Tutkittua tietoa työurien tueksi

Kevan tutkimukset tuottavat monipuolista ja luotettavaa tietoa julkisen sektorin muutoksesta, työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta sekä työkyvyn ylläpitämisestä.

Tietoa voivat hyödyntää kaikki työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä kiinnostuneet: työntekijät, esimiehet, asiantuntijat ja poliittiset päättäjät.

Tutkimusjulkaisuja voit tilata verkkolomakkeella.

Miten voivat julkisen alan työntekijät?

Tuotamme ajankohtaista tietoa kunta-alan ja evankelis-luterilaisen kirkon eri ammattialojen ja eri ikäisten työhyvinvoinnista. Tarkastelemme lisäksi työolojen muutosta ja erityispiirteitä.

Lähes jokainen kunta-alalla tai kirkossa toimiva työntekijä kokee työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Neljä viidestä pitää työkykyään hyvänä tai erinomaisena ja innostuu työstään ja saa siitä iloa. Henkilöstöllä on myös hyvät voimavarat kohdata muutoksia ja kolme neljästä esittää ideoita ja ajatuksia työnsä kehittämiseksi.

Samalla kuntatyössä koetaan yhä useammin henkistä rasitusta ja kiirettä. Etenkin terveysalan työntekijät pitävät työtään huolestuttavan kuormittavana. Jopa joka toinen terveysalan työntekijä altistuu työssään väkivallalle tai sen uhalle, ja joka kolmas on kokenut työyhteisössään epäasiallista kohtelua.

Erityisen suuri merkitys julkisen alan työhyvinvoinnissa on työyhteisöllä. Työntekijät luottavat työkavereihinsa ja pitävät työpaikan ilmapiiriä pääsääntöisesti hyvänä. Työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta tärkeää on myös oikeudenmukainen esimiestyö ja se, että työntekijät kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.

Keva seuraa työoloja ja työhyvinvointia julkisella alalla yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmän kanssa. Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2016 -tutkimuksessa on tarkasteltu kunta-alan lisäksi kirkon alaa, ja nämä kaksi muodostavat tutkimuksessa julkisen alan. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 2025 julkisen alan palkansaajaa keväällä 2016. Edellinen sekä kunta-alan että kirkon alan työoloja ja työhyvinvointia koskeva tutkimus tehtiin vuonna 2014.

Infograafi - miten voivat julkisen sektorin työntekijät

Tutkimuksen tuloksia

Tutkimusraportti: Julkisen alan työhyvinvointi 2016.pdf (1092 kb)

 

Julkisen alan työhyvinvointi 2016 seminaariesitys (2706 kb)

 

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2016 kuviopaketti (5803 kb)

 

 

Tiedote: Työntekijät sote- ja maakuntauudistuksen kynnyksellä - työ on merkityksellistä, mutta kuormittavaa 

Miten työhyvinvointia johdetaan strategisesti ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa?

Selvitämme, miten erilaisissa kuntaorganisaatioissa tuetaan henkilöstön työkykyä ja työuria johtamisen keinoin. Kartoitamme myös työterveyshuollon järjestämistä, toimintaa ja yhteistyötä työurien tukemisessa.

Kunta-alalla työkykyasioita, kuten sairauspoissaoloja, työtapaturmia tai työkyvyttömyyseläkkeitä seurataan, mutta toimintasuunnitelmat ja erilaiset seurannan mittarit puuttuvat monilta. Poliittisilla päättäjillä on vain harvoin mittareita työhyvinvoinnin seurantaan. Näin arvioivat kuntaorganisaatioiden henkilöstöjohtajat vuonna 2015.

Työhyvinvoinnin johtaminen kunta-alalla on tällä hetkellä parempaa suurissa kuntaorganisaatioissa ja esimerkiksi osatyökykyisiä tuetaan näissä paremmin. Työterveyshuollossa tunnistetaan työkyvyn ongelmat ja onnistutaan keskeisissä toimenpiteissä. Sen sijaan yhteistyössä työkyvyn aktiivisessa tukemisessa ja osatyökykyisten kuntoutuksessa on yhä kehittämistä. Monessa kuntaorganisaatiossa myös toivotaan, että työterveyshuolto tarjoaisi esimiehille asiantuntijatukea muutostilanteissa.

