Kevan kuntapäättäjäbarometri: Lähes puolet kuntapäättäjistä näkee kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena

Uutinen 22.2.2023

Keva Tutkimukset ja tilastot

Kevan kuntapäättäjäbarometrin mukaan lähes puolet kuntapäättäjistä näkee kuntansa tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena hyvinvointialueuudistuksen jälkeen.

Kuntapäättäjistä joka kolmas (35 %) arvioi tulevaisuuden negatiiviseksi ja 9 prosenttia ristiriitaiseksi. Kuntien viranhaltijajohdosta joka viides (22 %) pitää tulevaisuutta negatiivisena ja ristiriitaisena 12 prosenttia.

Aivan kaikki vastaajat eivät ottaneet selkeää kantaa kunnan tulevaisuudennäkymiin, sillä 37 prosenttia kuntapäättäjistä ja viranhaltijoista 40 prosenttia uskoo kunnan tulevaisuuden näyttävän neutraalilta. Tulokset käyvät ilmi Kevan teettämästä kuntapäättäjäbarometrista, joka toteutettiin vuoden 2022 loppupuolella.

Yksinkertaisuus plusmerkkien takana, huoli taloudesta miinusten

Viranhaltijajohto näkee päättäjiä positiivisimmin kuntansa tulevaisuuden. Päättäjistä kuntansa tulevaisuuden näkee positiivisena joka viides (18 %) ja viranhaltijajohtajista noin joka kolmas (27 %). Positiiviseen tulevaisuudennäkymään vaikuttavat päättäjien mukaan se, että kunnan talous yksinkertaistuu ja on helpommin ennustettavaa. Tämä mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja toisaalta sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille, jolloin kunnat saavat keskittyä sille jääviin tehtäviin.

Kuntapäättäjien negatiivisissa arvioissa esiin nousevat huoli kunnan taloudellista tilanteesta. Valtion-avustukset pienenevät hyvinvointialueuudistuksen myötä ja rahoitusmalli on kunnille epäedullinen eikä kunnalla tule olemaan varaa elinvoimaisuuden ylläpitämisen kannalta keskeisiin investointeihin, esimerkiksi kouluihin ja asumiseen. Myös huoli sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta kunnan lähialueilla korostuu vastauksissa.

- Kuntapäättäjien näkemykset kuntien tulevaisuudesta ovat huolestuttavat, mutta toisaalta ymmärrettävät. Hyvinvointialueuudistus on tapahtunut juuri barometrin tiedonkeruun aikaan ja selkeää kuvaa siitä, mitä uudistuksen jälkeen tapahtuu ei ole voinutkaan olla olemassa. Kunnan talous tulevaisuudessa on huolena monen päättäjän mielessä. Toisaalta positiivisena asiana nähdään kunnan toiminnan ja talouden yksinkertaistumisen, toteaa Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen.

Palveluyhteistyö kuntien kesken kiinnostaa - suuret kunnat kiinnostuneita yksityisistä palveluista

Kuntapäättäjäbarometrissa tiedusteltiin kuntien johtavilta poliitikoilta ja päättäjiltä, millaisilla keinoilla kunnan palvelurakennetta aiotaan tulevaisuudessa kehittää.

Ylivoimaiseksi ykköseksi kyselyssä nousi palveluiden järjestäminen yhdessä muiden kuntien kanssa (53 %) ja lähes puolet (49 %) vastaajista mainitsi keinoksi palveluiden tuottamisen jatkamisen pääsääntöisesti kunnan omana toimintana. Myös lisäpalveluiden hankkiminen yksityiseltä (44 %) nousi verrattain korkealle. Erityisesti suurten kuntien osalta yksityisten palveluiden hankinta oli todella korkealla ja vastaajista peräti 68 prosenttia nosti asian esiin yhtenä keinona palvelukehityksessä. Pienissä kunnissa taas suunnitellaan palveluiden järjestämistä yhdessä muiden kuntien kanssa.

Kunnissa on suunnitteilla palveluiden ulkoistuksia

Barometrin vastaajista yli kolmannes poliittisista päättäjistä (38 %) arvioi, että omassa kunnassa on parhaillaan suunnitteilla palveluiden ulkoistamista yksityiselle palveluntuottajalle osittain tai kokonaan. Erityisesti suurien yli 100 000 asukkaan kuntien päättäjät (66 %) kertovat omassa kunnassa olevan suunnitteilla palveluiden ulkoistuksia yksityisen palveluntuottajan tuotettavaksi osittain tai kokonaan.

Poliittiset päättäjät mainitsevat ruoka- ja ateriapalvelut (25 %) sekä varhaiskasvatuksen (21 %) yksittäisinä ulkoistettavina aloina. Viranhaltijat nostavat taas siivous- ja puhtaanapitopalvelut (27 %) sekä taloushallinnon ja hallinnon tukipalvelut (21 %) eniten mainintoja saaneiksi. Eri kokoisissa kunnissa on isoa hajontaa siinä, mikä palvelukokonaisuus on ajateltu ulkoistettavan. Esimerkiksi suunnitelmat ulkoistaa varhaiskasvatuksen palveluita korostuu erityisesti 10 000–49 999 asukkaan (33 %) ja 50 000–100 000 asukkaan kunnissa (27 %). Alle 10 000 asukkaan kunnissa asian mainitsee 7 prosenttia vastaajista.

- Palvelutuotannossa vahvan tuen saa kunnan oman palvelutuotannon jatkaminen sekä yhteistyö muiden kuntien kanssa. Palvelutuotannon ulkoistushalukkuus on pysynyt viime vuoteen verrattuna samalla tasolla. Suurissa kunnissa kiinnostus on pieniä suurempaa. Varhaiskasvatus ulkoistettavana palveluna kertonee jotain myös palvelutuotannon järjestämisen haasteista.

- On hyvä muistaa, että kuntien palvelutuotannon ulkoistus yksityiselle vähentää Kevan eläkemaksujen ja maksajien määrää. Kuntien mittavat palveluiden yksityistämiset vaikuttavat korottavasti Kevan eläkemaksulaskelmiin, kertoo Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen.