Tutkimukset työurien tueksi
Tutkimuksemme tuottavat monipuolista ja luotettavaa tietoa julkisen sektorin muutoksesta, työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta sekä työkyvyn ylläpitämisestä.
Tietoa voivat hyödyntää kaikki työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä kiinnostuneet: työntekijät, esimiehet, asiantuntijat ja poliittiset päättäjät.
Uutta tietoa työhyvinvoinnista ja työkyvyn strategisesta johtamisesta
Vuonna 2018 selvitimme koko julkisen alan eli kuntasektorin, valtion virastojen ja evankelis-luterilaisen kirkon henkilöstön työoloja ja työhyvinvointia sekä työkyvyn johtamista ja työterveysyhteistyötä kahdessa eri tutkimuksessa. Tutkimustulokset on julkaistu 14.12.2018. Voit ladata tutkimusraportit alta:
Tutkimusraportti Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018.pdf (1058 kb) Tutkimusraportti Työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö julkisen alan organisaatioissa vuonna 2018.pdf (751 kb)
Tallenne tutkimusten julkaisuseminaarista on katsottavissa täällä.
Aiemmat tutkimusjulkaisut
Aikaisempia tutkimusjulkaisuja löydät tältä sivulta. Voit tilata tutkimusraportteja myös postitse oheisella verkkolomakkeella.
Katso myös Kevan kokoamia tilastotietoja: Tilastot
Millaiset ovat työkyvyttömyyden kustannukset?
Tutkimuksessa tarkastellaan 47 suurimman kuntaorganisaation henkilöstön työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia kustannuksia.
Julkaisu
Johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannukset suurissa kuntaorganisaatioissa.pdf (1946 kb)Diat
Diat Johtaminen ja työkyvyttömyyden kustannukset suurissa kuntaorganisaatioissa.pdf (2728 kb)Tiedote
Tutkimus: Kuntaorganisaatioilla paljon kehitettävää työkykyjohtamisessaan
Korvaava työ ja työkykykoordinaattorit kunta-alalla
Erityisaiheena tutkimme vuonna 2017 korvaavan työn käyttöä ja työkykykoordinaattorien työnkuvaa kunta-alalla.
Korvaavan työn käyttö
Korvaavan työn käyttö on lisääntymässä kunta-alan työpaikoilla. 40 prosentissa tutkimukseen osallistuneista kuntaorganisaatioista työntekijät voivat tehdä korvaavaa työtä sairauspoissaolon sijaan. Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä voi tehdä väliaikaisesti muita töitä, jos kaikkien omien töiden hoitaminen ei onnistu sairauden tai tapaturman vuoksi.
Tutkimuksessa selvitetään, kuinka laajasti korvaavaa työtä käytetään ja miten toimintatapa suunnitellaan kuntaorganisaatioissa yhteistyössä. Lisäksi käydään läpi näkemyksiä korvaavan työn ongelmakohdista ja hyödyistä.
Tutkimukseen osallistui 151 henkilöstöasioista vastaavaa keskisuurista ja suurista kuntaorganisaatioista (vastausprosentti 50).
Kevan tutkimusjulkaisu ”Korvaava työ kunta-alalla – toimintatavan suunnittelu ja käyttö” (pdf)
Video tutkimusseminaarista Korvaava työ, osatyökykyiset ja työkykykoordinaattorit kunta-alalla
Blogi Hyvin suunniteltu korvaava työ on puoliksi tehty
Työkykykoordinaattorien tehtävänkuva
Työkykykoordinaattorit ovat suhteellisen uusi ammattikunta kunnissa. He auttavat esimiehiä, henkilöstöhallintoa ja työntekijöitä työssä jatkamista ja työkykyä tukevassa toiminnassa. Työkykykoordinaattoreita huolestuttaa, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa työhyvinvointiin, osatyökykyisten eläköitymishalukkuuteen ja oman työn jatkuvuuteen kunta-alalla.
Tutkimuksessa 48 päätoimisesti työskentelevää työkykykoordinaattoria kertoo työkykykoordinaattorin tehtävänkuvasta, osaamisesta, työn onnistumisen edellytyksistä ja haasteista.
Miten voivat julkisen alan työntekijät?
Tuotamme ajankohtaista tietoa kunta-alan ja evankelis-luterilaisen kirkon eri ammattialojen ja eri ikäisten työhyvinvoinnista. Tarkastelemme lisäksi työolojen muutosta ja erityispiirteitä.
Lähes jokainen kunta-alalla tai kirkossa toimiva työntekijä kokee työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Neljä viidestä pitää työkykyään hyvänä tai erinomaisena ja innostuu työstään ja saa siitä iloa. Henkilöstöllä on myös hyvät voimavarat kohdata muutoksia ja kolme neljästä esittää ideoita ja ajatuksia työnsä kehittämiseksi.
