Tutkimukset työurien tueksi

Tutkimuksemme tuottavat monipuolista ja luotettavaa tietoa julkisen sektorin muutoksesta, työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta sekä työkyvyn ylläpitämisestä.

Tietoa voivat hyödyntää kaikki työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä kiinnostuneet: työntekijät, esimiehet, asiantuntijat ja poliittiset päättäjät.

Ajankohtaista: Työkyvyn johtamisen ja työterveysyhteistyön tutkimus

Tutkimme vuoden 2021 aikana, miten henkilöstön työkykyä tuetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa julkisen alan työpaikoilla. Työkyvyn johtamisen ja työterveysyhteistyön tutkimus on toteutettu aiemmin vuosina 2015 ja 2018.

Tutkimustietoa kerätään sähköisellä kyselylomakkeella Kevan asiakasorganisaatioiden henkilöstöasioista vastaavilta kesäkuun aikana. Työterveyshuollon palveluita tuottavia vastuuhenkilöitä haastatellaan syyskuussa.

Tutkimustulokset julkaistaan tammikuussa 2022.

Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Laura Pekkarinen, laura.pekkarinen(at)keva.fi

Tutkittua tietoa julkisen alan työhyvinvoinnista

Olemme tutkineet julkisen alan työntekijöiden työhyvinvointia ja työoloja vuodesta 2014 alkaen. Uuden tutkimuksemme tulokset on julkaistu 11.3.2021:

Tutustu verkkotyökaluun ja vertaa tutkimusten tuloksia

Tutkimusten tulokset eri vuosilta on koottu kevatutkii.fi-verkkosivulle, jossa voi hakea ja vertailla tutkimustietoa. Tietoa voi tarkastella mm. vertailemalla  kuntien, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöiden kokemuksia työoloista:
Kevatutkii-nostokuva.jpg
- eri vuosina
- ammattialoittain
- ikäryhmittäin
- sukupuolittain
- esimiesaseman ja työsuhteen määräaikaisuuden mukaan.

Siirry Kevatutkii-verkkotyökaluun
 

Tutkimusteemat ja -julkaisut

Alla aikaisempia tutkimusjulkaisuja tutkimusteemoittain. Voit tilata ennen vuotta 2020 valmistuneita tutkimusraportteja myös postitse verkkolomakkeella. 

Katso myös Kevan kokoamia tilastotietoja: Tilastot

Julkisen alan työhyvinvointi

Tuotamme ajankohtaista tietoa julkisen alan eri ammattialojen ja eri ikäisten työhyvinvoinnista sekä työolojen muutoksesta. Kunta- ja kirkon aloilla tutkimus on tehty vuodesta 2014 alkaen ja vuodesta 2018 alkaen mukana tutkimuksessa ovat myös valtion virastot.

Lähes jokainen julkisen alan työntekijä kokee työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Neljä viidestä pitää työkykyään hyvänä tai erinomaisena ja innostuu työstään ja saa siitä iloa. Kuitenkin kunta- ja kirkon alan myönteinen kehitys henkilöstön vaikutusmahdollisuuksissa on pysähtynyt. Vastaavasti aiempaa harvempi työntekijä on sitä mieltä, että heidän voimavaransa kohdata muutoksia työssään ovat hyvät.

Samalla etenkin kuntatyössä koetaan yhä useammin henkistä rasitusta ja kiirettä ja monilla ammattialoilla kuormittavat lisäksi väkivalta ja epäasiallinen kohtelu työyhteisössä. Kuntatyössä asiakkaiden taholta tullutta väkivaltaa tai sen uhkaa on vuoden aikana kokenut työssään kolmannes henkilöstöstä, joista suuri osa työskentelee sosiaali- ja terveysalalla. Vastaavasti valtion poliisitoimen ja vankeinhoidon henkilöstöstä väkivaltaa tai sen uhkaa on kokenut lähes joka toinen työntekijä. Lisäksi noin joka neljäs kunta-alan, joka viides valtion ja joka kolmas kirkon työntekijä on kokenut epäasiallista kohtelua työyhteisössään vuoden aikana.

Erityisen suuri merkitys julkisen alan työhyvinvoinnissa on työyhteisöllä. Työntekijät luottavat työkavereihinsa ja pitävät työpaikan ilmapiiriä pääsääntöisesti hyvänä. Työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta tärkeää on myös oikeudenmukainen esimiestyö.

Tutkimuksen tuloksia

Julkisen alan työhyvinvointi 2020 raportti.pdf (831 kb) Tutkimusraportti Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018.pdf (1058 kb)

 

Katso vuoden 2018 julkaisuseminaarin tallenne täältä

Työkyvyn johtaminen ja työterveysyhteistyö

Seuraamme, miten erilaisissa julkisen alan organisaatioissa tuetaan henkilöstön työkykyä ja työuria johtamisen keinoin. Kartoitamme myös työterveyshuollon järjestämistä, toimintaa ja yhteistyötä työurien tukemisessa.

