Tämä on Keva

Kun julkisen alan työntekijät päättävät työuransa, me huolehdimme siitä, että heillä on ansaittu eläke odottamassa.

Keva on Suomen suurin eläkevakuuttaja, joka huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista. Tuemme myös työuria monipuolisilla työelämäpalveluilla.

Palvelemme yhteensä 1,2 miljoonaa julkisen sektorin työntekijää ja eläkkeensaajaa. Työnantaja-asiakkaita – eli kuntaorganisaatioita, valtion työnantajia ja seurakuntayhtymiä – meillä on noin 2300. Hoidamme eläkeasioita noin 550 työntekijän voimin.

Vastaamme kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoittamisesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Eläkkeet rahoitetaan eläkemaksuilla, joita peritään työnantajilta ja työntekijöiltä. Muiden työnantajien osalta hoidamme vain eläkkeiden maksamisen.

Keva on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, jonka toiminta perustuu Julkisten alojen eläkelakiin (JuEL) sekä Keva-lakiin. Kevan toimintaa valvovat valtiovarainministeriö, Finanssivalvonta ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Virallinen nimi on Keva. Nimi otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Aiemmin nimemme oli Kuntien eläkevakuutus.

Kevan strategia

  • Tuotamme asiakaslähtöiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut
  • Turvaamme kestävän eläkerahoituksen
  • Olemme vastuullinen yhteiskunnallinen toimija

Kevan strategia 
Hallitus hyväksyi 16.6.2016 Kevan strategian vuosille 2016-2020.

Missio, visio ja arvot

Missio

Kehitämme ja toimeenpanemme julkisen sektorin työeläketurvan muuttuvassa toimintaympäristössä sekä tarjoamme asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut. Vastaamme kuntien, maakuntien ja niiden konserniyhteisöjen palveluksessa olevien työntekijöiden eläketurvan rahoituksesta.

Visio

Rakennamme hyvinvointia vastuullisesti osana työeläkejärjestelmää, arvostettuna eläketurvan ja työelämän osaajana ja kehittäjänä. Olemme luotettava julkisen sektorin ja julkisesti omistettujen osakeyhtiöiden työeläkevakuuttaja sekä haluttu työnantaja osaavalle ja hyvinvoivalle henkilöstölle. Keva uudistuu toimintaympäristön edellyttämällä tavalla.

Arvot

  • Vastuullisuus
  • Asiakaslähtöisyys
  • Avoimuus
  • Tuloksellisuus

Julkisten alojen eläkelaki

Keva hoitaa kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioita. Näiden julkisten alojen työntekijöiden eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa (JuEL).

Kevan lisäelakesääntö 2017 (37 kb) Kevan lisäeläkesäännön 2017 muutoksen perustelut (48 kb)

Kunnallisen eläkejärjestelmän historia

Keva perustettiin nimellä Kunnallinen eläkelaitos vuonna 1964, kun kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki tuli voimaan.

Eläkejärjestelyjä luotiin jo viime vuosisadan alussa

Kuntien viranhaltijoiden eläkejärjestelyjä alettiin luoda kaupungeissa 1900-luvun alussa. 1920-luvulla kaupungit järjestivät viranhaltijoidensa ja työntekijöidensä eläkkeet omilla eläkesäännöillään Kunnallisvirkamiesliiton ehdotuksen ja valtion eläkelain pohjalta.

Eläkesääntöjen järjestelyä nopeutti Kaupunkiliiton 1929 hyväksymä virkasääntö, jossa määrättiin viranhaltijain ja työntekijäin oikeudesta eläkkeeseen. Eläkesäännöt yleistyivät, ja vuoden 1939 lopussa suurimmalla osalla kaupungeista oli viranhaltijain eläkesääntö ja joka toisella kaupungilla oli työntekijäin eläkesääntö. Kauppaloissa ja maalaiskunnissa eläkejärjestelyt olivat vielä harvinaisia.

Keskitetyn kunnallisen eläkejärjestelmän suunnittelu alkoi 1945

Kauppaloissa eläkesäännöt yleistyivät 1940-luvulla. Maalaiskuntiin eläkesääntömalli saatiin vuonna 1945. Tällöin Maalaiskuntien Liiton kunnallispäivillä esitettiin ajatus, että kuntien eläketurvan yhtenäistämiseksi voitaisiin perustaa erityinen keskuseläkerahasto. Tätä eläkerahastoa alettiin valmistella 1957. Hanke ei kuitenkaan toteutunut, mutta se kypsytti maalaiskunnat keskitetyn eläketurvajärjestelmän kannalle ja loi perustan jatkovalmisteluille.

