Työelämä
Timo Kietäväinen:

Hyvinvointipalvelumme vaarassa - työvoimapula pahenemassa

Blogi 14.2.2021 Timo Kietäväinen
Työelämä

Keva on viime aikoina julkistanut kaksi selvitystä, kuntapäättäjäbarometrin sekä kunta-alan eläköitymisennusteen.

Molempien viesti on sama: kunta-alalla on koko ajan vaikeampaa saada riittävästi henkilöstöä ja kasvavaa työvoimapulaa kokevat toimialat myös menettävät lähivuosina merkittävästi henkilökuntaa eläköitymisen seurauksena. Erityisesti tämä näkyy hoivapalveluissa, mutta myös eräissä opetusalan tehtävissä sekä joissakin teknisen toimialan tehtävissä.

Lähimmän kymmenen vuoden sisällä ennakoidaan kunta-alalta eläköityvän 34 prosenttia nykyisestä henkilöstöstä. Valtion tehtävissä eläköitymisennuste on samaa noin kolmanneksen luokkaa. Lisäksi väestön ikääntymisestä johtuen hoivan tarve on kasvussa.

Eläköitymisessä isoja eroja alueiden välillä

Alueellisesti erot ovat suuria. Suurimmat kaupungit tarvitsevat lisää henkilökuntaa väestönkasvun ja väestönsä ikääntymisen johdosta, ja väestöään menettävät alueet korvatakseen keskimääräistä suurempaa eläkepoistumaansa. Väestöään menettävissä kunnissa kunta-alan henkilöstö nimittäin eläköityy lähivuosina keskimääräistä enemmän.

Alueellisesti suurimmat eläkkeelle siirtymisen osuudet tämän hetken kunta-alan työvoimasta ovat Lapin (38,8 %), Kainuun (38,1 %), Etelä-Savon (37,6 %), Pohjois-Karjalan (37,6 %) ja Kymenlaakson (37,2 %) maakunnissa. Ahvenanmaalla (28,6 %) ja Uudellamaalla (30,3 %) eläköitymisennusteet ovat maamme alhaisimmat. Maakuntien sisällä kuntakohtaisesti on myös huomattavia eroja. On erittäin tärkeää, että jokaisessa kunnassa otetaan työvoiman riittävyys yhdeksi keskeisistä kunnan strategisista menestystekijöistä.

Isossa kuvassa on nähtävissä positiivisiakin merkkejä

Vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä maassamme laski viime vuonna koko maassa selvästi vuoteen 2019 verrattuna lähes 4 000 henkilöllä hieman yli 61 000 henkilöön. Vähennystä tapahtui sekä vanhuuseläkkeelle että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osalta.

Tämä muutos on jatkunut jo pidemmän aikaa ja keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuosituhannen alusta vuoteen 2019 peräti 2,7 vuodella. Samansuuntaista kehitystä kuin mitä maassamme on ollut yleisesti havaittavissa, on nähtävissä myös kunta-alalla ja laajemminkin julkisella sektorilla.

Positiivinen kehitys ei ole kuitenkaan riittävää korvaamaan työikäisen väestön vähenemää. Se johtuu keskeisesti siitä, että jo pidemmän aikaa työmarkkinoille tulee selvästi vähemmän nuoria kuin eläkkeelle poistuu. Tuottavuuden kasvu ei ole myöskään ollut alkuunkaan riittävää, että sen avulla olisi voitu olennaisesti paikata työvoimapulaa. Tilanteen vaativuutta lisää, että työvoimapula kohdistuu suurelta osin toimialoille, joissa ihmistyötä on vaikea automatisoida, kuten esimerkiksi hoiva-alalle.

Mikä keinoksi?

Työhön osallistumisen astetta on onnistuttu nostamaan ja se on yksi keskeinen keino työvoimapulan torjuntaan. Koronavuosi vähensi työllisten määrää, mutta ei niin paljon kuin pelättiin: työllisten määrä putosi viime vuonna ennakkoarvioiden mukaan reilun prosenttiyksikön verran. Meillä on kuitenkin vielä paljon kirittävää päästäksemme muiden Pohjoismaiden tasolle.

On välttämätöntä uudistaa koulutusjärjestelmäämme vastaamaan paremmin työvoimakysyntää. Samoin on parannettava mahdollisuuksia uudistaa omaa osaamistaan oman työmarkkinakelpoisuuden varmistamiseksi. Läheskään aina ei tarvita uutta tutkintoa entisen lisäksi, vaan osaamisvajeiden paikkaamista lyhyimmillä ja räätälöidyimmillä koulutusjaksoilla.

Tarvitsemme ehdottomasti enemmän työperäistä maahanmuuttoa ja sitä tarvitaan hyvin useille aloille. Julkisuudessa on keskusteltu runsaasti tarpeesta lisätä huippuosaajien ja maatalouden kausityövoiman muuttoa. Tuo kaikki on tarpeen, mutta se ei riitä.
Kun tarkastellaan, miten suuri tarve meillä on hoiva-alalla esimerkiksi sairaala- ja laitosapulaisista, niin on välttämätöntä saada alalle lisää työntekijöitä ulkomailta. Heidän riittävästä kielitaidostaan ja muusta kotoutumisesta on huolehdittava.

Luonnollisesti myös maahamme jo muuttaneiden kotouttamista ja työllistymistä on parannettava.

Valtuuston huomio työkyvyn johtamiseen

Vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on hieman laskenut, menetetään maassamme joka vuosi noin 20 000 työntekijää työkyvyttömyyseläkkeelle. Yksinomaan kunta-alalla työkyvyttömyyksistä - eli sairauslomista ja ennenaikaisista eläköitymisistä - aiheutuu vuositasolla noin kahden miljardin euron kustannus, mikä vastaa kahden kunnallisveroprosentin tuottoa koko maassa.

Kevalla on näyttöjä, että yhteistyössä työpaikkojen kanssa kyetään työkyvyttömyyksiä vähentämään merkittävästi. Tärkeää on pyrkiä ehkäisemään ongelmat ennalta ja puuttumaan niihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Vaikuttavalla työkykytoiminnalla ei vain vähennetä kustannuksia tai työvoimapulaa, vaan parannetaan myös työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä kilpailukykyä työmarkkinoilla. Onkin tärkeää, että työhyvinvointiasiat otetaan mukaan huhtikuussa valittavien uusien kunnanvaltuustojen keskeisten strategisten asioiden joukkoon.

Eläkkeelle siirtyneiden osallistumista työelämään tulee kannustaa erilaisin toimenpitein, mm. verohelpotuksin. Monilla toimialoilla eläkkeellä olevat toimivat kasvavissa määrin menestyksekkäästi muun muassa sijaisuuksien hoitajina. Tässä olisi kuitenkin paljon tehtävää, koska olennaisesti useampi eläkkeellä oleva olisi varmastikin valmis harkitsemaan työhön osallistumista, jos sen esteitä poistettaisiin. Eläkejärjestelmä ei nykyisellään enää aseta esteitä esimerkiksi vanhuuseläkkeellä olevan työhön osallistumiselle.

Olisi tärkeää, että hallitus esimerkiksi tämän kevään kehysriihessä linjaisi työvoimapulasta kärsivien alojen ongelmien ratkomista kokonaisvaltaisemmin. Yksittäisillä erillisratkaisuilla ei tämän mittaluokan ongelmaa kyetä ratkaisemaan kunnolla.


Lue uutiset:


 

Kirjottaja Timo Kietäväinen
Timo Kietäväinen Kevan toimitusjohtaja Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Lue lisää blogikirjoituksia