Työkyvyttömyyseläkemaksu

Kevan jäsenyhteisöillä ja valtion eläkejärjestelmän työnantajilla palkkaperusteinen eläkemaksu muodostuu kaikille työnantajille yhteisestä työansiopohjaisesta eläkemaksusta ja työnantajakohtaisesta työkyvyttömyyseläkemaksusta.

Työkyvyttömyyseläkemaksu lasketaan etukäteen prosenttina palkkasummasta ja se peritään osana työnantajan palkkaperusteista eläkemaksua. Työkyvyttömyyseläkemaksu on kerralla lopullinen ja se lasketaan erikseen Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmässä ja valtion eläkejärjestelmässä.

Työkyvyttömyyseläkemaksun keskimääräinen taso mitoitetaan vastaamaan yksityisalojen työeläkejärjestelmän (TyEL) kohdevuodelle arvioitua TyEL-maksun keskimääräistä työkyvyttömyysosaa.

Työkyvyttömyyseläkemaksua ei kohdisteta yksittäisten eläkkeiden rahoitukseen. Työkyvyttömyyseläkemaksu kuitenkin korreloi työnantajan työkyvyttömyysriskin laskennassa huomioitujen työkyvyttömyyseläketapausten kustannusten kanssa, vaikka eläkemaksua peritäänkin nyt työssä olevien henkilöiden ansioista.


Ikoni-oranssi-info.jpg


Työkyvyttömyyseläkemaksun tavoitteena on kannustaa työnantajaa panostamaan työkyvyn ylläpitoon ja etsimään ratkaisuja työn tarjoamiseen osittaisen työkyvyn säilyttäneille työntekijöille.

  • Työkyvyttömyyseläkemaksua aiheutuu vain täysistä työkyvyttömyyseläkkeistä ja kuntoutustuista: sitä ei siis aiheudu osatyökyvyttömyyseläkkeistä ja osakuntoutustuista.
  • Työkyvyttömyyseläkemaksuja ei myöskään aiheudu ajalta, jonka aikana työntekijä on aktiivisten kuntoutustoimenpiteiden kohteena ja kuntoutustukeen maksetaan kuntoutuskorotusta.
  • Työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen alkamista edeltävä osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki voi vähentää työkyvyttömyyseläkemaksua.

Eläkemaksu lasketaan yksityiskohtaisten laskuperusteiden (saadospalvelu.fi) mukaan. Alla on kuvattu laskuperusteiden sisältö pääpiirteittäin.

Työnantajan paras keino vähentää työkyvyttömyyseläkemaksua on panostaa työkyvyn ylläpitoon ja etsiä ratkaisuja työn tarjoamiseen osittaisen työkyvyn säilyttäneille työntekijöille.

Omavastuuasteen määräytyminen

Työkyvyttömyyseläkemaksun laskentaperiaatteet määräytyvät työnantajan omavastuuasteen mukaan.

Omavastuuaste av kaava.JPGmääräytyy työnantajan palkkasumman perusteella ja sitä määritettäessä käytetään eläkemaksun kohdevuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden palkkasummaa.

Esimerkiksi vuoden 2020 työkyvyttömyyseläkemaksua laskettaessa omavastuuaste määräytyy vuoden 2018 palkkasumman perusteella. Omavastuuasteen palkkasummarajoja (1,5 milj. euroa ja 24,0 milj. euroa vuoden 2004 tasossa) korotetaan vuosittain palkkakertoimella. Indeksiluvut eri vuosina näet Säädöspalvelun sivuilta.

Kuva: Omavastuuaste

Omavastuuaste.JPG

Pienen ja uuden työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksu

Pienillä ja uusilla työnantajilla työkyvyttömyyseläkemaksu on sama kuin järjestelmän keskimääräinen työkyvyttömyyseläkemaksu. Omilla työkyvyttömyyseläkkeillä ja kuntoutustuilla ei tällöin ole vaikutusta työkyvyttömyyseläkemaksuun, mutta pitkäjänteinen työkyvyttömyysriskin hallinta tukee myöhempien vuosien kehitystä.