Samalla kuntatyössä koetaan yhä useammin henkistä rasitusta ja kiirettä. Etenkin terveysalan työntekijät pitävät työtään huolestuttavan kuormittavana. Jopa joka toinen terveysalan työntekijä altistuu työssään väkivallalle tai sen uhalle, ja joka kolmas on kokenut työyhteisössään epäasiallista kohtelua.
Erityisen suuri merkitys julkisen alan työhyvinvoinnissa on työyhteisöllä. Työntekijät luottavat työkavereihinsa ja pitävät työpaikan ilmapiiriä pääsääntöisesti hyvänä. Työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta tärkeää on myös oikeudenmukainen esimiestyö ja se, että työntekijät kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.
Keva seuraa työoloja ja työhyvinvointia julkisella alalla yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmän kanssa. Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2016 -tutkimuksessa on tarkasteltu kunta-alan lisäksi kirkon alaa, ja nämä kaksi muodostavat tutkimuksessa julkisen alan. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 2025 julkisen alan palkansaajaa keväällä 2016. Edellinen sekä kunta-alan että kirkon alan työoloja ja työhyvinvointia koskeva tutkimus tehtiin vuonna 2014.
Tutkimuksen tuloksia
Tutkimusraportti: Julkisen alan työhyvinvointi 2016.pdf (1092 kb)Julkisen alan työhyvinvointi 2016 seminaariesitys (2706 kb)
Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2016 kuviopaketti (5803 kb)
Miten työhyvinvointia johdetaan strategisesti ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa?
Selvitämme, miten erilaisissa kuntaorganisaatioissa tuetaan henkilöstön työkykyä ja työuria johtamisen keinoin. Kartoitamme myös työterveyshuollon järjestämistä, toimintaa ja yhteistyötä työurien tukemisessa.
Kunta-alalla työkykyasioita, kuten sairauspoissaoloja, työtapaturmia tai työkyvyttömyyseläkkeitä seurataan, mutta toimintasuunnitelmat ja erilaiset seurannan mittarit puuttuvat monilta. Poliittisilla päättäjillä on vain harvoin mittareita työhyvinvoinnin seurantaan. Näin arvioivat kuntaorganisaatioiden henkilöstöjohtajat vuonna 2015.
Työhyvinvoinnin johtaminen kunta-alalla on tällä hetkellä parempaa suurissa kuntaorganisaatioissa ja esimerkiksi osatyökykyisiä tuetaan näissä paremmin. Työterveyshuollossa tunnistetaan työkyvyn ongelmat ja onnistutaan keskeisissä toimenpiteissä. Sen sijaan yhteistyössä työkyvyn aktiivisessa tukemisessa ja osatyökykyisten kuntoutuksessa on yhä kehittämistä. Monessa kuntaorganisaatiossa myös toivotaan, että työterveyshuolto tarjoaisi esimiehille asiantuntijatukea muutostilanteissa.
Tutkimuksen uusin aineisto on kerätty keväällä 2015 ja se kattaa 212 kuntaorganisaation henkilöstöjohtajan ja kuntaorganisaatioille tuottavien 150 työterveyshuollon palveluntuottajan vastaukset.
Tutkimuksen tuloksia
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen –tutkimus (631 kb)Blogi-kirjoitus: Kunta-alalla vaalitaan henkilöstövoimavaroja, miksei myös muutoksessa
Tiedote: Työurien tukeminen edellyttää tavoitteellista yhteistyötä
Millaista on kuntajohtajien työ?
Seuraamme kuntajohtajien työn ja työhyvinvoinnin erityispiirteitä sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Keva, Kuntaliitto ja Suomen Kuntajohtajat ry toteutti kesäkuussa 2018 uusimman tutkimuksen. Tutkimus osoittaa, että kuntajohtajien työtyytyväisyys on hyvällä tasolla ja he kokevat oman työkykynsä hyväksi. Silti yli puolet kuntajohtajista on harkinnut alan vaihtoa.
Kuntajohtajien työhyvinvointia on tutkittu aikaisemmin vuosina 2013, 2011 ja 2009.
Tutkimustulokset: Kuntajohtajien työhyvinvointikysely 2018
Aikaisempien tutkimusten tuloksia
Slideshare-esitykset:
- Diat: Kuntajohtajien työhyvinvointi -tutkimus
- Kuntajohtajat ja sosiaalinen media
- Esitelmä Kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015
- Esitys Työelämän tutkimuspäivillä
- Kuntajohtajien vaikeat valinnat
Blogit:
- Kunnat ja kuntajohtajat sosiaalisessa mediassa
- Kuntajohtajien vaikeat valinnat
- Jos en johda itseäni, en voi johtaa muitakaan
- Rikastavaa keskustelua kuntajohtajan työhyvinvoinnista
- Miten lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta? Case kuntajohtajien työhyvinvointitutkimus
Tiedote: Kuntajohtajat tekevät pitkää päivää - työ antaa kuitenkin voimavaroja
Miten kuntakenttä muuttuu?