Tutkimuksen uusin aineisto on kerätty keväällä 2015 ja se kattaa 212 kuntaorganisaation henkilöstöjohtajan ja kuntaorganisaatioille tuottavien 150 työterveyshuollon palveluntuottajan vastaukset.

Tutkimuksen tuloksia

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen –tutkimus (631 kb)

Blogi-kirjoitus: Kunta-alalla vaalitaan henkilöstövoimavaroja, miksei myös muutoksessa 

Julkaisuseminaarin videointi

Tiedote: Työurien tukeminen edellyttää tavoitteellista yhteistyötä

 

Millaista on kuntajohtajien työ?

Seuraamme kuntajohtajien työn ja työhyvinvoinnin erityispiirteitä sekä niissä tapahtuvia muutoksia.

Työ antaa kuntajohtajille voimavaroja, ja enemmistö kuntajohtajista kokee innostusta työssään ja syventyy työhönsä. Työyhteisössä tukea kuntajohtajat saavat hallituksen puheenjohtajalta sekä johtoryhmän jäseniltä, mutta tärkein tuki kuntajohtajan jaksamiselle on perhe. Pitkien työpäivien vuoksi kuntajohtajat tuntevat usein kuitenkin laiminlyövänsä kotiasioita, sillä töitä tehdään keskimäärin 50 tuntia viikossa. Uudeksi kuormittavaksi tekijäksi on noussut sosiaalisen median kautta tuleva kuntalaispalaute.

Kuntakenttä muuttuu nopeasti ja joka kolmas kuntajohtaja on sitä mieltä, että keskustelu rakenteellisista uudistuksista vaikuttaa työhyvinvointiin. Kuntajohtajat arvioivat omat muutoksen johtamisen kykynsä melko hyviksi. Yhteistyö kunnanhallituksen kanssa on kuntajohtajien mielestä toimivaa, mutta kunnanhallituksen työskentelyyn kuntajohtajat kaipaavat strategisempaa otetta.

Työhyvinvoinnin kannalta myönteistä on, että kuntien johtoryhmien työskentely on kuntajohtajan näkökulmasta toimivaa ja tehokasta, ja keskustelukulttuuri avoin ja myönteinen.

Tutkimuksen uusin aineisto on kerätty keväällä 2015 sisältäen 146 kuntien ylimmältä virkamiesjohdolta. Tutkimus on toteutettu aikaisemmin vuosina 2013, 2011 ja 2009. Tutkimus on suunniteltu ja tuloksia on hyödynnetty yhteistyössä Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa.

Tutkimuksen tuloksia

Slideshare-esitykset:

Blogit:

Muut kirjoitukset: Huipulla tuulee? Laajennettu abstrakti Työelämän tutkimuspäivillä 5.-6.11.2015: Tutkimus kuntajohtajien työhyvinvoinnista ja sen muutoksesta. (pdf)

Tiedote: Kuntajohtajat tekevät pitkää päivää - työ antaa kuitenkin voimavaroja

Miten kuntakenttä muuttuu?

Seuraamme julkisen sektorin henkilöstömäärän kehitykseen sekä palvelustrategioihin liittyviä teemoja kuntien talous- ja rahoitusjohdon sekä ylimmän johdon arvioimana.

Noin joka kolmannessa kuntaorganisaatiossa suunnitellaan erilaisia kuntien yhteistyömuotoja sote-uudistukseen liittyen ja vajaassa neljäsosassa muita organisaatiouudistuksia. Ulkoistamisia ja yhtiöittämisiä suunniteltiin reilussa 10 %:ssa organisaatioista. Näin arvioivat Kevan toimintaympäristötutkimukseen osallistuneet Kevan asiakasorganisaatioiden talous- ja rahoitusjohto.

Sote-uudistus ja suunnitelmien konkretisoituminen koskee todella suurta joukkoa kuntatyöntekijöitä ja asettaa talouden lisäksi suuria haasteita myös työn organisoinnille ja henkilöstön hyvinvoinnille. Sote- ja aluehallintouudistuksessa talous- ja rahoitusjohtoa askarruttavat useimmiten rahoitus, aikataulutus, eteneminen ja tarvittavien tukipalvelujen järjestäminen. Huolenaiheita on hyvin paljon, mutta osa vastaajista toi selkeästi esiin myös sen tarjoamat uudet mahdollisuudet omalle organisaatiolleen.

