.
Lisätietoja
Asiantuntijalääkäri Saija Turtiainen, saija.turtiainen[ät]keva.fi
