Kuntien työvoimaennuste 2030: Hoitajissa, sosiaalityöntekijöissä, ja lastentarhanopettajissa suurin osaajapula nyt ja tulevaisuudessa

Talous ja sijoittaminen Työelämä
Talous ja sijoittaminen Työelämä

Keva on yhdistänyt kuntien eläköitymiseen liittyvät tilastot, koulutuspaikkamääriin, avoimiin työpaikkoihin sekä työvoimatilastoihin. Tämä uusi analyysi ennustaa osaajapulan jatkuvan monessa kunnille keskeisessä ammattiryhmässä. Suurissa ammattiryhmissä terveys-, hoiva- ja opetusalalla työntekijävajetta voidaan mitata jo nykyhetkellä tuhansissa työntekijöissä, eikä tilanne tule helpottumaan nykyisten eläköitymis- ja koulutusennusteiden pohjalta.

Keva on tehnyt viisi erilaista ehdotusta, jolla kuntien työvoimatarpeeseen voidaan tehdä korjaus. Keskeisin niistä on, että valtioneuvosto tulisi tehdä jo huhtikuun kehysriihessä linjaus koulutuksen aloituspaikkamäärien nostamisesta osaajapulan vaivaamilla aloilla.

Terveydenhuollossa suuria huolia: mistä yli 8 000 sairaanhoitajaa? 

Julkisen alan eläkevakuuttaja Keva on selvittänyt koulutuspaikkamääriin, kuntien eläköitymiseen, avoimiin työpaikkoihin sekä työvoimatilastoihin pohjatuen, miten kuntien työvoimatarpeisiin kyetään vastaamaan nyt ja tulevaisuudessa.

Analyysin pohjalta voidaan todeta, että esimerkiksi sairaanhoitajia kaivataan kipeästi lisää koko maahan. Pelkästään Uudellamaalla on analyysin mukaan 3 500 sairaanhoitajan vaje, ja koko maan tasolla kaivattaisiin jo nyt yli 8 000 uutta sairaanhoitajaa. Ennustemalli ei lupaa tilanteeseen helpotusta lähivuosina tämän hetken eläköitymistahdilla ja nyt suunnitelluilla tutkintomäärillä.

Selvityksen perusteella näyttää, että lääkäripulakaan ei nykyisillä koulutusmäärillä ja eläköitymistahdilla ole kuntasektorilla helpottumassa. Yleislääkäreistä on analyysin perusteella tälläkin hetkellä noin 1 000 ammattilaisen vaje kuntasektorilla. Osaajapula yleis-, erikois- ja hammaslääkäreistä kasvaa lähivuosina kuntasektorilla.

Kuntien_tyovoimaennusteet_tilanne_2020.jpg

Opettajista pulaa etenkin Uudellamaalla 

Analyysin mukaan sivistystoimessa kiperin tilanne on lastentarhanopettajien ja erityisopettajien kohdalla. Lastentarhanopettajista on tälläkin hetkellä noin 4 000 osaajan pula maanlaajuisesti. Erityisopettajia kaivattaisiin noin 2 300 täyttämään nyt avoinna olevia vakansseja. 

Osaajapulan mittaluokkaa kuvaa se, että tällä hetkellä kuntasektorilla työskentelee noin 7300 erityisopettajaa, jos arviona käytetään Kevan eläkevakuutettujen määrää. Suunnitelluilla koulutusmäärillä tilannetta ei saada käännettyä paremmaksi vuoteen 2030 mennessä.

Opetusalan ammattilaisten osalta ylivoimaisesti kiperin tilanne on Uudellamaalla. Noin 90 % lastentarhanopettajien suhteellisesta ylikysynnästä kohdistuu Uudenmaan kuntiin. 

Jo nykyisellä sosiaalipalvelujen kysynnän tasolla pula sosiaalityöntekijöistä syvenee 

Terveydenhuollon ja opetusalan ammattilaisten kohdalla on kyse kunta-alan suurimmista ammattiryhmistä. Katse on syytä suunnata myös määrällisesti pienempiin ammattiryhmiin, joissa suhteellinen työvoimatarve on jo nykyhetkellä mittava.

Sosiaalityöntekijöiden 2 700 työntekijän pula on huomattava, kun ottaa huomioon, että Kevan eläkevakuutettujen määrä ammattiryhmässä on hieman yli 6 000. Vaikka monessa ammattiryhmässä vaikein tilanne on Uudenmaan maakunnassa, sosiaalityöntekijöiden osalta suhteellisesti vaikein tilanne on kuitenkin Pohjois-Karjalan ja Lapin maakunnissa. 

Kuntien_tyovoimaennusteet_ennuste_2025-30.jpg

Mihin analyysi pohjautuu? 

Keskeiset mallissa käytetyt aineistot ovat Kevan eläköitymisennuste 2020-2030, TEM:in Työnvälitystilasto ja Sitran Mille väestölle -koulutusennakointiselvitys, jossa data pohjautuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja koulutuksen toteutumaan. Lisäksi analyysissa on hyödynnetty opetushallinnon tilastopalvelu Vipusta väestön koulutusrakenteen osalta sekä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa vuodelta 2018.  

Kevalta viisi ehdotusta kuntien työvoiman saatavuuden turvaamiseksi

Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen peräänkuuluttaa osaajahaasteen ripeää nostamista valtakunnan päätöspöytiin.

- Nyt tehtävillä päätöksillä pääsemme vaikuttamaan niihin osaajien ennustekäyriin, jotka ovat vahvasti laskevia. Päätöksiä ei voida siirtää, sillä nyt tehtävät päätökset esimerkiksi koulutusmääriin vaikuttavat aikaisintaan kolmen vuoden päästä. Tarvitsemme useita eri toimia, tämä osaajahaaste on niin mittava. Olen pohtinut tätä edessä olevaa osaajahaastetta ja päätynyt siihen, että tarvitsemme viisi erilaista toimenpidekokonaisuutta. Niiden avulla saamme nyt ja tulevaisuudessa edessä olevan osaajahaasteen hallintaan.

Ehdotukset:

  1. Valtioneuvosto linjaa kehysriihessä sosiaali-, terveys, - ja opetusalan tulevaisuuden työvoimatarvetta, alan houkuttelevuutta sekä koulutuksen aloituspaikkamääriä.
      
  2. Työperäisen maahanmuuton käytänteitä tulee nopeasti parantaa ja käynnistää osaajapula-aloilla osaavan työvoiman kansallinen rekrytointi asiaan kuuluvine täydennys- ja kielikoulutuksiin.
       
  3. Sen lisäksi, että uusia työntekijöitä saadaan töihin kuntien eri tehtäviin, on jo nyt työssä olevien työntekijöiden jaksamisesta sekä työhyvinvoinnista pidettävä hyvää huolta.
      
  4. Työikäisten mahdollisuuksia kehittää työn ohella omaa osaamistaan tulee entisestään parantaa ja joulukuussa valmistuneen jatkuvan oppimisen uudistuksen toiminpiteet toimeenpannaan pikaisesti ja toteutetaan täysmääräisesti.
       
  5. Eläkkeelle siirtyneiden osallistumista työelämään tulee kannustaa erilaisin toimenpitein mm. verohelpotuksin. 

Lisätiedot:  

  • Toimitusjohtaja Timo Kietäväinen p. 0400486043 
  • Työvoimatarve-analyysi: Johtava sidosryhmäasiantuntija Ismo Kainulainen p. 0505173594 
Kuntien työvoimaennuste 2030: Analyysi kuntientyövoima-ja osaamistarpeista (pdf) (3845 kb)