Kestävää työelämää -hanke

Kestävää työelämää on julkisen alan työkykyhanke, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen alan työntekijöiden työkykyä. Hankkeen avulla autetaan julkisen alan organisaatioita palautumaan koronapandemiasta ja työkyvyttömyysriskien kasvusta.

1kestavaa_tyoelamaa_rekry 1920x460.jpg

Hankkeessa kehitetään entistä parempia välineitä työkykyjohtamisen tueksi. Kehittämistyötä ja muutosta tehdään yhdessä julkisen alan työnantajien kanssa.

Hankkeen välittömänä hyötynä syntyy uusia toimintamalleja, palveluja, tutkimustietoa ja yhteistyöverkostoja, joiden avulla vaikutetaan henkilöstön työkykyisyyteen julkisella alalla. Hankkeen tulokset ovat koko julkisen alan hyödynnettävissä.

imagehq7wh.png


Hanke on saanut valtioavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
 

Katso Kestävää työelämää -hankkeen tarkemmat tiedot 

Hankkeen tavoitteena on työkyvyn vahvistaminen

Julkisen alan työ ja henkilöstö ovat viime aikoina olleet monien muutosten ja haasteiden kourissa, ja koronapandemia on omalta osaltaan kärjistänyt tilannetta.

Työkyvyttömyysriskit ovat kasvaneet ja työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset ovat olleet nousussa - kunta-alalla nousua on ollut viime vuosina Kevan arvion mukaan noin 180 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaisuudessaan työkyvyttömyyskustannukset ovat pelkästään kunta-alalla 1,2 miljardia ja koko julkisella alalla 2 miljardia euroa vuosittain.

Samaan aikaan pula osaavasta henkilöstöstä haastaa monen organisaation toimintaa.

Hankkeen tavoitteena on tukea julkisen alan työpaikkoja selviytymään työkyvyttömyysriskien kasvusta ja pandemia-ajan työkyvylle tuomasta kuormituksesta.

Hankkeessa kehitetään uusia toimintamalleja ja palveluita sekä tuotetaan tutkittua tietoa työkyvyn vahvistamiseksi ja työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi.

Hanke edistää henkilöstövoimavaroja ja -riskejä huomioivan strategisen työkykyjohtamisen kehittämistä ja vahvistaa tiedolla johtamisen perustaa julkisen alan organisaatioissa.

Tieteelliseen tutkimukseen perustuva kokonaiskuva julkisen alan henkilöstön työkyvyttömyysriskiin vaikuttavista tekijöistä auttaa kohdentamaan toimenpiteitä jatkossa entistä vaikuttavammin.

Hankkeen vaikutukset pitkällä tähtäimellä:

  • henkilöstön työkykyisyys vahvistuu
  • pysyvä työkyvyttömyys vähenee
  • työurat pitenevät
  • työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset alenevat.
  • työkykyä uhkaaviin tekijöihin päästään kiinni varhaisemmassa vaiheessa ja työkyvyttömyysriskejä voidaan ennakoida entistä vaikuttavammin

Myöhemmässä vaiheessa hankkeesta saatavat tulokset, uudet toimintamallit, digitaaliset palvelut sekä tutkimustieto ovat jaettavissa koko julkisen alan hyödynnettäväksi.

 

Hankkeen kohderyhmät

Hanke kattaa koko julkisen alan ja Kevan eläkevakuutettujen kentän, kunta-alan, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon.

Hanke kohdistuu ensisijaisesti niille aloille, joiden henkilöstö on korona-aikana ollut erityisen työpaineen alla ja joiden työkyvyttömyysriskiä ovat nostaneet monet kuormitustekijät jo ennen koronaa – erityisesti sosiaali- ja terveysalalle, opetusalalle sekä valtion turvallisuusalalle.

Hankkeeseen kutsuttavia tahoja valittaessa arvioidaan työkyvyttömyysriskejä kyseisissä organisaatioissa. Myöhemmässä vaiheessa tulokset levitetään myös laajemmin koko julkisen alan hyödynnettäväksi.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa mukaan haetaan julkisen alan työnantajia seuraavista kohderyhmistä:

  • Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö ml. uusille hyvinvointialueille siirtyvä henkilöstö
  • Opetusalan henkilöstö varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksessa
  • Valtion turvallisuusalan henkilöstö
  • Kirkon työnantaja-asiakkuuksien osalta projekti toteutetaan Kevan perustamissa verkostoissa, kohdennettuna erityisesti diakoniatyöhön, varhaiskasvatukseen ja nuorisotyöhön.

