Eläkkeen kertyminen palkattomilta ajoilta

Työeläkettä kertyy työansioiden lisäksi myös tutkintoon johtavasta opiskelusta, joistakin sosiaalietuuksista sekä alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaalta.

Palkattomien aikojen karttumat nykyisessä muodossa lisättiin eläkelakiin vuoden 2005 alusta. Palkattomilta ajoilta ei ole kertynyt eläkettä ennen vuotta 2005. 

Ansiosidonnaiset edut, joista kertyy eläkettä:

Kuinka paljon eläkettä kertyy?

Palkattomasta jaksosta kertyvään eläkkeen määrään vaikuttavat:

  • palkattoman jakson pituus sekä
  • työansiosi, jonka mukaan sinulle maksettu etuus on laskettu.

Palkattomien jaksojen ajalta eläkkeen karttumaprosentti on aina 1,5 % vuodessa.

Eläkkeeseen oikeuttaa pääsääntöisesti laissa määritelty osuus siitä samasta tulosta, josta palkattomalta ajalta saamasi etuus (esimerkiksi sairaspäiväraha, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha) on laskettu. Joissain tapauksissa, esimerkiksi opiskeluaika, eläkettä kartuttava peruste on laissa erikseen määritelty summa, joka on kaikille sama.

Ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta kertyy eläkettä ikäluokkasi alimpaan eläkeikään saakka. Muista etuuksista eläkettä kertyy siihen asti, kun työeläkkeesikin kertyy.

Palkattoman jakson rinnalla sinulle voi samaan aikaan kertyä eläkettä myös palkkatyöstä.

Katso tarkempia tietoja eläkkeen kertymisestä alla olevien alaotsikoiden alta.

Palkattomat ajat, joilta ei kerry eläkettä

Eläkettä ei kerry palkattomilta ajoilta, jos olet

  • alle 17-vuotias
  • täyttänyt iän, jonka jälkeen työeläkettä ei enää kartu
  • ansiosidonnaisella päivärahalla ja täyttänyt ikäluokkasi alimman yleisen eläkeiän
  • täydellä tai osittaisella työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella 
  • vanhuuseläkkeellä tai työuraeläkkeellä 
  • saanut eläkkeeseen oikeuttavia ansiotuloja alle 18 171,43 euroa (vuoden 2020 tasossa) ennen eläkkeelle jäämistä.

Ulkomainen eläke ei estä eläkekarttumaa tutkinnosta eikä alle kolmevuotiaan lapsen hoidosta.

Opiskeluajalta, äitiys- ja isyyslomalta sekä vanhempainvapaalta eläkettä kertyy vasta 18 vuotta täytettyäsi.

Ansioon perustumattomista etuuksista kuten Kelan peruspäivärahasta ei kerry työeläkettä. Myöskään työ- tai liikennetapaturmaeläkkeestä ei kerry työeläkettä.

Alle 3-vuotiaan lapsen hoidon ja vanhempainvapaan ajalta kertyvä eläke

Lapsen hoidosta kertyy eläkettä vanhemmalle, joka hoitaa alle 3-vuotiasta lasta kotona ja jolle maksetaan kotihoidon tukea.

Eläkettä ei kerry, jos olet tehnyt samalla töitä tai ollut osittaisella hoitovapaalla.

Alle kolmevuotiaan lapsen hoitoajalta etuutta kertyy laissa säädetyn, kaikille saman ansioperusteen mukaan. Ansioperuste on vuoden 2020 tasossa 757,14 euroa kuussa.

Esimerkiksi, jos hoidat alle 3-vuotiasta lastasi kotihoidontuella vuoden, sinulle kertyy tästä ajasta eläkettä 11 euroa kuukaudessa. Kaksi vuotta kotihoidontuella alle kolmevuotiaan lapsen kanssa kerryttää eläkettä 22 euroa kuukaudessa.

Äitiys- ja isyysloma sekä vanhempainvapaa

Eläkettä kertyy myös äitiys- ja isyyslomalta sekä vanhempainvapaalta. Tällöin eläkkeen määrä lasketaan siitä ansiosta, jonka mukaan päivärahat on laskettu. Päivärahan perusteena olevista ansioista otetaan huomioon 117 %.

Laske perhevapaan vaikutus työeläkkeeseen ETK:n sivuilla

Eläketurvakeskuksen sivuilla olevalla laskurilla voi laskea lapsenhoitoetuuksien ajalta karttuvan eläkkeen sekä eläkkeen, joka vastaavalta ajalta karttuisi työstä. Laskuri on suuntaa antava.

Perhevapaan vaikutus työeläkkeeseen ETK:n sivuilla

Opiskeluajalta kertyvä eläke

Opiskeluajalta kertyy eläkettä sen mukaan, minkä tutkinnon olet suorittanut. Olet oikeutettu etuuteen, jos suoritat ammatillisen koulutuksen tai korkeakouluopintojen perustutkinnon. Tutkinto tulee suorittaa valmiiksi, jotta voit saada etuuden. Jos tutkintosi on suoritettu ulkomailla, on edellytyksenä lisäksi, että olet saanut opintotukea Suomesta.

Opiskelun ajalta etuutta karttuu laissa säädetyn, kaikille saman ansioperusteen mukaan. Ansioperuste on vuoden 2020 tasossa 757,14 euroa kuussa.

Tutkinto  Eläkettä kertyy Kertyneen eläkkeen määrä e/kk
ammatillinen perustutkinto (myös samannimiset näyttötutkinnot) 3 vuodelta 33 e/kk
ammattikorkeakoulututkinto (tai vastaava) 4 vuodelta 44 e/kk
alempi korkeakoulututkinto 3 vuodelta 33 e/kk
ylempi korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto 5 vuodelta 55 e/kk

Tutkinnoista kertyvän etuuden kokonaiskarttuma-aika on rajattu viiteen vuoteen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka suorittaisit kolme korkeakoulututkintoa, niistä kertyy sinulle eläkettä enimmillään 55 euroa kuukaudessa.

Eläkettä ei kerry

  • yleissivistävistä tutkinnoista, kuten ylioppilastutkinnosta
  • tieteellisestä jatkotutkinnosta, kuten lisensiaatin- tai tohtorintutkinnosta
  • ammatti- ja erityisammattitutkinnoista
  • perustutkinnon lisäksi suoritetuista pätevöitymisistä
  • tutkinnoista, jotka olet suorittanut ennen 1.1.2005
  • tutkinnoista, jotka on jääneet kesken.

Sairauspäivärahalta kertyvä eläke

Eläkkeen määrä lasketaan siitä ansiosta, jonka mukaan sairauspäiväraha on laskettu. Päivärahan perusteena olevista ansioista otetaan huomioon 62 %. Tämä kerryttää sinulle eläkettä 1,5 % vuodessa.

Sairauspäivärahasta ei kuitenkaan kerry eläkettä, jos sen perusteena olevaan vuosituloon ei sisälly vähimmäismäärää palkkatuloa tai yrittäjätuloa. Vähimmäismäärä palkka- tai yrittäjätulon osuudeksi vuositulossa on 60,57 euroa vuoden 2020 tasossa. 

Sairauspäivärahasta kertyy eläkettä, jos se on maksettu sinulle itsellesi. Jos sairauspäiväraha on maksettu työnantajallesi, koska työnantaja on maksanut sinulle siltä ajalta palkkaa, se ei kerrytä eläkettä. Eläkkeesi kertyy tällöin sairausajan palkasta.

Jos olet saanut sairauspäivärahaa vuoden 2005 jälkeen, näkyy se työeläkeotteellasi. Tämän tiedon löydät otteen kohdasta "Eläkettä kartuttaneet sosiaalietuudet".

Työttömyysajalta kertyvä eläke

Ansiosidonnaisen päivärahan ajalta kertyy eläkettä ikäluokan alimpaan yleiseen vanhuuseläkeikään saakka.

Eläkkeen määrä lasketaan siitä ansiosta, jonka mukaan ansiosidonnainen päiväraha on laskettu. Päivärahan perusteena olevista ansioista otetaan huomioon 75 %. Tämä kerryttää sinulle eläkettä 1,5 % vuosikarttumalla.

Jos olet ollut työttömänä vuoden 2005 jälkeen, näkyy työttömyysjaksoista kertynyt eläke työeläkeotteellasi. Tämän tiedon löydät otteen kohdasta Eläkettä kartuttaneet sosiaalietuudet (ansiotoiminnan jälkeen).

Ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha kerrytti työeläkettä myös ennen vuotta 2005, mutta etuus laskettiin eri tavalla kuin nykyään. Tämä eläkkeenosa näkyy työeläkeotteella kohdassa Työeläkelisä.

Työeläkeotteen näet helpoiten Omat eläketietosi -verkkopalvelussa

Vuorotteluvapaalta kertyvä eläke

Eläkettä kertyy vuorotteluvapaan ajalta vähemmän kuin työssäoloajalta. Vuorotteluvapaan aikana ansiosi katsotaan olevan 55 % vuorottelukorvauksen pohjana olevista ansioista, joista sitten kertyy eläkettä 1,5 %.

Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeen määrään

Esimerkki: Jos 50-vuotias henkilö, jonka palkka on noin 35 000 euroa vuodessa, pitää puoli vuotta vuorotteluvapaata, tämä vaikuttaa hänen tulevaan kuukausieläkkeeseensä noin 19 euroa. Tämän voi kerryttää takaisin jatkamalla noin 5 kuukautta pidempään töissä eläkeiän täytyttyä.

Yläikäraja

Vuorotteluvapaalle jääville on yläikäraja. Vuorotteluvapaa on aloitettava vähintään kolme vuotta ennen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymistä. Yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Lisätiedot ja neuvot vuorotteluvapaata suunnittelevalle

Vuorotteluvapaata koskevissa asioissa ota yhteyttä omaan työttömyyskassaasi tai Kelaan. Vuorotteluvapaa-asiat kuuluvat Kelassa työttömyysajan tukiin.