Eläkkeen määrä ja kertyminen

Eläkettä kertyy 1,5 % vuodessa 17 vuoden iästä alkaen. Mitä pidempään jatkat työssäsi, sitä enemmän eläkettä saat.

Jos jäät eläkkeelle ennen eläkeikääsi, eläkkeesi määrä pienenee hieman. Jos taas jatkat työskentelyä vielä sen jälkeen, kun olet täyttänyt ikäluokkasi alimman vanhuuseläkeiän, eläkettäsi korotetaan 0,4 prosentilla jokaista lykättyä kuukautta kohti. Tätä kutsutaan lykkäyskorotukseksi.

Työeläkeotteelta näet eläkkeesi määrän. Ote päivittyy vuosittain. Katso oma työeläkeotteesi Omat eläketietosi -palvelussa. Kun suunnittelet eläkkeelle jäämistä, voit vertailla eläkkeesi määrää eri ikävaihtoehdoissa Omat eläketietosi -palvelun laskurien avulla.

Palkattomat ajat

Palkattomilta ajoilta, kuten vuorotteluvapaalta tai tutkintoon johtaneesta opiskelusta voi kertyä eläkettä. Myös työttömyysaika ansiosidonnaisella päivärahalla kerryttää eläkettä.

Lue lisää eläkkeen kertymisestä palkattomilta ajoilta

Eläkkeen määrään vaikuttavia asioita

Eläkkeen määrään ja sen kertymiseen ovat julkisella alalla vaikuttaneet hieman eri asiat vuodesta riippuen.

Ikä

Vuoden 2004 loppuun mennessä työeläkettä kertyi vasta 23 ikävuodesta alkaen. Vuosina 2005-2016 ikäraja oli alempi, 18 vuotta. Vuoden 2017 alusta lukien eläkettä voi kertyä jo 17 vuoden iästä alkaen. 

Ansiot

Eläkkeen kertyminen riippuu palkastasi – prosentti on aina sama. Niinpä suuremmasta palkasta kertyy suhteessa enemmän eläkettä kuin pienemmästä. Kaikki veronalaiset ansiot ovat mukana eläkkeen laskennassa, pääomatulot sen sijaan eivät kerrytä eläkettä. Eläketapahtumavuodelta eläke ei enää kerry välttämättä ansioista, vaan yleensä monistettuna (katso alempana ’Eläketapahtumavuosi’).

Karttumisprosentti

Eläke lasketaan nykyisin joka kalenterivuodesta erikseen karttumisprosentin perusteella. Eläkettä kertyy vuoden 2017 alusta 1,5 prosenttia vuodessa saaduista ansioista, ikäluokissa 53 – 62- vuotiaat kertymä on 1,7 prosenttia vuotta kohti.

Elinaikakerroin

Elinaikakerroin otettiin käyttöön vuoden 2005 eläkeuudistuksessa. Kerroin vaikuttaa vuodesta 2010 alkaneiden eläkkeiden määrään vähentävästi. Jos eläkkeesi on myönnetty ennen vuotta 2010, ei elinaikakerroin vaikuta siihen. 

Palvelussuhteen pituus

Työuran pituus vaikuttaa suoraan eläkkeen määrään. Lyhyemmästä työurasta laskettu eläkekertymä on pienempi, pidemmästä työurasta vastaavasti suurempi.

Luottamustoimet

Kunnallisia luottamushenkilöitä ovat esimerkiksi kuntien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien jäsenet sekä vaalilautakuntien ja -toimikuntien jäsenet. Kunnallisille luottamushenkilöille maksetut ansionmenetyskorvaukset ja määräajalta maksetut erilliset palkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota.

Kunnallisille luottamushenkilöille maksetut kokouspalkkiot eivät oikeuta eläkkeeseen. Evankelis-luterilaisen kirkon luottamustehtävissä toimivien kokouspalkkiot eivät myöskään oikeuta eläkkeeseen.

Valtion luottamushenkilöitä ovat esimerkiksi käräjäoikeuksien lautamiehet. Lautamiespalkkiot oikeuttavat eläkkeeseen.

Eläkkeen enimmäismäärä

Vuoden 2004 loppuun mennessä kertyneillä eläkkeillä on enimmäismäärä. Eläke muodostuu siis kahdesta osasta: vuoden 2004 loppuun mennessä kertyneestä eläkkeestä ja vuoden 2005 alusta lähtien kertyneestä eläkkeestä.

Eläketapahtumavuosi

Viimeinen kalenterivuosi, jonka aikana eläke alkaa, tai jonka jälkeen eläke alkaa 1.tammikuuta, on nimeltään eläketapahtumavuosi. Tältä vuodelta eläke lasketaan toteutuneiden ansioiden sijasta edeltävän kalenterivuoden ansioista eli ’monistettuna’. Jos edeltävän kalenterivuoden ansiot ovat poikenneet yli 10% sitä edeltäneiden kahden vuoden keskimääräisestä ansiosta, eläketapahtumavuodelta kertyy eläkettä kuitenkin toteutuneista ansiosta eikä monistettuna.

Elinaikakerroin lasketaan jokaiselle ikäluokalle erikseen

Elinaikakerroin vaikuttaa vanhuuseläkkeesi määrään. Kerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä.

Alkava vanhuuseläkkeesi kerrotaan elinaikakertoimella riippumatta siitä, missä iässä siirryt vanhuuseläkkeelle. Kerroin pysyy samana koko sen ajan, kun olet eläkkeellä.

Kertoimen avulla elinajan pitenemisestä johtuvat eläkekustannukset pidetään kurissa. Kerroin voi pienentää eläkettäsi, jos ihmisten keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan. Elinaikakertoimen vaikutusta voi lieventää työskentelemällä pidempään.

Lisää tietoa elinaikakertoimesta tyoelake.fi:ssä

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin

Joka vuosi tammikuun alussa kaikki maksussa olevat työeläkkeet tarkistetaan työeläkeindeksillä. Indeksin vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Työeläkeindeksi määräytyy palkka- ja hintatason vuotuisen muutoksen perusteella. Indeksiä laskettaessa ansioiden muutos vaikuttaa 20 prosenttia ja hintojen muutos 80 prosenttia.

Vuoden 2017 työeläkeindeksiluku on 2534. Vuoteen 2016 verrattuna työeläkeindeksi nousi noin 0,6 prosenttia.

STM vahvistaa vuosittain myös palkkakertoimen, jota käytetään tulevien eläkkeiden laskennassa. Palkkakertoimella tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Palkkakertoimessa palkkojen muutoksen osuus on 80 prosenttia ja hintojen muutoksen 20 prosenttia.

Vuoden 2017 palkkakerroin on 1,389. Vuoteen 2016 verrattuna palkkakerroin nousi noin 1,2, prosenttia.

Lisää tietoa indekseistä tyoelake.fi:ssä

Eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen

Harkinnanvarainen palkantarkistaminen voidaan mahdollisesti tehdä, jos ansiosi ovat alentuneet huomattavasti jostain poikkeuksellisesta syystä, kuten pitkäkestoisen sairauden takia. Tarkistuksessa eläkkeen perusteena olevaa palkkaa voidaan korottaa tuolta ajalta.

Tarkistus koskee vain vuosien 1995-2004 välistä aikaa, jolloin olet työskennellyt julkisella alalla. Palvelussuhteesi on pitänyt olla voimassa ansioiden alentumisen aikana.

Voit pyytää eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista eläkettä hakiessasi tai ennen eläkkeen hakemista vapaamuotoisella pyynnöllä. Pyynnöstä tulee käydä selville minä vuosina ja mistä syystä ansiot ovat alentuneet.