Kestävä ura -sovellus
Kestävä ura -sovellus on maksuton henkilökohtainen puhelinsovellus, joka on kehitetty kaikille julkisen alan ammattilaisille ja joka tukee työnantajan ennakoivaa työkykyjohtamista.
Työnantaja-asiakkaanamme saat käyttöösi kattavat palvelumme, asiantuntemuksemme ja tutkimustietoa työkykyjohtamisen kehittämiseen ja työkyvyn tukemiseen.

Hyvällä työhyvinvoinnin johtamisella ja toimivilla työkyvyn tuen prosesseilla voidaan vaikuttaa ennakoivasti henkilöstön työhyvinvointiin, ehkäistä työkyvyttömyysriskejä ja myös tukea työkykyä sen heiketessä. Työkykyjohtaminen on kiinteä osa henkilöstövoimavarojen, palveluiden ja talouden kokonaisuutta.
Kevan työnantaja-asiakkaana saat Kevan asiantuntemuksen, tutkimustiedon ja palvelut tueksesi.
Tarjoamme kattavat palvelut työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamiseen, aktiivisen tuen prosessien ja työterveysyhteistyön kehittämiseen ja arviointiin sekä työkyvyttömyyden kustannusten hallintaan. Lisäksi huolehdimme tutkimusten avulla, että sinulla on aina käytössäsi viimeisin tieto kestävästä työelämästä.
Aktiivisen tuen toimintatapa on esihenkilön, työntekijän ja työterveyshuollon tiivistä yhteistyötä, jolla työkykyriskeihin puututaan heti, kun ne havaitaan. Sen tavoitteena on estää työkyvyttömyyttä, tukea työssä jatkamista ja edistää työhön paluuta. Toiminta perustuu avoimeen keskusteluun, selkeisiin sovittuihin toimintamalleihin ja varhaiseen reagointiin.
Aktiivisen tuen toimintatapa on esihenkilön, työntekijän ja koko työyhteisön toimintamalli sujuvan työn varmistamiseksi. Se koostuu
Kevan asiakkaana saat
Varhainen tuki on työntekijän ja koko työyhteisön hyvinvoinnin ja työn sujumisen varmistamista. Sen avulla voidaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ennaltaehkäistä työkykyongelmia ja säästää kustannuksissa.
Myös korvaava työ on osa varhaista tukea.
Varhainen tuki
Varhaista tukea tarvitaan myös silloin, kun työyhteisö tai työntekijä alkaa oireilla. Esihenkilön ja työyhteisön tulee tunnistaa ja hakea keinoja työkykyongelmien ja työyhteisöongelmien ratkaisemiseksi.
Noin kolmannes sairauspoissaolojen taustalla olevista syistä johtuu työpaikan toimintakulttuurista. Suuri osa työssä selviytymisen ongelmista voidaankin ratkaista työpaikan omin keinoin.
Sairaus tai tapaturma ei aina edellytä poissaoloa työstä, vaan työntekijä voi tehdä korvaavaa työtä.
Toimintatavan käyttöönotto edellyttää huolellista suunnittelua yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keva ei ota kantaa Työ- ja virkaehtosopimusten oikeaan soveltamiseen.
Paluun tuen avulla työpaikalla voidaan ehkäistä sairauspoissaolojen uusiutumista ja lyhentää poissaolojen kestoa. Paluun tuki on osa esihenkilötyötä.
Sujuva työhön paluu vaatii hyvää suunnittelua ja valmistautumista esihenkilöltä, työhön palaavalta ja työtovereilta. Koko työyhteisö vaikuttaa työhön paluun onnistumiseen.
Työhön palaamisen onnistuminen edellyttää, että työhön paluun valmistelu on aktiivista ja se aloitetaan tarpeeksi ajoissa. Tärkeintä on se, mitä tapahtuu työntekijän ensimmäisten kahden-kolmen poissaolokuukauden aikana. Esihenkilön ja työntekijän tulee sopia yhteydenpidosta jo poissaolon alkaessa ja aloittaa työhön paluun suunnittelu hyvissä ajoin.
Tehostettua tukea tarvitaan silloin, kun esihenkilön ja työyhteisön omat keinot eivät riitä ratkaisemaan työssä selviytymisen ongelmia. Ratkaisuja voidaan etsiä yhdessä henkilöstöpalveluiden, työterveyshuollon ja muiden kumppaneiden, kuten Kevan avulla.
Tehostetussa tuessa esihenkilö ja työntekijä
Tehostetussa tuessa järjestetään usein työterveysneuvotteluja, joihin osallistuvat esihenkilö, työntekijä ja työterveyshuollon edustaja (yleensä työterveyslääkäri) sekä tarvittaessa henkilöstöpalveluiden edustaja. Työntekijä voi halutessaan kutsua mukaan työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen.
Työterveysneuvottelun tavoitteena on löytää paras mahdollinen ratkaisu sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta.
Neuvottelussa
Kaikkien osapuolten valmistautuminen työterveysneuvotteluun on tärkeää ratkaisujen löytämisen helpottamiseksi. Jos työkykyä haittaavat terveydelliset syyt, tarvitaan työterveyshuollon arvio työkyvystä sekä kuntoutus- ja hoitotarpeesta.
Työkykyjohtaminen muutostilanteissa (esim. yt-neuvottelut, organisaatiouudistukset) vaatii aktiivista viestintää, osallistamista ja kuormituksen seurantaa. Keskeistä on selkeyttää muuttuneet työtehtävät, tukea esihenkilöitä, tarjota matalan kynnyksen tukea sekä ennakoida työkykyriskejä. Hyvä työkykyjohtaminen vähentää epävarmuutta ja uupumusta, parantaen työn imua.
Tietoa työterveyshuolloille -sivulla on hyödyllistä tietoa työkyvyn ennakoivasta tukemisesta, ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista sekä työterveysyhteistyöstä.
Kestävä ura -sovellus on maksuton henkilökohtainen puhelinsovellus, joka on kehitetty kaikille julkisen alan ammattilaisille ja joka tukee työnantajan ennakoivaa työkykyjohtamista.