Työkyvyttömyyseläkemaksua laskettaessa työnantajaa pidetään pienenä työnantajana, jos työnantajan omavastuuasteen perusteena oleva palkkasumma alittaa vuosikohtaisen omavastuuasteen alarajan (1,5 milj. euroa vuoden 2004 tasossa). Pienen työnantajan omavastuuaste on siis 0 %.

Työnantajaa pidetään uutena työnantajana pääsääntöisesti viisi vuotta.

  • Jos työnantajan ensimmäisen vuoden palkkasumma alittaa omavastuun alarajan (1,5 milj. euroa vuoden 2004 tasossa), pidetään työnantajaa uutena työnantajana kuusi vuotta.
  • Jos työnantaja on muodostunut kahden tai useamman työnantajan yhdistymisestä (esim. kuntaliitos), ei työnantajaa pidetä uutena työnantajana. Tällöin työkyvyttömyyseläkemaksu lasketaan yhdistyneiden työnantajien yhdistettyjen palkkasumma- ja eläketietojen perusteella.

Suuren ja keskisuuren työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksu

Suurilla työnantajilla työkyvyttömyyseläkemaksu määräytyy työnantajan työkyvyttömyysriskikertoimenmv kaava.JPGja järjestelmän keskimääräisen työkyvyttömyyseläkemaksunpiv kaava.JPGtulona. Suuren työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksu määräytyy siis kokonaan työnantajan työkyvyttömyysriskin perusteella.

Työkyvyttömyyseläkemaksua laskettaessa työnantajaa pidetään suurena työnantajana, kun työnantajan omavastuuasteen perusteena oleva palkkasumma ylittää vuosikohtaisen omavastuuasteen ylärajan (24,0 milj. euroa vuoden 2004 tasossa).

Esimerkiksi laskettaessa työkyvyttömyyseläkemaksua vuodelle 2020, työnantajaa pidetään suurena työnantajana, kun palkkasumma vuonna 2018 ylittää omavastuuasteen ylärajan 33,384 milj. euroa. Suuren työnantajan omavastuuaste on 100 %.

Keskisuuren työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksu lasketaan omavastuiselta osalta työkyvyttömyysriskikertoimen ja keskimääräisen työkyvyttömyyseläkemaksun tulona, ja omavastuuasteen ylittävältä osalta keskimääräisen työkyvyttömyyseläkemaksun mukaisena.

Esimerkiksi laskettaessa työkyvyttömyyseläkemaksua vuodelle 2020, jos työnantajan palkkasumma vuonna 2018 on 20,865 milj. euroa, on työnantajan omavastuuaste 60 %. Tällöin 60 % työkyvyttömyyseläkemaksusta määräytyy työkyvyttömyysriskikertoimen ja järjestelmän keskimääräisen työkyvyttömyyseläkemaksun tulona, ja 40 % järjestelmän keskimääräisen työkyvyttömyyseläkemaksun mukaisena.

keskisuuri työnantaja kaava.JPG

Työkyvyttömyysriskikertoimen laskennassa huomioitavat eläkkeet

Laskettaessa suuren ja keskisuuren työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksua työnantajan työkyvyttömyysriski määräytyy kahden viimeksi toteutuneen kalenterivuoden aikana alkaneiden, Kevassa myönnettyjen, täysien kuntoutustukien ja työkyvyttömyyseläkkeiden sekä niistä tarkasteltavassa eläkejärjestelmässä 24 kuukauden aikana aiheutuneen eläkemenon perusteella.

Kuntoutustukien eläkemenoa ei huomioida niiltä kuukausilta, joiden aikana työntekijä on aktiivisten kuntoutustoimenpiteiden kohteena ja kuntoutustukeen maksetaan kuntoutuskorotusta.

Työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki voi vaikuttaa työnantajan työkyvyttömyysriskiin kahtena peräkkäisenä vuonna. Tarkasteltava 24 kuukauden aika jaetaan kahteen peräkkäiseen 12 kuukauden mittaiseen jakoperustejaksoon. Ensimmäisen jakoperustejakson eläkemeno vaikuttaa ensimmäisen vuoden työkyvyttömyysriskiin. Jälkimmäisen jakoperustejakson eläkemeno kerrotaan kahdella ja se vaikuttaa jälkimmäisen vuoden työkyvyttömyysriskiin.