Lähes 40 % kaikista vastaajista arvioi, että vakituisen henkilöstön määrä organisaatiossa vähenee seuraavan vuoden aikana ainakin hieman. Odotusarvo on siis selkeästi se, että vakituisen henkilöstön määrä vähenisi jo vuoden sisällä. Suurin osa tästä tapahtunee eläkepoistuman kautta. Päätoimialoista eläkepoistuman henkilöstöä vähentävä vaikutus arvioidaan sosiaali- ja terveysaloilla selvästi pienemmäksi kuin opetusalalla, teknisellä alalla tai hallinnon työtehtävissä.

Keva toteuttaa toimintaympäristötutkimuksen säännöllisesti (vuosina 2009, 2010, 2012, 2014 ja 2016). Vuoden 2016 tutkimusteemat liittyivät sote- ja aluehallintouudistukseen, eläkejärjestelmän kannustimiin, henkilöstömäärän kehitykseen ja palveluiden järjestämiseen. Vuoden 2016 otoksena olivat kaikki kuntaorganisaatiot, joissa oli vähintään 10 Kevassa eläkevakuutettua työntekijää. Yhteensä 358 henkilöä 306:sta eri organisaatiosta vastasi tutkimuksen kyselyyn. Vastaajista 160 edusti talous- ja rahoitusjohtoa, 99 ylintä johtoa ja 99 henkilöstöjohtoa.

Tutkimuksen tuloksia

Diat: Toimintaympäristotutkimus 2016 (80 kb)

 
Tiedote: Sote- ja maakuntauudistus huolestuttavat – organisaatiot uudistuvat ja työntekijät vähenevät

 

Miten pärjäävät hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet?

Tutkimme vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeeseen hylkäävän päätöksen saaneiden tilannetta. Selvitimme heidän kokemuksiaan eläkkeenhakuprosessista, tuesta ja elämänlaadusta.

Joka vuosi joka viides työkyvyttömyyseläkettä hakeva julkisen sektorin työntekijä saa Kevalta hylkäävän päätöksen. Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet ovat usein nuorempia kuin myöntävän päätöksen saaneet ja taustalla on mielenterveyden tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen moni kaipaisi tukea kokonaistilanteensa hahmottamiseen.

Työttömyys on yleistä hylkäävän päätöksen saaneilla. Hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneiden elämänlaatu on vuosia päätöksen jälkeen muita suomalaisia heikompaa. Taloudelliset, mieliala- ja sosiaaliset ongelmat ovat yleisiä, samoin epäluottamus julkisia toimijoita kohtaan.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2009, 2011 ja 2013 hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneita rekisteritietojen valossa sekä kysyttiin heidän kokemuksistaan eläkkeenhakuprosessista, tarvittavasta tuesta ja elämänlaadusta.

Tutkimuksen tuloksia

Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäävät päätökset julkisella sektorilla (500 kb)

Tutkija Riku Perhoniemi kertoo videolla tutkimuksen tuloksista

Julkaisuseminaarin 11.12.2015 videointi

 

Tiedote: Hylkäävän eläkepäätöksen saaneet kaipaavat tukea

Muita tutkimusteemoja

Olemme viime vuosina selvittäneet myös maahanmuuttajien työllistymistä julkiselle sektorille, eläkeikää lähestyvien työntekijöiden ajatuksia eläkkeelle siirtymisestä sekä osatyökyvyttömyyseläkkeen toimivuutta kunta-alalla.

Maahanmuutto ja julkisen sektorin työelämä

Raportti: Maahanmuutto ja julkisen sektorin työelämä (1431 kb)

 

Tutkimushanke 60 ja risat

Tutkimus eläkkeelle jääminen ja työuran pidentäminen - etnografisen tutkimuksen raportti (761 kb) 60 ja risat tutkimushankkeen seminaarin esitykset (1374 kb)

Kommenttipuheenvuoro Kevan 60 + -tutkimukseen, ETK:n johtaja Mikko Kautto 

Osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttö ja toimivuus kuntatyössä

Tutkimusrapotti Osatyökyvyttömyyseläkkeiden käyttö kunta-alalla (1037 kb) Tutkimusraportti Osatyökyvyttömyyseläkkeen toimivuus kuntatyössä (545 kb)