Kunta-, valtion ja kirkon organisaatioissa henkilöstön työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvää tietoa kerätään laajasti johtamisen tueksi. Myös henkilöstön osaamistarpeita muutoksessa ennakoidaan aiempaa useammin. Kerättyä tietoa ei kuitenkaan aina osata muuttaa tavoitteelliseksi toiminnaksi.

Toisaalta organisaatioilla on hyviä toimintatapoja työurien tukemiseksi. Esimerkiksi työkyvyn varhainen tuki on käytössä yli 90 prosentilla organisaatioita. Tehostettu tuki työkyvyn heiketessä ja paluun tuki pitkän poissaolon jälkeen ovat käytössä aiempaa yhteneväisemmin.

Tutkimus toteutetaan vuoden 2021 aikana ja sen edelliset julkaisut ilmestyivät vuosina 2018 ja 2015.

Tutkimuksen tuloksia

Tutkimusraportti Työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö julkisen alan organisaatioissa vuonna 2018.pdf (751 kb)

 

Työkykyä tukevia toimintatapoja

Ammatillisen kuntoutuksen onnistuminen

Tutkimme ammatillisen kuntoutuksen onnistumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus on julkaistu tammikuussa 2020.

Tutkimusjulkaisu Ammatillisen kuntoutuksen onnistuminen julkisella alalla 2020.pdf (1061 kb)

Korvaava työ ja työkykykoordinaattorit kunta-alalla

Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä voi tehdä väliaikaisesti muita töitä, jos kaikkien omien töiden hoitaminen ei onnistu sairauden tai tapaturman vuoksi. Vuonna 2017 selvitimme tutkimuksessa, kuinka laajasti korvaavaa työtä käytetään ja miten toimintatapa suunnitellaan kuntaorganisaatioissa yhteistyössä. Lisäksi käydään läpi näkemyksiä korvaavan työn ongelmakohdista ja hyödyistä.

Kevan tutkimusjulkaisu ”Korvaava työ kunta-alalla – toimintatavan suunnittelu ja käyttö” (pdf) 

Video tutkimusseminaarista Korvaava työ, osatyökykyiset ja työkykykoordinaattorit kunta-alalla (Youtube.com)

Blogi Hyvin suunniteltu korvaava työ on puoliksi tehty

Työkykykoordinaattorit auttavat esimiehiä, henkilöstöhallintoa ja työntekijöitä työssä jatkamista ja työkykyä tukevassa toiminnassa. Työkykykoordinaattoreita huolestuttaa, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa työhyvinvointiin, osatyökykyisten eläköitymishalukkuuteen ja oman työn jatkuvuuteen kunta-alalla.

Tutkimuksessa 48 päätoimisesti työskentelevää työkykykoordinaattoria kertoo työkykykoordinaattorin tehtävänkuvasta, osaamisesta, työn onnistumisen edellytyksistä ja haasteista.

Tutkimusjulkaisu: Työkykykoordinaattorit kunta-alalla - Tehtävänkuva, työssä onnistuminen ja työn kehittämiskohteet (pdf)

Työkyvyttömyyden kustannukset

Seuraamme julkisen alan työkyvyttömyyden kustannuksia Avaintiedot-palvelussa. Uusimmat tiedot julkaistaan Kevatutkii-verkkoalustalla.

Muita julkaisuja aiheesta

Johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannukset suurissa kuntaorganisaatioissa.pdf (1946 kb)

Kuntajohtajien hyvinvointi

Seuraamme kuntajohtajien työn ja työhyvinvoinnin erityispiirteitä sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Keva, Kuntaliitto ja Suomen Kuntajohtajat ry toteutti joulukuussa 2020 uusimman tutkimuksen.

Tutkimus osoittaa, että likimain jokainen vastanneista kokee itsensä vahvaksi ja tarmokkaaksi työssään vähintään kerran viikossa, on innostunut työstään ja tuntee tyydytystä syventyessään työhönsä.

Kolme neljästä kuntajohtajasta arvioi oman työkykynsä olevan melko tai erittäin hyvä työn henkisten vaatimusten kannalta.

Tilanne on hieman heikentynyt, sillä vuonna 2018 työkykynsä arvioi melko tai erittäin hyväksi 82 % kunnanjohtajista. Stressiä kokee nyt selvästi useampi kuntajohtaja kuin vuonna 2018.

Stressiä voi aiheuttaa laaja työkenttä, sillä yhdeksän kymmenestä vastanneesta kokee työssään tekemättömien töiden painetta, ja neljä viidestä kokee laiminlyövänsä kotiasioita viikoittain.

Harvempi kuin joka toinen kuntajohtaja kokee, että hänellä on mahdollisuus tehdä omaa jaksamista tukevia valintoja. Yli puolet kuntajohtajista kokee, että kuntien taloustilanne, koronaepidemia ja julkinen keskusteluilmapiiri vaikuttavat kielteisesti omaan työhyvinvointiin.

Kuntajohtajien työhyvinvointia on tutkittu aikaisemmin vuosina 2018, 2013, 2011 ja 2009.

Muita tutkimusteemoja

Kuntoutustuen käyttö julkisella alalla

Tilastoselvityksessä seurattiin mm. miten vuosina 2010-2013 uuden kuntoutustukijakson eli määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen päättäneet osallistuivat sen jälkeen työelämään. Tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka liittyvät työelämään palaamiseen ja toisaalta pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen.

Uutinen: Määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön palataan nopeasti

Tutkimusraportti: Kuntoutustuen käyttö julkisella alalla (pdf)

Mitä alkoholiongelmaiselle tapahtuu kuntoutustukijakson jälkeen

Alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneet henkilöt palaavat harvoin kuntoutustuelta työelämään ja heidän kuolleisuutensa on suuri. Työelämässä oleville alkoholin ongelmakäyttäjille pitäisi tarjota nykyistä varhaisemmin ja tehokkaammin hoitoa.

Tutkimusjulkaisu: Moninkertainen ongelma – Mitä alkoholiongelmaiselle tapahtuu kuntoutustukijakson jälkeen? (pdf)

Uutinen: Alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneet palaavat harvoin kuntoutustuelta työelämään

Miten pärjäävät hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet?

Tutkimme vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeeseen hylkäävän päätöksen saaneiden tilannetta. Selvitimme heidän kokemuksiaan eläkkeenhakuprosessista, tuesta ja elämänlaadusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäävät päätökset julkisella sektorilla, pdf (500 kb)

Uutinen: Hylkäävän eläkepäätöksen saaneet kaipaavat tukea

 

Muita Kevan julkaisemia tutkimusjulkaisuja

Vuosi 2020

Julkisen alan työhyvinvointi 2020 (pdf)

Ammatillisen kuntoutuksen onnistuminen julkisella alalla 2020.pdf (1061 kb)

Kuntajohtajien työhyvinvointikyselyn 2020 tulokset, pdf (Kuntaliitto.fi)

Kuntoutustuen käyttö julkisella alalla (pdf) 

Kevan kuntapäättäjäbarometri

Katso myös Kevan tilastot ja ennusteet sivulta julkaisut:

  • Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet julkisella alalla 2016-2020 
  • Eläköitymisennuste

Vuosi 2019

Osaamisen kehittäminen julkisen alan työpaikoilla.

Vuosi 2018

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018.pdf (1058 kb)

Työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö julkisen alan organisaatioissa vuonna 2018.pdf (751 kb)

Kuntajohtajien työhyvinvointikysely 2018 (pdf)

Vuosi 2017

Korvaava työ kunta-alalla – toimintatavan suunnittelu ja käyttö (pdf) 

Työkykykoordinaattorit kunta-alalla - Tehtävänkuva, työssä onnistuminen ja työn kehittämiskohteet (pdf)

Moninkertainen ongelma – Mitä alkoholiongelmaiselle tapahtuu kuntoutustukijakson jälkeen? (pdf)

Vuosi 2016

Julkisen alan työhyvinvointi 2016.pdf (1092 kb)

Raportti: Maahanmuutto ja julkisen sektorin työelämä (1431 kb)

Vuosi 2015

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2015 –tutkimus (631 kb)

Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäävät päätökset julkisella sektorilla, pdf (500 kb)

Vuosi 2014

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2014 (879 kb)

Vuosi 2013

Strateginen työhyvinvointijohtaminen ja henkilöstöjohto kunta-alalla (425 kb) 

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2013 (434 kb) 

Eläkkeellä työskentely julkisella sektorilla, tilastokatsaus 2005 - 2011 (234 kb)

Tutkimus eläkkeelle jääminen ja työuran pidentäminen - etnografisen tutkimuksen raportti (761 kb) 60 ja risat tutkimushankkeen seminaarin esitykset (1374 kb)

Vuosi 2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 (497 kb) 

Onnistuneesti takaisin työhön ammatillisella kuntoutuksella (514 kb)

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden käyttö kunta-alalla (1037 kb) 

Osatyökyvyttömyyseläkkeen toimivuus kuntatyössä (545 kb)