Kevan kuntapäättäjäbarometri: Kuntien työvoiman saatavuusluvuissa mittaushistorian heikoin tulos

Uutinen 1.2.2023

Keva Tutkimukset ja tilastot

Kevan teettämä kuntapäättäjäbarometri kertoo kuntien työvoimasaatavuuden heikentyneen entisestään. Nyt noin kolme neljästä (73 %) poliittisesta päättäjästä arvioi, että omassa kunnassa ei ole ollut saatavissa avoimiin vakanseihin riittävästi osaavia työntekijöitä.

Kuntapäättäjien arvio työvoiman saatavuudesta on merkittävästi heikentynyt vuodesta 2021, jolloin 65 % vastaajista kertoi haasteista löytää osaavia työntekijöitä.

Kuntien johtavista viranhaltijoista tilanteen arvioi vielä synkemmäksi ja jopa neljä viidestä (79 %) kuntien virkamiesjohtajasta kertoi, että hakijoita ei ole löytynyt. Erityisesti Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla on ollut haasteita avointen vakanssien täyttämisessä.

Työvoiman saatavuushaasteet ovat kasvaneet erityisesti pienissä 10 000–49 000 asukkaan (63 % v. 2021 – 76 % v.2022) ja keskisuurissa 50 000–100 000 asukkaan kunnissa (66 % v. 2021 – 73% v.2022).

Kuntapäättäjäbarometrin vastaajat kertovat, että pulaa on erityisesti sosiaali- ja terveysalan (65 %) sekä sivistystoimialan ammattilaisista (45 %). Kasvu sivistysalan osaajien suhteen on huomattavaa verrattuna viime vuoteen +13 %.

Palkkaa käytetään aiempaa useammin uusien työntekijöiden houkutteluun

Kevan kuntapäättäjäbarometrin mukaan kunnissa on panostettu työntekijöiden houkuttelemiseen palkalla (32 %). Esillä olleista keinoista on palkalla houkuttelu yleistynyt eniten (+15 %-yks.) vuoden 2021 kyselyyn verrattuna. Maakuntatarkastelussa erityisesti Lapissa ja Varsinais-Suomessa on houkuteltu työntekijöitä paremmalla palkalla.

- Keva on kysynyt kuntapäättäjien näkemyksiä työvoiman saatavuudesta nyt kolmena vuonna peräkkäin ja nyt tulokset ovat jo äärimmäisen hälyttäviä. Kolme neljästä kuntapäättäjästä ja neljä viidestä viranhaltijajohtajasta kertoo, että osaavia työntekijöitä on haastavaa löytää avoimiin tehtäviin. Toisaalta on kyllä mukava huomata, että kunnissa on ryhdytty totiseen toimeen työntekijöiden houkuttelemiseksi. Kaikki merkit näyttävät siltä, että osaajapula kuntasektorilla on nyt tullut jäädäkseen. Tätä osaltaan pitää yllä nyt se, että suuret ikäluokat ovat runsain määrin nyt joko jääneet tai jäämässä eläkkeelle, kertoo Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen.

Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi esillä neljästä viidessä kunnassa

Jopa yli neljä viidesosaa (84 %) poliittisista päättäjistä kertoo, että kuntahenkilöstön työhyvinvoinnista on käyty omassa kunnassa poliittista keskustelua. Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa seurataan ahkerasti kuntahenkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia.

Keskustelun lisäksi kaksi kolmesta vastaajasta (66 %) kertoo, että työhyvinvointiin ja työkykyyn panostamisesta on tehty strateginen valinta omassa kunnassa. Vuoden takaiseen verrattuna huomattavasti suurempi osa (+17 %-yks.) kertoo, että strateginen valinta on tehty omassa kunnassa. Noin 80 prosenttia Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen päättäjistä kertoo, että heillä on tehty strateginen valinta panostaa työhyvinvointiin ja työkykyyn.

Vajaa kaksi kolmasosaa (62 %) poliittisista päättäjistä kertoo omassa kunnassa seurattavan kuntahenkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin tilaa valtuuston kokouksissa. Seuranta on yleisempää suuremmissa kunnissa.

- On pelkästään positiivinen asia, että kuntien työntekijöiden työhyvinvointi on noussut mukaan myös kuntien poliittiseen keskusteluun. Erityisen positiivisena pidän sitä, että lähes kaksi kolmesta vastaajasta kertoo omassa kunnassa tehdyn strateginen valinta työhyvinvointiin ja työkykyyn panostamisesta. Strateginen työkykyjohtaminen on aivan keskeinen väline kuntien työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämisessä ja tämä on merkittävä tekijä mahdollisten työkyvyttömyyteen vaikuttavien tekijöiden määrätietoisessa pienentämisessä, toteaa johtava asiantuntija Ismo Kainulainen.

Henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky nähdään kehittyvän positiivisesti

Barometrin mukaan suurempi osa päättäjistä uskoo kunta-alan henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehittyvän positiiviseen (44 %) kuin negatiiviseen (23 %) suuntaan tulevina vuosina.

Edellisvuoden kyselyyn verrattuna kuntapäättäjien arviot aiheeseen liittyen ovat muuttuneet positiivisempaan (+6 %-yks.) suuntaan. Vastaajat uskovat, että sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä hyvinvointialueille voidaan keskittyä paremmin rajatumpaan määrään työntekijöitä ja panostaa työhyvinvointiin.

Yli puolet poliittisista päättäjistä (51 %) ja virkamiesjohdosta (56 %) näkee kunnanvaltuutetun roolin kuntahenkilöstön työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen edistämisessä vähintään jokseenkin merkittävänä. Kuntapäättäjien vaikutusmahdollisuudet kuntahenkilöstön työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen edistämisessä nähdään liittyvän pääosin budjettivalmisteluun ja siten käytettävissä olevien resurssien määrään.

Keva on lähestynyt suomalaisia puolueita ja ehdottanut, että suomalaisten työkyvystä huolehtiminen nostetaan politiikan keskiöön.

Keva haluaakin kiinnittää puolueiden ja eduskuntavaaliehdokkaiden huomion suomalaisen työvoiman ja erityisesti julkisen alan henkilöstön työkykyyn ja työhyvinvointiin – sekä ennen kaikkea työkykyjohtamiseen ja työterveyshuoltokäytäntöihin, joilla niitä voidaan parantaa.

Keva toivoo, että maan hallitus ottaa jatkossa yhä vahvemmin suomalaisen työvoiman työkyvyn ylläpitämisen, työkykyjohtamisen parhaiden käytäntöjen edistämisen ja työvoimapulan helpottamisen yhdeksi keskeiseksi strategiseksi mittariksi talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa.