Eläkkeen kertyminen palkattomilta ajoilta

Työeläkettä kertyy työansioiden lisäksi tietyiltä palkattomilta ajoilta.

Eläkettä kerryttäviä palkattomia jaksoja ovat esimerkiksi aika, jolloin sinulle on maksettu vuorottelukorvausta, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tai sairaspäivärahaa. Myös äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta kertyy eläkettä. Lisäksi eläkkeeseen verrattavaa etuutta kertyy tietyin edellytyksin alle kolmivuotiaan lapsen hoidosta sekä tutkintoon johtaneesta opiskelusta.

Ansiosidonnaiset edut, joista kertyy eläkettä:

  • ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha ja vuorotteluvapaakorvaus
  • ansiosidonnaiset koulutusetuudet ja aikuiskoulutustuki
  • vanhempainrahat
  • ansiosidonnainen sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha 
  • työeläke- ja kuntoutusrahalakien mukaiset kuntoutusrahat
  • liikenne- ja työtapaturman seurauksena maksettavat kuntoutusrahat
  • erityishoitoraha
  • liikenne-, sotilas- ja työtapaturman vuoksi maksettavat päivärahat.

Palkattomien aikojen karttumat nykyisessä muodossa lisättiin eläkelakiin vuoden 2005 alusta. Palkattomilta ajoilta ei kerry eläkettä ennen vuotta 2005. Myöskään työ- tai liikennetapaturmaeläkkeestä ei kerry työeläkettä.

Kuinka paljon eläkettä kertyy?

Palkattomasta jaksosta kertyvään eläkkeen määrään vaikuttavat:

  • palkattoman jakson pituus sekä
  • työansiosi, jonka mukaan sinulle maksettu etuus on laskettu.

Palkattomien jaksojen ajalta eläkkeen karttumaprosentti on aina 1,5 % vuodessa.

Esimerkiksi sairaspäivärahan ajalta eläkettä kertyy 65 % siitä työtulosta, jonka perusteella päiväraha on laskettu. Jos sairaspäiväraha on maksettu työnantajallesi, se ei kerrytä sinulle eläkettä.

Ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta kertyy eläkettä ikäluokkasi alimpaan ikään saakka. Muista etuuksista eläkettä kertyy siihen asti, kun työeläkkeesikin kertyy.

Palkattoman jakson rinnalla sinulle voi samaan aikaan kertyä eläkettä myös palkkatyöstä.

Katso tarkempia tietoja eläkkeen kertymisestä alla olevien alaotsikoiden alta.

Palkattomat ajat, joilta ei kerry eläkettä

Eläkettä ei kerry palkattomilta ajoilta, jos olet

  • alle 17-vuotias
  • täyttänyt iän, jonka jälkeen työeläkettä ei enää kartu
  • ansiosidonnaisella päivärahalla ja täyttänyt ikäluokkasi alimman yleisen eläkeiän
  • täydellä tai osittaisella työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella tai vastaavalla ulkomaisella etuudella
  • vanhuuseläkkeellä tai työuraeläkkeellä tai vastaavalla ulkomaisella etuudella
  • saanut eläkkeeseen oikeuttavia ansiotuloja alle 17 480,28 euroa (vuoden 2018 tasossa) ennen eläkkeelle jäämistä.

Ulkomainen eläke ei estä eläkekarttumaa tutkinnosta eikä alle kolmevuotiaan lapsen hoidosta.

Opiskeluajalta, äitiys- ja isyyslomalta sekä vanhempainvapaalta eläkettä kertyy vasta 18 vuotta täytettyäsi.

Alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja vanhempainvapaan ajalta kertyvä eläke

Lapsen hoidosta kertyy eläkettä vanhemmalle, joka hoitaa alle 3-vuotiasta lasta kotona ja jolle maksetaan kotihoidon tukea.

Eläkettä ei kerry, jos olet tehnyt samalla töitä tai ollut osittaisella hoitovapaalla.

Alle kolmevuotiaan lapsen hoitoajalta etuutta kertyy laissa säädetyn, kaikille saman ansioperusteen mukaan. Ansioperuste on vuoden 2018 tasossa 728,34 euroa kuussa.

Esimerkiksi, jos hoidat alle 3-vuotiasta lastasi kotihoidontuella vuoden, sinulle kertyy tästä ajasta eläkettä 11 euroa kuukaudessa. Kaksi vuotta kotihoidontuella alle kolmevuotiaan lapsen kanssa kerryttää eläkettä 22 euroa kuukaudessa.