Yksityissektorin työntekijäin eläkelaki tuli voimaan 1961. Kun työeläkelait ulottivat pakollisen eläketurvan kaikkiin työsuhteessa oleviin, ne velvoittivat kuntiakin uudistamaan eläketurvaa. Tämä loi paineita eläketurvan yhtenäistämiseksi ja sovittamiseksi työeläkejärjestelmän periaatteisiin.

Vuonna 1961 silloisista 481 maalaiskunnasta vielä 51 kuntaa oli vailla viranhaltijain eläkesääntöä, 131 kunnalta puuttui työntekijäin eläkesääntö ja runsaalta 400 kunnalta perhe-eläkesääntö.

Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki voimaan 1964

Valtioneuvosto asetti vuonna 1961 komitean selvittämään, mitä muutoksia tarvittiin valtion ja julkisoikeudellisten yhteisöjen eläketurvajärjestelmiin, kun yleiset eläketurvajärjestelmät kehittyivät maassamme. Samanaikaisesti kuntien keskusjärjestöt asettivat kunnallisen eläketoimikunnan. Toimikunnan ja komitean työn tuloksena syntyi osamietintö, jonka pohjalta annettiin esitys kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaiksi.

Mietinnön mukaan eläketurva muodostuisi peruseläkkeestä ja lisäeläkkeestä. Peruseläketurva ulottuisi jäsenyhteisöjen kaikkiin viranhaltijoihin ja työntekijöihin, kun taas lisäeläketurva olisi vapaaehtoinen, ja siitä jäsenyhteisö tekisi erikseen sopimuksen eläkelaitoksen kanssa. Peruseläketurva käsittäisi vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen, ja sen olisi täytettävä TEL:n vähimmäisvaatimukset.

Kunnallisen eläketurvan toteuttajaksi perustettaisiin kunnallinen eläkelaitos, joka olisi sisäasiainministeriön alainen julkisoikeudellinen organisaatio. Eduskunta hyväksyi lain ja eläketurvajärjestelmä tuli voimaan 1.7.1964.

Kunnallinen eläkelaitos perustettiin 1964

Kunnallisen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (KVTEL) tultua hyväksytyksi kuntien keskusjärjestöjen asettama eläketoimikunta alkoi valmistella Kunnallisen eläkelaitoksen ohje- ja eläkesääntöjä. Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunta hyväksyi ohjesäännön ensimmäisessä kokouksessaan 28.5.1964, jota pidetään Kunnallisen eläkelaitoksen perustamispäivänä.

Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännössä määritellään peruseläketurva, lisäeläketurva ja perhe-eläkkeet. Eläkesääntö valmistui joulukuun alussa, ja valtuuskunta hyväksyi sen 30.12.1964.

Kuntien eläkevakuutus -nimi otettiin käyttöön Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan 25-vuotisjuhlakokouksensa 28.5.1989.

Uusi kunnallinen eläkelaki KuEL voimaan 2003

Uusi kunnallinen eläkelaki (KuEL) tuli voimaan 1.8.2003. Siihen koottiin kunnallisten viranhaltijain ja työtekijäin eläkelain (KVTEL) säännökset sekä kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön sisältö. Lain muotoon säännökset kirjoitettiin siksi, että uusi perustuslaki edellyttää säätämään lailla yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Eläkesäännön sisällöstä päätti aiemmin Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta, nyt päätösvalta on eduskunnalla.

Vuonna 2011 valtiolla työskentelevien eläkkeet Kevan hoidettavaksi ja nimen muutos Kevaksi

Vuoden 2011 alussa Keva sai lainsäädännön muutoksilla hoitaakseen myös valtion eläkelain mukaiset henkilöasiakkaiden eläkepalvelutehtävät. Valtiokonttorissa näitä tehtäviä hoitanut henkilöstö siirtyi Kevan palvelukseen.

Koska tehtäväkenttä laajeni kuntasektorin ulkopuolelle, KuEL:ssa mainittu nimi Kuntien eläkevakuutus korvattiin vuoden 2011 alussa uudella nimellä Keva, jota oli aikaisemmin käytetty lyhenteenä Kuntien eläkevakuutus -nimestä.

Vuonna 2012 myös kirkon ja Kelan toimihenkilöiden eläketurvan hoitaminen Kevaan

Vuoden 2012 alussa evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden eläketurvan hoitaminen tuli lakisääteisesti Kevan hoidettavaksi.

Vuoden 2013 alusta valtion palvelussuhderekisteri, eläkemaksujen periminen sekä valtion eläkkeisiin liittyvät aktuaari- ja tilastopalvelut siirrettiin Kevan hoidettavaksi. Aiemmin näitä tehtäviä oli hoitanut Valtiokonttori.