Laura Pekkarinen

Työelämäasiantuntija Kevassa. Kirjoitan julkisen alan työntekijöiden työoloista ja hyvinvoinnista, usein muutos silmällä pitäen.

Hyvin suunniteltu korvaava työ on puoliksi tehty

Kuntaorganisaatioissa tehtävää suunnittelua kuvataan usein kankeaksi, ja joskus sen nähdään vievän aikaa varsinaiselta tekemiseltä. Suunnitteluun kannattaa kuitenkin panostaa varsinkin silloin, kun otetaan käyttöön toimintatapoja, joita ei ole määritelty lainsäädännössä tai sovittu virka- tai työehtosopimuksissa. Kunta-alalla korvaava työ on esimerkki tällaisesta toimintatavasta.

Jos työntekijä ei pysty tapaturman tai sairauden vuoksi tekemään kaikkia tavallisia töitään, hän voi korvaavassa työssä terveyttään vaarantamatta tehdä väliaikaisesti jotakin muuta tai muokattua työtä omalle työnantajalleen.

Tutkimuksessamme havaitsimme, että hyvin yhteistyössä suunniteltu korvaavan työn toimintatapa on puoliksi tehty. Tähän näkemykseen yhtyi koko joukko erilaisten kuntaorganisaatioiden henkilöstöasioista vastaavia.

Yhteinen valmistelu sitouttaa

Kuntaorganisaatioissa korvaavan työn valmisteluun osallistuvat usein henkilöstöpalvelu, työterveyshuolto, esimiehet ja henkilöstön edustaja. Yhteisellä valmistelulla määritellään, mihin tarpeeseen korvaavaa työtä käytetään ja luodaan toimintatavalle merkitystä.

Tutkimuksessa havaittiin, ettei kuntatyöpaikoilla kuitenkaan aina ole oivallettu sitä, että työntekijät kannattaa ottaa mukaan korvaavassa työssä tehtävien työtehtävien määrittelyyn, vaikka näin korvaavan työn sen tekemiseen myös sitouduttaisiin.

Toimintatavan juurtuminen edellyttää tietoa ja johdon sitoutumista

Eräs esimies korosti, että ”toimintatapa ei saa tulla puskista”. Vain silloin, kun kaikilla on tietoa korvaavan työn toimintatavasta ja mahdollisimman moni on saanut antaa siihen panoksensa, se voi juurtua organisaatiossa käytännöksi. Kuntatyöpaikoilla kuitenkin harvoin suunnitellaan, miten korvaavasta työstä viestitään osallistavasti tai miten sen käyttöön koulutetaan.

Korvaava työ edellyttää toimiakseen myös johdon sitoutumista toimintatapaan. Korvaavan työn käytölle ei ole juuri asetettu tavoitteita, eikä määritelty sitä, miten käyttöä seurataan organisaation tasolla. Oletettavaa on, että korvaavan työn toimintatapaa ei aina ole kytketty muihin työuria tukeviin ja työkyvyttömyyden kustannuksia hallitseviin toimiin.

Kyse on kulttuurin muutoksesta

Tutkimukseen osallistuneiden joukossa oli kuitenkin organisaatioita, joissa korvaavan työn suunnitteluun panostettiin. Suunnittelun tuloksena korvaavaa työtä käytettiin varsin monipuolisesti erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa. Kylkiäisinä syntyi uutta yhteistyötä, sitoutumista ja tapoja toimia. Henkilöstöasioista vastaavat kuvasivat korvaavan työn käyttöönottoa kulttuurisena muutoksena. Korvaava työ ruokki työyhteisöissä myönteistä asenneilmapiiriä osatyökykyisiä ja työtehtävien räätälöintejä kohtaan.

Suunnittelu ei kuitenkaan ole itsetarkoitus ja kuntaorganisaatioiden muuttuessa myös suunnitteluprosessit muokkautuvat. Eikä kaikkea tarvitse suunnitella yksin alusta alkaen. Kannattaa ottaa mallia muilta organisaatioilta ja kysyä vaikka, miten ihmeessä teillä työntekijät innostuivat tekemään korvaavaa työtä? Säästittekö sairauspoissaolokustannuksissa? Miten te sen teitte?

Lisää aiheesta

Kevassa käynnistyy keväällä 2018 korvaavan työn kehittämisverkosto. Lisätietoja voi kysellä työelämäasiantuntija Satu Haapakoskelta satu.haapakoski[ät]keva.fi.

Lue aiheesta lisää joulukuun alussa julkaistusta Kevan tutkimusjulkaisusta ”Korvaava työ kunta-alalla – toimintatavan suunnittelu ja käyttö” (pdf) 

Katso myös video tutkimusseminaarista Korvaava työ, osatyökykyiset ja työkykykoordinaattorit kunta-alalla