Äitiys- ja isyysloma sekä vanhempainvapaa

Eläkettä kertyy myös äitiys- ja isyyslomalta sekä vanhempainvapaalta. Tällöin eläkkeen määrä lasketaan siitä ansiosta, jonka mukaan päivärahat on laskettu. Päivärahan perusteena olevista ansioista otetaan huomioon 117 %.

Opiskeluajalta kertyvä eläke

Opiskeluajalta kertyy eläkettä sen mukaan, minkä tutkinnon olet suorittanut. Olet oikeutettu etuuteen, jos suoritat ammatillisen koulutuksen tai korkeakouluopintojen perustutkinnon. Tutkinto tulee suorittaa valmiiksi, jotta voit saada etuuden. Jos tutkintosi on suoritettu ulkomailla, on edellytyksenä lisäksi, että olet saanut opintotukea Suomesta.

Opiskelun ajalta etuutta karttuu laissa säädetyn, kaikille saman ansioperusteen mukaan. Ansioperuste on vuoden 2018 tasossa 728,34 euroa kuussa.

Tutkinto  Eläkettä kertyy Kertyneen eläkkeen määrä e/kk
ammatillinen perustutkinto (myös samannimiset näyttötutkinnot) 3 vuodelta 33 e/kk
ammattikorkeakoulututkinto (tai vastaava) 4 vuodelta 44 e/kk
alempi korkeakoulututkinto 3 vuodelta 33 e/kk
ylempi korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto 5 vuodelta 55 e/kk

Tutkinnoista kertyvän etuuden kokonaiskarttuma-aika on rajattu viiteen vuoteen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka suorittaisit kolme korkeakoulututkintoa, niistä kertyy sinulle eläkettä enimmillään 55 euroa kuukaudessa.

Eläkettä ei kerry

  • yleissivistävistä tutkinnoista, kuten ylioppilastutkinnosta
  • tieteellisestä jatkotutkinnosta, kuten lisensiaatin- tai tohtorintutkinnosta
  • ammatti- ja erityisammattitutkinnoista
  • perustutkinnon lisäksi suoritetuista pätevöitymisistä
  • tutkinnoista, jotka olet suorittanut ennen 1.1.2005
  • tutkinnoista, jotka on jääneet kesken.

Työttömyysajalta kertyvä eläke

Ansiosidonnaisen päivärahan ajalta kertyy eläkettä ikäluokan alimpaan yleiseen vanhuuseläkeikään saakka.

Eläkkeen määrä lasketaan siitä ansiosta, jonka mukaan ansiosidonnainen päiväraha on laskettu. Päivärahan perusteena olevista ansioista otetaan huomioon 75 %. Tämä kerryttää sinulle eläkettä 1,5 % vuosikarttumalla.

Jos olet ollut työttömänä vuoden 2005 jälkeen, näkyy työttömyysjaksoista kertynyt eläke työeläkeotteellasi. Tämän tiedon löydät otteen kohdasta Eläkettä kartuttaneet sosiaalietuudet (ansiotoiminnan jälkeen).

Ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha kerrytti työeläkettä myös ennen vuotta 2005, mutta etuus laskettiin eri tavalla kuin nykyään. Tämä eläkkeenosa näkyy työeläkeotteella kohdassa Työeläkelisä.

Työeläkeotteen näet helpoiten Omat eläketietosi -palvelussa.

Vuorotteluvapaalta kertyvä eläke

Eläkettä kertyy vuorotteluvapaan ajalta vähemmän kuin työssäoloajalta. Vuorotteluvapaan aikana ansiosi katsotaan olevan 55 % vuorottelukorvauksen pohjana olevista ansioista, joista sitten kertyy eläkettä 1,5 %.

Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeen määrään

Esimerkki: Jos 50-vuotias henkilö, jonka palkka on noin 35 000 euroa vuodessa, pitää puoli vuotta vuorotteluvapaata, tämä vaikuttaa hänen tulevaan kuukausieläkkeeseensä noin 19 euroa. Tämän voi kerryttää takaisin jatkamalla noin 5 kuukautta pidempään töissä eläkeiän täytyttyä.

Yläikäraja

Vuorotteluvapaalle jääville on yläikäraja. Vuorotteluvapaa on aloitettava vähintään kolme vuotta ennen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymistä. Yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Lisätiedot ja neuvot vuorotteluvapaata suunnittelevalle

Vuorotteluvapaata koskevissa asioissa ota yhteyttä omaan työttömyyskassaasi tai Kelaan. Vuorotteluvapaa-asiat kuuluvat Kelassa työttömyysajan tukiin.