Eläkemaksujen budjetointi

Täältä löydät ohjeita eläkemaksujen budjetointiin.

Kevan hallitus esittää uudistuksia Kevan jäsenyhteisöjen eläkemaksuihin vuonna 2019

  • Vuodesta 2019 alkaen Keva laskuttaa työnantajalta kuukausittain palkkaperusteisen eläkemaksun, joka korvaa nykyiset työnantajan ja työntekijän palkkaperusteiset maksut sekä varhaiseläkemenoperusteisen maksun. Lopullinen varhaiseläkemenoperusteinen maksu vuodelta 2018 laskutetaan vuonna 2019. Katso uutinen 26.10.2018.
  • Eläkemenoperusteista maksua peritään nykyiseen tapaan vielä vuonna 2019. Lopullinen eläkemenoperusteinen maksu vuodelta 2019 maksu laskutetaan vuonna 2020.

Maksutasoselvitys 2018

Palkkaperusteinen eläkemaksu vuosina 2019-2021

Kevan hallitus esittää valtuuskunnalle, että valtuuskunta vahvistaa Kevan jäsenyhteisöjen palkkaperusteisen eläkemaksun uudet laskuperusteet vuodesta 2019 alkaen. Samalla varhaiseläkemenoperusteinen maksu lakkaisi, kun lopullinen varhaiseläkemenoperusteinen maksu vuodelta 2018 on selvitetty.

Työnantajalla alkavat työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutustuet vaikuttaisivat työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksuun, joka perittäisiin osana palkkaperusteista eläkemaksua. Palkkaperusteinen eläkemaksu olisi jatkossa kokonaiseläkemaksu, kuten TyEL-järjestelmässä, eli työnantajan työntekijältä pidättämää osuutta eläkemaksusta ei erikseen eriteltäisi. Kevan valtuuskunta päättää asiasta kokouksessaan 30.11.2018.

Muutokset ajoittuvat yhteen myös kansallisen tulorekisterin käyttöönoton kanssa vuoden 2019 alussa, joka tuo muutoksen myös eläkemaksuprosessiin. Työnantaja ei enää tilitä eläkemaksuja, vaan Keva laskuttaa työnantajalta palkkaperusteisen eläkemaksun perustuen eläkeoikeutta kerryttäviin ansioihin, jotka työnantaja on ilmoittanut tulorekisteriin. Palkkaperusteinen eläkemaksu on jatkossa suoraan lopullinen, eli tarve työnantajan tilittämien eläkemaksujen ja ansiotietojen täsmäytykselle poistuu. Keva kuitenkin varautuu tulorekisterin käyttöönoton yhteydessä tarvittaessa laskuttamaan työnantajilta ennakoita, mikäli ansioiden rekisteröinnissä esiintyy häiriöitä.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa ja kilpailukykysopimuksessa on sovittu, että perittävä yksityisalojen TyEL-maksu on 24,40 prosenttia palkoista vuosina 2019–2021. Samalla on sovittu myös työntekijän eläkemaksujen korotuksista.

Eläketurvakeskuksen ennusteen (1.11.2018) mukaan keskimääräinen TyEL-maksun työkyvyttömyysosa vaihtelee välillä 0,80-0,90 prosenttia palkoista vuosina 2019–2021.

 

Palkkaperusteinen eläkemaksu

Prosenttia palkoista

2019

 

2020

 

2021

 

Työansiopohjainen eläkemaksu (kaikilla jäsenyhteisöillä sama)

23,50

23,60

23,60

Työkyvyttömyyseläkemaksu (keskimäärin)

0,90

0,80

0,80

Palkkaperusteinen eläkemaksu (keskimäärin)

24,40

24,40

24,40

 

 

 

 

Työntekijän eläkemaksu

2019

2020

2021

Työntekijän eläkemaksu alle 53-vuotiailla ja  63 vuotta täyttäneillä

6,75

7,15

7,15

Työntekijän eläkemaksu 53-62-vuotiailla

8,25

8,65

8,65

Jäsenyhteisökohtainen arvio työnantajan osuudesta löytyy Työnantajan verkkopalvelun Eläkemaksut-osiossa julkaistusta palkkaperusteisen eläkemaksun budjetointiohjeesta. Kevan valtuuskunta tekee päätöksen vuoden 2019 palkkaperusteisista maksuista marraskuussa 2018.

Eläkemenoperusteisen maksun budjetointi

Eläkemenoperusteinen maksu vuodelle 2019 budjetoidaan kertomalla vuodelta 2018 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 1,08.

Yksittäisen jäsenyhteisön eläkemenoperusteisen maksun määrään voivat vaikuttaa esimerkiksi kuntayhtymän purkautuminen tai kuntayhtymästä eroaminen.

Eläkemenoperusteista maksua budjetoitaessa on hyvä muistaa, että maksun määräytymiseen vaikuttaa vain ennen vuotta 2005 karttunut maksussa oleva eläkemeno. Maksun suuruuteen eivät vaikuta lainkaan vuoden 2019 palkkamenot, eikä maksun määrään voi vaikuttaa henkilöstöratkaisuilla. Tämän vuoksi suosittelemme, että maksuun varaudutaan euromääräisellä summalla, joka ei ole yhteydessä vuoden 2019 palkkoihin.

Eläkemenoperusteinen maksu on sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä esitetty korvattavaksi kunnilta ja maakunnilta perittävällä tasausmaksulla. Tämän hetken käsityksen mukaan sote- ja maakuntauudistus on lykkääntynyt vuoteen 2021, jolloin eläkemenoperusteinen maksu olisi käytössä vielä vuonna 2020. Tällöin budjetointia varten arviointikertoimena vuodelle 2020 voidaan käyttää lukua 1,04. Sillä kerrotaan vuoden 2019 arvioitua eläkemenoperusteista maksua.

Keva tiedottaa eläkemenoperusteisen maksun päättymisestä ja tasausmaksun voimaantulosta tarkemmin, kun lakikäsittely etenee.

Kuntien ja maakuntien tasausmaksu vuonna 2021

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvässä, tällä hetkellä eduskuntakäsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä (HE 15/2017 vp) on ehdotettu muutoksia Kevan jäsenyhteisön eläkemaksurakenteeseen vuoden 2019 alusta alkaen. Sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntymisen johdosta muutokset ovat siirtyneet tämän hetken käsityksen mukaan vuodelle 2021.

Merkittävin ehdotettu muutos eläkemaksurakenteessa on, että nykyinen eläkemenoperusteinen maksu poistuisi kokonaan vuodesta 2021 alkaen. Kunnille ja maakunnille tulisi maksettavaksi uusi euromääräinen tasausmaksu, jota yhtiöt ja muut yhteisöt eivät maksaisi.
Tasausmaksulla mahdollistetaan Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmän kestävä ja tasainen rahoitus pitkällä aikaväillä. Tasausmaksun kokonaismäärästä päättäisi valtiovarainministeriö Kevan esityksestä. Valtiovarainministeriö on esittänyt sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä, että Kevan tulisi siirtyä käyttämään soveltuvin osin samoja laskentaoletuksia, joita Eläketurvakeskus käyttää pitkän aikavälin laskelmissaan.

Tasausmaksun kokonaismäärästä ei vielä voida esittää tarkkaa arviota, sillä siihen vaikuttavat oleellisesti sote- ja maakuntauudistuksen vielä keskeneräiset suunnitelmat, epävarmuus valinnanvapauden vaikutuksista ja kuntien tehostamistoimista. Tasausmaksun kokonaismäärä kuitenkin jäänee hieman matalammaksi kuin vuoden 2019 eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärä.

Tasausmaksu jaettaisiin kuntien ja maakuntien kesken palkkasummien suhteessa. Jakosuhde kiinnitettäisiin aluksi kymmenen vuoden ajaksi ja se olisi selvillä vasta, kun sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstösiirrot ovat tiedossa.

Kuntien osuus tasausmaksusta jaettaisiin kuntien kesken verotulojen ja valtion osuuksien suhteessa lukuun ottamatta harkinnanvaraisia valtionosuuksia. Maakuntien osuus tasausmaksusta jaettaisiin maakuntien kesken valtion rahoituksen suhteessa. Tasausmaksu ei siis millään tavalla riipu työnantajan henkilöstöstä eikä sitä ole tarkoitettu jyvitettäväksi kunnan tai maakunnan omistamille tai määräysvallassa oleville yhteisöille tai liikelaitoksille. Kunnan tai maakunnan kannattaa kuitenkin suunnittelussaan huomioida tasausmaksun tuleminen, vaikka arvioita sen suuruudesta ei vielä ole saatavilla.

Taloudellisen tuen maksuosuus (työnantajilla, jotka ovat järjestäneet etuuden Kevasta)

Taloudellinen tuki on ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus. Taloudellisen tuen kustannusten arvioidaan jäävän vuonna 2019 alle 0,035 %:iin taloudellisen tuen alaisista palkoista eli selvästi alle ryhmähenkivakuutuksen maksun. Taloudellisen tuen kustannuksien oletetaan pysyvän suurin piirtein samalla tasolla myös 2020–2021.