Tietoa eläkemaksuista

Keva hoitaa Kevan jäsenyhteisöjen, valtion ja kirkon palkkaperusteisten eläkemaksujen perinnän.  

Lisäksi Keva perii Kevan jäsenyhteisöiltä eläkemenoperusteisen maksun sekä varhaiseläkemenoperusteisen maksun. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu on poistumassa vuoden 2018 jälkeen.  

Kirkon eläkejärjestelmän rahoitukseen liittyy lisäksi kirkollisveroihin perustuva eläkerahastomaksu, jonka tilittämisestä kirkko antaa tarkemmat ohjeet.

Palkkaperusteinen eläkemaksu  

Palkkaperusteiset eläkemaksut ovat muuttumassa vuoden 2019 alussa. Muutokset edellyttävät vielä Kevan jäsenyhteisöjen osalta Kevan valtuuskunnan hyväksyntää 30.11.2018 ja valtion osalta eduskunnassa käsittelyssä olevan lakimuutoksen (HE 101/2018) hyväksyntää. Kirkon osalta kirkolliskokous on 7.11.2018 hyväksynyt muutokset.  

Palkkaperusteinen eläkemaksu on työnantajakohtainen prosenttiosuus maksetuista eläkkeeseen oikeuttavista ansioista. Eläkettä karttuu työansioista, jotka on ansaittu 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun mennessä. Eläkettä karttuu myös eläkkeen rinnalla ansaituista työansioista. Katso myös: Työeläkevakuuttaminen ostopalveluissa 

Vuoden 2019 alusta alkaen työnantaja ilmoittaa työntekijälle maksetut ansiot tulorekisteriin. Keva laskuttaa palkkaperusteisen eläkemaksun helmikuusta 2019 alkaen euromääräisellä laskulla, joka perustuu työntekijälle rekisteröityihin ansioihin. Palkkaperusteinen eläkemaksu maksetaan eläkejärjestelmästä riippuen laskulla ilmoitetulle Kevan, Valtion Eläkerahaston tai Kirkon eläkerahaston tilille. Työnantaja ei siis enää itse tilitä eläkemaksuja. 

Vuodesta 2019 alkaen palkkaperusteinen eläkemaksu sisältää työntekijän eläkemaksun, jonka työnantaja pidättää työntekijältä. Käytäntö vastaa TyEL:n käytäntöä. 

  • Kevan jäsenyhteisön ja valtiotyönantajan palkkaperusteisen eläkemaksun vahvistaa Keva. Palkkaperusteinen eläkemaksu muodostuu työansiopohjaisesta eläkemaksusta (arvio 2019: 23,50 prosenttia) ja työnantajakohtaisesta työkyvyttömyyseläkemaksusta (arvio 2019: keskimäärin 0,90 prosenttia). 
  • Kirkkotyönantajan palkkaperusteisen eläkemaksun vahvistaa kirkolliskokous. Kirkolla työkyvyttömyystapaukset eivät vaikuta palkkaperusteisen eläkemaksun tasoon. Palkkaperusteinen eläkemaksu on seurakunnilla matalampi (vahvistettu 2019: 28,70 prosenttia) kuin Kirkon keskusrahastolla ja kirkollisilla yhdistyksillä (vahvistettu 2019: 34,50 prosenttia). 

Tieto työnantajan vahvistetusta palkkaperusteisen eläkemaksun suuruudesta julkaistaan Työnantajan verkkopalvelun Eläkemaksut-osiossa.

Työntekijän eläkemaksu 

Työntekijä maksaa eläkkeeseen oikeuttavista ansioista työntekijän eläkemaksun, jonka työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä. Tammikuun 2019 palkanmaksusta lähtien työnantaja ei enää erikseen tilitä pidättämiään työntekijän eläkemaksuja, vaan ne sisältyvät palkkaperusteiseen eläkemaksuun, jonka Keva laskuttaa työnantajalta.    

Työntekijän eläkemaksun suuruus riippuu työntekijän iästä. Työntekijän eläkemaksu on korotettu 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Alle 53-vuotiaiden ja yli 62-vuotiaiden työntekijöiden eläkemaksu on vuonna 2019 arviolta 6,75 ja 53–62 vuotiailla arviolta 8,25 prosenttia.  

Työntekijän eläkemaksun suuruuden päättää vuosittain sosiaali- ja terveysministeriö ja se on sama kaikissa lakisääteisissä ansioeläkejärjestelmissä.

Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat kertyneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005. Kevan valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken sen perusteella, kuinka paljon maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä.

Vuosi Eläkemenoperusteisen
maksun kokonaismäärä
2019 arvio: 706 000 000 euroa
2018 653 000 000 euroa
2017 663 000 000 euroa
2016 880 000 000 euroa
2015 946 000 000 euroa
2014 1 005 000 000 euroa


Eläkemenoperusteista eläkemaksua eivät maksa oman henkilökuntansa työn perusteella ne yhteisöt, jotka ovat liittyneet Kevan jäsenyhteisöksi 1.1.2005 tai sen jälkeen.

Eläkemenoperusteiseen maksuosuuteen vaikuttaa jäsenyhteisön omien palvelussuhteiden perusteella maksussa olevien eläkkeiden lisäksi esimerkiksi jäsenyhteisön vastuulle mahdollisesti siirretty lopettaneiden jäsenyhteisöjen aiheuttama eläkemeno tai sen vastuulle siirtynyt eläkemeno sen erottua kuntayhtymästä.

Kuntaliitostilanteissa lakkautettavien kuntien henkilöstö ja samalla eläkemenoperusteiset maksut siirtyvät uuteen kuntaan. Sen sijaan, jos perustetaan uusi osakeyhtiö jatkamaan kunnalta siirtyvää toimintaa, osakeyhtiölle ei aiheudu siirtyvästä henkilöstöstä eläkemenoperusteisia maksuja. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten työnantajan kannattaa budjetoida se euromääräisenä erillään palkkaperusteisesta maksusta.

Kunkin vuoden lopullinen eläkemenoperusteinen maksu määräytyy ennakoiden maksuvuotta seuraavan vuoden syksyllä, kun kaikki edellisen vuoden maksussa olleet eläkkeet ovat tiedossa.

Työnantajan verkkopalvelussa julkaistaan työnantajakohtaiset tulosteet eläkemaksujen laskujen perusteista.

Maatalouslomitus

Useat kunnat järjestävät maatalouslomituksen alueellisesti niin, että yksi kunta hoitaa tietyn alueen kuntien lomitukset.  Lomituksesta luopuneet kunnat maksavat siirron jälkeenkin eläkemenoperusteista maksua Kevalle siitä osuudesta, mitä lomittajien eläkettä on kertynyt ennen vuotta 2005 luopuneen kunnan palveluksessa.

Maatalouslomituksesta aiheutuvat kustannukset maksaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela). Jotta eläkemenoperusteinen maksu ei jää lomituksesta luopuneiden kuntien maksettavaksi, lomitusta hoitavan kunnan pitää periä lomittajista aiheutuneet eläkemenoperusteiset maksut Melalta ja tilittää sen jälkeen kullekin kunnalle sille kuuluva osuus.

Työnantajan verkkopalvelusta saa listan maatalouslomittajien maksusta henkilöittäin. Edellisen vuoden lopullisen maksuosuuden täydellinen lista on saatavissa vasta seuraavan vuoden syyskuussa, mutta ennakkotietoja on saatavissa jo tammikuussa.

Kevan hallitus esittää, että varhaiseläkemenoperusteinen maksu lakkaisi, kun lopullinen varhaiseläkemenoperusteinen maksu vuodelta 2018 on selvitetty. Varhaiseläkemenoperusteisen maksun korvaisi työkyvyttömyyseläkemaksu, joka perittäisiin osana palkkaperusteista eläkemaksua. Kevan valtuuskunta päättää asiasta kokouksessaan 30.11.2018. 

Kunta-alan työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua, kun sen työntekijä jää ensimmäistä kertaa

  • työkyvyttömyyseläkkeelle tai
  • kuntoutustuelle eli alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä.

Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Maksu jaetaan jäsenyhteisöjen kesken varhaiseläkkeistä aiheutuvien menojen ja palkkasummien perusteella.

Varhetaulukko1.JPG

Varhetaulukko palkkasummarajat.JPG

Alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Näin ollen maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Jos henkilön eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi kesken 36 kk-jakson, niin se pienentää maksettavaa maksua.

Jäsenyhteisölle ei aiheudu varhe-maksua

  • omais- tai perhehoitajista, jotka eivät ole muussa kunnallisessa palvelussuhteessa ja
  • työhallinnon työllistämisvaroilla työskentelevistä henkilöistä. Keva saa tiedon työllistämisvaroilla työskentelevistä työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Lue, miten varhe-maksuihin voi vaikuttaa.

Kevan jäsenyhteisöt voivat ottaa henkilöstölleen ryhmähenkivakuutusta vastaavan taloudellisen tuen.

Ryhmähenkivakuutuksesta tarkemmin