Kuntien työvoimaennuste: Hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa

Julkisen alan eläkevakuuttaja Keva on selvittänyt koulutuspaikkamääriin, kuntien eläköitymiseen, avoimiin työpaikkoihin sekä työvoimatilastoihin pohjautuen, miten kuntien työvoimatarpeisiin kyetään vastaamaan nyt ja tulevaisuudessa. Nyt valmistunut selvitys on päivitys vuonna 2021 valmistuneeseen analyysiin.

Analyysin pohjalta voidaan todeta, että esimerkiksi sairaanhoitajia kaivataan todella kipeästi lisää koko maahan. Pelkästään Uudellamaalla on analyysin mukaan 6000 sairaanhoitajan vaje, ja koko maan tasolla kaivattaisiin jo nyt yli 16600 uutta sairaanhoitajaa. Luku on kasvanut rajusti, sillä vuonna 2021 hoitajia arvioitiin puuttuvan pelkästään Uudellamaalla 3500 ja koko maassa 8000.

Terveydenhuollon henkilöstötilannetta haastaa lisäksi se, että lähihoitajia arvioidaan tällä hetkellä puuttuvan 8800, vuonna 2021 vaje oli 738. Sen sijaan lääkärien kohdalla tilanne ei ole pahentunut. Vuonna 2021 yleislääkäreistä oli analyysin perusteella 1 035 ammattilaisen vaje kuntasektorilla ja nyt analyysi näyttää 908 ammattilaisen vajetta.

Suhteellisesti eniten puuttuu psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä

Kun ammattiryhmien henkilöstötarvetta tarkastellaan sen mukaan, missä ammattiryhmässä on suurin vajaus suhteessa nykyiseen henkilöstöön, erottuvat joukosta sosiaalityöntekijät ja psykologit. Sosiaalityöntekijöiden 4 278 työntekijän pula on huomattava, kun ottaa huomioon, että Kevan eläkevakuutettujen määrä ammattiryhmässä on noin 7 240. Prosentuaalisesti tässä on 59 prosentin vaje. Psykologien kohdalla työntekijöitä Kevan eläkevakuutettuna on 3 704 henkilöä ja tämän hetken työvoimavaje on 1800 henkilö, 49 prosenttia.

Viime vuosien aikana vaje on kasvanut molemmissa ryhmissä huimasti. Vuonna 2021 sosiaalityöntekijöiden kohdalla vaje oli noin 2 655 työntekijää, vuoteen 2023 kasvua on tullut 1 623 työntekijän verran. Psykologien vaje oli vuonna 2021 1040 henkilöä. Kasvua tähän on tullut 763 työntekijän verran.

Määrällisesti suurin tarve sosiaalityöntekijöistä on Uudellamaalla, jossa työvoimavaje on 2062 työntekijää. Sosiaalityöntekijöistä suhteellisesti vaje on merkittävin Etelä-Savossa (-98 %) ja Keski-Pohjanmaalla (-98 %). Suurin tarve psykologeista määrällisesti on Uudellamaalla (617) ja suhteellisesti on Kainuussa (-131%).

Lastentarhanopettajista lähes yhtä suuri pula kuin hoitajista

Myös lastentarhanopettajista on tälläkin hetkellä noin 6 000 osaajan pula maanlaajuisesti. Erityisopettajia kaivattaisiin noin 2 480 täyttämään nyt avoinna olevia vakansseja. Lastentarhanopettajien tarve on kasvanut parilla tuhannella, erityisopettajien vaje on pysynyt ennallaan viime vuosina. Määrällisesti pahinta pula lastentarhanopettajista on Uudellamaalla, jossa yli 4000 paikkaa olisi heti tarjolla ja lisäksi alueella olisi tarve nyt myös 1130 erityisopettajalle.

Koulunkäyntiavustajien ja kokkien kohdalla on ylitarjontaa

Kevan analyysissä koulunkäyntiavustajien, kokkien sekä avustavien keittiötyöntekijöiden kohdalla luvut näyttävät työvoiman ylitarjontaa.

- Olemme miettineet paljon mistä koulunkäyntiavustajien määrässä on kyse ja voi olla, että työsuhteiden kesto ja kesäaika ovat tässä tekijöitä, joka mahdollisesti selittäisi näin suurta määrää, etenkin kun lukumäärä ylittää valtakunnallisen työvoiman määrän. Kokkien ja avustavan keittiöhenkilökunnan määrää taas tuntuu suurelta julkisuudessa olleisiin alan työvoimapulauutisiin nähden. Tosin voi olla, että osa luvuista kertoo niin sanotusta rakenteellisesta työttömyydestä. Keittiöalan työvoiman tarjonnan määrä kylläkin kasvoi koronavuosina molemmissa ammattiryhmissä yli 1600 työntekijällä, toteaa Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen.

Nykytahdilla ei ole luvassa helpotusta

Nyt laadittu ennuste ei lupaa työvoimapula-alojen tilanteeseen helpotusta lähivuosina tämän hetken eläköitymistahdilla ja nyt suunnitelluilla tutkintomäärillä.

- Vaikuttaa siltä, että meille on muodostunut tietyille ammattialoille pysyvä lovi tarvittaviin työntekijöihin. Jos saisimme keralla poistettua tämänhetkisen työvoimavajeen, koulutusjärjestelmä ja työmarkkinat pystyisivät sitten jatkossa lähes tuottamaan riittävän määrän osaajia ja paikkaamaan esim. eläköitymisestä aiheutuvan työvoimapoistuman.

Keva on lähestynyt suomalaisia puolueita asiantuntijamuistiolla, jossa todetaan, että työvoiman riittävä saatavuus edellyttää määrätietoisia ja laaja-alaisia toimia.

- On selvää, että työllisyysasteen nostamiseksi on toteutettava useita yhtäaikaisia toimenpiteitä. Keva onkin esittänyt päättäjille kuutta täsmätoimea, joilla osaajapulaa voidaan helpottaa. Yksi keskeinen tehtävä on parantaa nykyisen työvoiman työssä jaksamista. Olisi hyvä, jos maan hallitus ottaisi jatkossa yhä vahvemmin suomalaisen työvoiman työkyvyn ylläpitämisen, työkykyjohtamisen parhaiden käytäntöjen edistämisen ja työvoimapulan helpottamisen yhdeksi keskeiseksi strategiseksi mittariksi talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa, toteaa johtava asiantuntija Ismo Kainulainen.

Keva on laatinut jokaiseen maakuntaan oman työvoimatarve-ennusteen. Maakuntakohtaiset ennusteet ovat suuntaa antavia ja joissakin ammattiryhmissä voi ilmetä tilastopuutteita.

Analyysi kuntien työvoimatarpeista 2023.pdf (3500 kb)

Aiempi analyysi työvoimatarpeesta vuodelta 2021: Hoitajissa, sosiaalityöntekijöissä, ja lastentarhanopettajissa suurin osaajapula nyt ja tulevaisuudessa

Asiantuntijamuistio: Suomalaisten työkyvystä huolehtiminen on nostettava politiikan keskiöön

Lisätiedot

Johtava asiantuntija Ismo Kainulainen p. 050 517 3594