Kevan kuntapäättäjäbarometri: Kuntien ongelmat työvoiman saatavuudessa syvenevät

Keva Työelämä
Keva Työelämä

Kevan teettämä Kuntapäättäjäbarometri kertoo kuntien työvoiman saatavuuden vaikeutuneen entisestään.

Kevan kuntapäättäjäbarometrin mukaan noin kaksi kolmesta (65 %) barometriin vastanneesta kuntapäättäjästä kertoi, että avoimiin vakansseihin on kunnassa ollut riittämätön määrä hakijoita. Vastaajista 28 % näki hakijoita olleen riittävästi ja 7 % ei osannut sanoa. Vuosi sitten vastaavassa kyselyssä 42 % kuntapäättäjistä ilmoitti, ettei hakijoita ole ollut riittävästi. Kuntapäättäjäbarometri tehtiin lokakuussa uusille kunnanvaltuutetuille ja siihen vastasi 1078 kunnan valtuutettua.

Keva_2_arvio työvoiman saatavuudesta_kunnan asukasluvun mukaan.png

- Osaajapula on syventynyt merkittävästi joka puolella Suomea. Erityisen pahasti työvoimapula näyttää haastavan suuria kaupunkeja, sillä yli 100 000 asukkaan kaupunkeja edustavista vastaajista jopa 76 % näki, että hakijoita avoimiin tehtäviin ei ole ollut riittävästi. Myös erot maakuntien välillä ovat huomattavia. Pohjanmaalla 83 % ja Uudellamaalla sekä Varsinais-Suomessa jopa noin 70 % vastaajista kertoi hakijapulasta, kun taas Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla luvut olivat 56 % ja 57 %, kertoo Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander.

Keva_3_arvio työvoiman saatavuudesta_alueittain.png

Ammattiryhmistä erityisen hankala tilanne on sosiaali- ja terveysalalla, jossa vakansseja jää täyttämättä esimerkiksi hoitajien, lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden tehtävissä. Myös opetus- ja varhaiskasvatusalan ammattilaisille olisi runsaasti kysyntää Suomen kunnissa, toteaa Kiander.

Määrätietoiset toimet osaajien houkuttelemiseksi odottavat toteuttamista

Kuntapäättäjiltä kysyttiin myös, onko kunnassa tehty erityistoimia työntekijöiden houkuttelemiseksi. Joka kolmas vastaaja ei osannut sanoa tai ollut tietoinen tällaisista toimenpiteistä. Moni tiesi kunnan panostaneen kampanjointiin ja kunnan maineen rakentamiseen työvoimaa houkutellakseen. Noin joka viides kysymykseen vastannut tiesi, että kunnassa maksetaan naapurikuntaa parempaa palkkaa tietyille ammattiryhmille tai käytössä on rekrytointilisiä.

Vastaajat saivat myös valita listalta asioita, joiden he uskovat vaikuttavan kunnan houkuttelevuuteen työnantajana. Kunnan tarjoamien hyvien julkisten palveluiden, kuten koulujen päiväkotien ja kirjastojen nähdään olevan merkittävä houkuttelutekijä kilpailussa työntekijöistä, ja jopa 73 % vastaajista valitsi tämän vaihtoehdon. Vastaajista 70 % uskoo työhyvinvointiin tehtävien panostusten helpottavan osaajien rekrytointia ja 68 % näkee kunnan työnantajamaineella olevan vaikutusta houkuttelevuuteen. Erityisesti 50 000–100 000 asukkaan kunnat näyttäisivät kilpailevan osaajista hyvillä palveluilla, asuinmukavuudella ja mainetekijöillä. Alan palkkatasoa korkeamman palkan maksaminen on yleisempää suuremmissa kaupungeissa pienempiin kuntiin verrattuna.

Keva_4_kunnan houkuttelevuustekijät.png

Kiander uskoo, että osaajapula haastaa kuntapäättäjät aiempaa enemmän pohtimaan työvoiman houkuttelutekijöitä sekä nykyisten työntekijöiden pitovoimatekijöitä.

- Osaajapulasta on muodostumassa suomalaisen talouskasvun tulppa ja nyt tarvitaan monia samanaikaisia keinoja, jolla tuo tulppa saadaan poistettua. Kuntien maine hyvinä työnantajina, hyvä henkilöstöpolitiikka sekä työntekijäkokemus ovat asioita, joita kuntapäättäjien kannattaa nyt pohtia. Yksin kuntien toimilla ei kuitenkaan koko valtakuntaa vaivaava osaajapula yksin ratkea. Tarvitsemme lisää osaajia työnhakijoiden joukkoon. Tässä keinoina ovat nykyisten työntekijöiden hyvästä työkyvystä huolehtiminen, uusien osaajien tuominen ulkomailta Suomeen, erilaisten osaajien koulutusmäärien lisääminen sekä eläkeläisten houkuttelu osa-aikaiseen työhön ja sijaisuuksia tekemään, sanoo Kiander.

Tulosraportti Kevan kuntapäättäjäbarometristä: Kevan kuntapäättäjäbarometri 2021: Kuntapäättäjien arvio työvoiman saatavuudesta (pdf)

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija Ismo Kainulainen p. 0505173594