Seuraamme julkisen sektorin henkilöstömäärän kehitykseen sekä palvelustrategioihin liittyviä teemoja kuntien talous- ja rahoitusjohdon sekä ylimmän johdon arvioimana.
Noin joka kolmannessa kuntaorganisaatiossa suunnitellaan erilaisia kuntien yhteistyömuotoja sote-uudistukseen liittyen ja vajaassa neljäsosassa muita organisaatiouudistuksia. Ulkoistamisia ja yhtiöittämisiä suunniteltiin reilussa 10 %:ssa organisaatioista. Näin arvioivat Kevan toimintaympäristötutkimukseen osallistuneet Kevan asiakasorganisaatioiden talous- ja rahoitusjohto.
Sote-uudistus ja suunnitelmien konkretisoituminen koskee todella suurta joukkoa kuntatyöntekijöitä ja asettaa talouden lisäksi suuria haasteita myös työn organisoinnille ja henkilöstön hyvinvoinnille. Sote- ja aluehallintouudistuksessa talous- ja rahoitusjohtoa askarruttavat useimmiten rahoitus, aikataulutus, eteneminen ja tarvittavien tukipalvelujen järjestäminen. Huolenaiheita on hyvin paljon, mutta osa vastaajista toi selkeästi esiin myös sen tarjoamat uudet mahdollisuudet omalle organisaatiolleen.
Lähes 40 % kaikista vastaajista arvioi, että vakituisen henkilöstön määrä organisaatiossa vähenee seuraavan vuoden aikana ainakin hieman. Odotusarvo on siis selkeästi se, että vakituisen henkilöstön määrä vähenisi jo vuoden sisällä. Suurin osa tästä tapahtunee eläkepoistuman kautta. Päätoimialoista eläkepoistuman henkilöstöä vähentävä vaikutus arvioidaan sosiaali- ja terveysaloilla selvästi pienemmäksi kuin opetusalalla, teknisellä alalla tai hallinnon työtehtävissä.
Keva toteuttaa toimintaympäristötutkimuksen säännöllisesti (vuosina 2009, 2010, 2012, 2014 ja 2016). Vuoden 2016 tutkimusteemat liittyivät sote- ja aluehallintouudistukseen, eläkejärjestelmän kannustimiin, henkilöstömäärän kehitykseen ja palveluiden järjestämiseen. Vuoden 2016 otoksena olivat kaikki kuntaorganisaatiot, joissa oli vähintään 10 Kevassa eläkevakuutettua työntekijää. Yhteensä 358 henkilöä 306:sta eri organisaatiosta vastasi tutkimuksen kyselyyn. Vastaajista 160 edusti talous- ja rahoitusjohtoa, 99 ylintä johtoa ja 99 henkilöstöjohtoa.
Tutkimuksen tuloksia
Diat: Toimintaympäristotutkimus 2016 (80 kb)
Tiedote: Sote- ja maakuntauudistus huolestuttavat – organisaatiot uudistuvat ja työntekijät vähenevät
Muita tutkimusteemoja
Mitä alkoholiongelmaiselle tapahtuu kuntoutustukijakson jälkeen
Alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneet henkilöt palaavat harvoin kuntoutustuelta työelämään ja heidän kuolleisuutensa on suuri. Työelämässä oleville alkoholin ongelmakäyttäjille pitäisi tarjota nykyistä varhaisemmin ja tehokkaammin hoitoa.
Tiedote: Alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneet palaavat harvoin kuntoutustuelta työelämään
Miten pärjäävät hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet?
Tutkimme vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeeseen hylkäävän päätöksen saaneiden tilannetta. Selvitimme heidän kokemuksiaan eläkkeenhakuprosessista, tuesta ja elämänlaadusta.
Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäävät päätökset julkisella sektorilla (500 kb)
Tiedote: Hylkäävän eläkepäätöksen saaneet kaipaavat tukea
Maahanmuutto ja julkisen sektorin työelämä
Raportti: Maahanmuutto ja julkisen sektorin työelämä (1431 kb)Tutkimushanke 60 ja risat
Tutkimus eläkkeelle jääminen ja työuran pidentäminen - etnografisen tutkimuksen raportti (761 kb) 60 ja risat tutkimushankkeen seminaarin esitykset (1374 kb)Kommenttipuheenvuoro Kevan 60 + -tutkimukseen, ETK:n johtaja Mikko Kautto
Osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttö ja toimivuus kuntatyössä
Tutkimusrapotti Osatyökyvyttömyyseläkkeiden käyttö kunta-alalla (1037 kb) Tutkimusraportti Osatyökyvyttömyyseläkkeen toimivuus kuntatyössä (545 kb)
Muita Kevan julkaisemia tutkimusjulkaisuja
Vuosi 2017
Tiedote: Uudet organisaatiot haastavat työkykyasioiden johtamisen kunta-alalla
Edellä olevaan tiedotteeseen liittyvä Kuntien työhyvinvoinnin johtamista koskeva selvitys (pdf)