Osatyökyvyttömyyshyvitys

Täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea edeltävä osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki huomioidaan eläkemenoa vähentävänä täyden kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen alkamista välittömästi edeltävän 24 kuukauden ajalta (osatyökyvyttömyyden tarkasteluaika).

Hyvityksenä huomioidaan puolet osatyökyvyttömyyden tarkasteluaikana maksetusta osakuntoutustuen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen eläkemenosta.

Hyvitys voi olla korkeintaan yhtä suuri kuin työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen jakoperustejakson eläkemeno.

Työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien kohdentaminen työnantajille

Työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien eläkemeno kohdistetaan ansioiden suhteessa niille työnantajille, joiden palveluksessa henkilö on ollut niiden kahden vuoden aikana, jotka edeltävät eläkkeen alkamista edeltävää vuotta (vastuunjaon tarkasteluaika).

Jos henkilön yhteenlasketut ansiot vastuunjaon tarkasteluajalla ovat alle 12 566,70 euroa (vuoden 2004 tasossa), ei henkilön työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien eläkemenoa huomioida työkyvyttömyysriskikertoimen laskennassa.

Työnantajan osuutta henkilön työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien eläkemenosta ei huomioida työkyvyttömyysriskikertoimen laskennassa sellaisella työnantajalla, jolla henkilön ansiot vastuunjaon tarkasteluajalla jäävät alle 2 094,45 euroa (vuoden 2004 tasossa). Tarkoituksena on, että ainoastaan olennaisilla eläketapauksilla on vaikutusta työnantajan työkyvyttömyysriskiin. Ansiorajoja korotetaan vuosittain palkkakertoimella. Indeksiluvut eri vuosina näet Säädöspalvelun sivuilta.

Kohdistettaessa työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien eläkemenoa työnantajille ei oteta huomioon maatalouslomittajien, omais- ja perhehoitajien sekä TEM:n URA-järjestelmään rekisteröityjen vajaakuntoisten ja työllistämistuella palkattujen ansioita. Työnantaja kuitenkin maksaa työkyvyttömyyseläkemaksua myös näistä ansioista.

Esimerkkikuva: Kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen vaikutus työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksuun (pdf) (47 kb)

Työkyvyttömyysriskikertoimen määrittäminen

Työnantajan työkyvyttömyysriskikerroinmv kaava.JPG määritetään vertaamalla eläketapausten eläkemenojen perusteella lasketun jakoperusteen ja työnantajan omavastuisen palkkasumman suhdelukua koko järjestelmän jakoperusteiden ja omavastuisen palkkasumman suhdelukuun.

Työkyvyttömyysriskikertoimelle vahvistetaan vuosittain yläraja, joka asetetaan vastaamaan yksityisalojen TyEL-järjestelmän maksuluokkamallin korkeimman maksuluokan maksuluokkakerrointa. Työkyvyttömyysriskikertoimen yläraja on tällä hetkellä 5,5.

Jos työnantajan työkyvyttömyysriskikerroin on suurempi kuin järjestelmän keskimääräinen työkyvyttömyysriskikerroin 1,00, on työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksu suurempi kuin järjestelmän keskimääräinen työkyvyttömyyseläkemaksu. Vastaavasti, jos työkyvyttömyysriskikerroin on pienempi kuin järjestelmän keskimääräinen työkyvyttömyysriskikerroin, työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksu on pienempi kuin järjestelmän keskimääräinen työkyvyttömyyseläkemaksu.

Tiedot löytyvät Maksun perusteet -raportista

Keva julkaisee työnantajan verkkopalvelun Eläkemaksut-osiossa Maksun perusteet -raportin, jossa annetaan tiedot työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksun laskentaan vaikuttaneista tapauksista ja niiden painoarvoista.

Maksun perusteet -raportissa on kerrottu mm.

  • omavastuinen työkyvyttömyyseläkemaksu
  • työnantajan omavastuuaste
  • osatyökyvyttömyyshyvityksen vaikutus omavastuiseen työkyvyttömyyseläkemaksuun
  • työkyvyttömyysriskikertoimeen vaikuttaneet kuntoutustuet ja työkyvyttömyyseläkkeet henkilötasolla.