Mitä tapahtuu eläkemaksuille?

Eläkemaksujen rakenne kannattaa käydä huolella läpi Kevan asiantuntijoiden kanssa ennen työeläkevakuuttajan valintaa, jotta maksun tasosta tulee oikea kuva.

 

Uuden työnantajan eläkemaksut vuoden 2019 loppuun asti

  • Uusi suurtyönantajaksi luokiteltava jäsenyhteisö maksaa aluksi vain palkkaperusteista eläkemaksua. Myöhemmin maksettavaksi voi tulla myös varhaiseläkemenoperusteista maksua, mikäli työnantajan palveluksesta jää henkilöitä työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle.
  • Pienet ja keskisuuret työnantajat maksavat maksuluokkansa mukaista varhaiseläkemenoperusteista maksua (prosenttiosuus palkkasummasta) alusta alkaen.
  • Keskisuurille työnantajille voi myöhemmin tulla vahaiseläkemenoperusteisena maksuna maksettavaksi myös omiin eläketapauksiin perustuvaa maksua, mikäli työnantajan palveluksesta jää henkilöitä työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle.
  • Eläkemenoperusteinen maksu ei tule maksettavaksi lainkaan uusille jäsenyhteisöille. Eläkemenoperusteista maksua aiheutuu vain ennen vuotta 2005 karttuneesta maksussa olevasta eläkkeestä niille työnantajille, joiden palveluksessa henkilö on tuolloin ollut.
  • Kuntaliitoksessa eläkemaksut siirtyvät suoraan uuteen tai vastaanottavaan kuntaan. Palkkaperusteisen maksun lisäksi päättyvien tai liittyvien kuntien eläkemenoperusteinen ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu siirtyvät uudelle tai vastaanottavalle kunnalle.

Sote- ja maakuntauudistus

Keva-lain luonnoksessa esitetään Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmän maksuihin muutoksia. Työnantajan eläkemaksun ehdotetaan jatkossa koostuvan kolmesta osasta: palkkaperusteisesta eläkemaksusta, työkyvyttömyyseläkemaksusta ja tasausmaksusta. Eläkemenoperusteinen maksu poistuu.

Lakiluonnosten mukaan palkkaperusteinen ja työkyvyttömyyseläkemaksu olisivat keskimäärin samantasoiset kuin yksityisen sektorin työnantajan keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu. Tämä vastaisi nykyistä käytäntöä.

Tasausmaksu

Lakiluonnoksessa esitetään eläkemenoperusteisen maksun lakkauttamista ja uutta tasausmaksun nimistä maksukomponenttia. Ehdotettu tasausmaksu poikkeaisi nykyisestä eläkemenoperusteisesta maksusta. Eläkemenoperusteinen maksu jaetaan nykyisin jäsenyhteisöjen kesken sen perusteella, kuinka paljon nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä. Ehdotetun tasausmaksun jakoperusteissa ei olisi lainkaan kytkentää historiaan tai vakuutetun henkilöstön palvelussuhteisiin, joten toimintojen järjestelyjen yhteydessä maksuista sopiminen ei jatkossa olisi enää perusteltua.

Lakiluonnosten mukaan tasausmaksua maksaisivat vain kunnat ja maakunnat.

Tasausmaksun määräytyminen

Maakuntien ja kuntien osuudet tasausmaksusta määräytyisivät sen palkkasumman perusteella, joka niillä on Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmän kokonaispalkkasummasta uudistuksen voimaantullessa. 

Maakuntien kesken tasausmaksu jaettaisiin niiden valtionrahoituksen suhteessa. Kuntien osuus jaettaisiin kuntien kesken kunakin vuonna kuntien viimeiseksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisen verorahoituksen suhteessa. Kunnan verorahoituksella tarkoitetaan kunnan saamia kunnallisvero-, kiinteistövero- ja yhteisöverotuloja sekä valtionosuuksia, jotka kunnalle myönnetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain perusteella. Kunnan osuutta laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaista harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta.

Tasausmaksun jako maakuntien ja kuntien osuuteen tehtäisiin ensimmäisen kerran vuosiksi 2020—2029 eli tasausmaksun jakautuminen on arvioitava uudelleen kymmenen vuoden jälkeen tuolloin vallitsevat olosuhteet huomioiden.

Nykyisin kunnallisen eläkejärjestelmän maksun tason ja sen laskentaperusteet päättää Kevan valtuuskunta. Esitysluonnosten mukaan valtiovarainministeriö vahvistaisi jatkossa tasausmaksun kokonaismäärän Kevan esityksestä.