Hanke jakautuu useisiin projekteihin

Kestävää työelämää -hanke jakautuu useisiin projekteihin, jotka toteutetaan yhdessä hankkeeseen osallistuvien julkisen alan työnantajien kanssa. Projektikokonaisuuksia tarkennetaan vielä hankkeen käynnistysvaiheessa.

Projektien pääluokat ovat seuraavat:

  • Data-analytiikan palvelujen kehittäminen työkyvyttömyysriskien ennakointiin ja vaikuttavan työkykyjohtamisen tueksi
     
  • Uusien digitaalisten palveluiden kehittäminen vaikuttavaan työkyvyttömyysriskien hallintaan ja työkyvyn ennakoivaan vahvistamiseen
     
  • Työkykyjohtamisen kehittämisverkostojen hyödyntäminen hankkeen tuotosten levittämisessä sekä uusien verkostojen käynnistäminen
     
  • Työterveysyhteistyön kehittäminen työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi
     
  • Tieteellisen tutkimustiedon tuottaminen julkisen alan työkyvyttömyysriskeistä ja kattava vaikuttavuusarviointi

 

Hankkeen aikataulu, seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Aikataulu

Vaikuttavat toimet edellyttävät pitkäkestoisia toimenpiteitä. Hanke toteutetaan kolmen vuoden aikana vuosina 2022 - 2024. Hankkeelle asetetaan välitavoitteita ja tietoa niiden etenemisestä päivitetään säännöllisesti verkkosivuille.

Hanke on saanut valtiovarainministeriöltä valtioavustusta, joka liittyy EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Rahoitushaku oli auki kesäkuussa 2022. Avustus on enintään 3 448 000 euroa vuosina 2022 - 2024. Keva osoittaa hankkeelle vastaavan määrän omaa rahoitustaan.

Seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Hankkeen vaikuttavuutta tullaan arvioimaan koko hankkeen ajan. 

Alkuvaiheen organisaatiokohtaiset tilanneanalyysit toimivat pohjana muutoksen todentamiselle pidemmällä aikavälillä. Kevalla on mahdollisuus seurata julkisen alan työnantajien työkyvyttömyyden tunnuslukujen, kuten kustannusten ja sairauspoissaolojen, kehitystä pitkällä aikavälillä ja myös vertailutietoa on saatavilla arviointien tueksi.

Tiiviillä seurannalla ja arvioinnilla tuemme osaltamme sitä, että hankkeen tuloksia pystytään arvioimaan hankkeen päätyttyä ja myös pidemmällä aikavälillä hankkeen jälkeen.

Hankkeen vaikuttavuutta tullaan seuraamaan monin eri mittarein ja siitä tullaan tekemään sekä Kevan että ulkopuolisen palveluntuottajan toteuttamaa vaikuttavuusarviointia. Hankkeen vaikuttavuuden seurantaa ja mittareita tarkennetaan osaprojekteittain vielä projektien käynnistysvaiheessa.

Hankkeen projektien laadun varmistamiseksi niiden toteuttamiselle asetetaan laatukriteerit, joiden toteutumista seurataan ja varmistetaan koko hankkeen tasolla.

Hankkeen etenemisestä raportoidaan säännöllisesti hankkeen valvojalle eli valtiovarainministeriölle, Kevan johtoryhmälle sekä hankkeelle perustettavalle ohjausryhmälle.

Hankkeen yhteyshenkilö

MaijaTraskelin.jpg


Hanketta vetää Kevassa hankejohtaja Maija Träskelin.

Hankkeeseen liittyvät yhteydenotot:
maija.traskelin(a)keva.fi
p. 040 146 7879

Hankkeesta kiinnostuneet julkisen alan organisaatiot voivat olla suoraan yhteydessä omaan asiakaspäällikköönsä.