Muutoksia varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun

Varhaiseläkemenoperusteista maksua muutetaan samassa yhteydessä siten, että työnantajarakenteen muutoksista ei aiheutuisi seurauksia yksittäisen työnantajan maksuihin. Samassa yhteydessä tehdään muutoksia, joilla parannetaan työnantajan mahdollisuuksia vaikuttaa maksun suuruuteen omilla toimenpiteillään ja samalla poistetaan tarve sopia eläkemaksuista rakennemuutosten yhteydessä.

• Suunnitellut muutokset ovat seuraavia:
Vuodesta 2020 alkaen käytössä tulee olemaan työkyvyttömyyseläkemaksu, jossa vain työnantajan omat eläkkeet vaikuttavat maksuun ja esim. työnantajan päättyessä maksuja ei enää siirretä ko. toimintaa jatkavalle työnantajalle. Työnantajalle kohdentuvien maksujen jakautumisen perusteena olevaa aikajaksoa tullaan myös lyhentämään, jolloin maksu painottuu enemmän viimeiselle työnantajalle.

  • Vuosina 2020 – 2023 työkyvyttömyyseläkemaksu on kaikilla työnantajilla kunakin vuonna sama
  • Vuodesta 2024 lähtien eläkkeiden vaikutus palautetaan portaittain
  • Maksuun vaikuttavat edelleen täydet työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutustuet
  • Maksua vähentää täyttä työkyvyttömyyttä tai kuntoutustukea edeltävä osatyökyvyttömyys- tai osakuntoutustukijakso
  • Työkyvyttömyyseläkemaksu pysyvästi osa palkoista perittävää maksuprosenttia 
  • Työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksun prosentti määrätään etukäteen ja se on ko. vuoden lopullinen prosenttiosuus
  • Työnantajan koko, pieni, keskisuuri, suuri, tulee edelleen vaikuttamaan maksun rakenteeseen

Ulkoistaminen

Ulkoistuksessa yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista, vaikka siirtäisikin kuntalaisille tarjoamiaan palveluja yksityissektorilla tuotettavaksi. Kun työntekijä siirtyy eläkkeelle, osa hänen eläkkeensä aiheuttamista kustannuksista peritään niiltä kuntatyönantajilta, joiden palveluksessa hän on aikanaan ollut. Tämän eläkemenoperusteisen maksun kuntatyönantaja joutuu maksamaan, vaikka henkilö olisi eläkkeelle siirtyessään muun työnantajan palveluksessa. Henkilön eläkkeen maksun alkamisesta käynnistyvä eläkemenoperusteisen maksun maksaminen jatkuu aiempien palvelussuhteiden perusteella useinkin vuosikymmenien ajan.

Usean kunnan yhteisen toiminnon perustaminen tai päättäminen

Eläkemenoperusteinen maksu

Jäsenyhteisöt maksavat eläkemenoperusteista maksua sen perusteella, miten paljon niiden palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä karttunutta eläkettä on maksussa. Vuoden 2005 jälkeen alkaneen yhteistoiminnan osalta eläkemenoperusteista maksua ei siis aiheudu. Jokainen yhteistoiminnassa mukana oleva kunta maksaa omaan toimintaansa perustuvaa eläkemenoperusteista maksua eikä tätä kustannusta tule ottaa huomioon esim. palvelun hinnassa.

Mikäli yhteistoiminta on alkanut ennen vuotta 2005, voi eläkemenoperusteista maksua aiheutua ja se kohdistuu palvelun tuottaneelle kunnalle. Mikäli päätetään sellainen yhteistoiminta, joka on alkanut jo ennen vuotta 2005, on hyvä sopia mahdollisen eläkemenoperusteisen maksun jakamisesta, jottei se jää kokonaan palvelua järjestäneen tahon maksettavaksi.

Jäsenyhteisön purkautumisen vaikutus eläkemaksuihin

Kevan jäsenyhteisöistä kuntayhtymä, osakeyhtiö, säätiö tai yhdistys voivat purkautua. Jäsenyhteisölle aiheutuu eläkemenoja myös purkautumisen jälkeen:

  • eläkemenoperusteinen maksu, joka on aiheutunut ennen vuotta 2005 jäsenyhteisössä tehdystä työstä
  • varhaiseläkemenoperusteinen maksu, jos jäsenyhteisön palveluksessa ollut henkilö jää lähivuosina purkautumisen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle

Päättyneen jäsenyhteisön eläkeperusteiset maksut kohdistetaan sen voimassaolon aikaisille, vielä voimassaoleville omistajajäsenyhteisöille. Ennen purkautumista omistajakuntien tulee sopia siitä, miten kuntayhtymälle, osakeyhtiölle, säätiölle tai yhdistykselle aiheutuvat eläkemaksut jaetaan jatkossa omistajien kesken.