Tutkimukset työurien tueksi

Miten voivat julkisen alan työntekijät?

Tuotamme ajankohtaista tietoa julkisen alan eri ammattialojen ja eri ikäisten työhyvinvoinnista sekä työolojen muutoksesta. Kunta- ja kirkon aloilla tutkimus on tehty vuodesta 2014 alkaen ja vuonna 2018 mukana tutkimuksessa ovat myös valtion virastot.

Lähes jokainen julkisen alan työntekijä kokee työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Neljä viidestä pitää työkykyään hyvänä tai erinomaisena ja innostuu työstään ja saa siitä iloa. Kuitenkin kunta- ja kirkon alan myönteinen kehitys henkilöstön vaikutusmahdollisuuksissa on pysähtynyt. Vastaavasti aiempaa harvempi työntekijä on sitä mieltä, että heidän voimavaransa kohdata muutoksia työssään ovat hyvät.

Samalla etenkin kuntatyössä koetaan yhä useammin henkistä rasitusta ja kiirettä ja monilla ammattialoilla kuormittavat lisäksi väkivalta ja epäasiallinen kohtelu työyhteisössä. Kuntatyössä asiakkaiden taholta tullutta väkivaltaa tai sen uhkaa on vuoden aikana kokenut työssään kolmannes henkilöstöstä, joista suuri osa työskentelee sosiaali- ja terveysalalla. Vastaavasti valtion poliisitoimen ja vankeinhoidon henkilöstöstä väkivaltaa tai sen uhkaa on kokenut lähes joka toinen työntekijä. Lisäksi noin joka neljäs kunta-alan, joka viides valtion ja joka kolmas kirkon työntekijä on kokenut epäasiallista kohtelua työyhteisössään vuoden aikana.

Erityisen suuri merkitys julkisen alan työhyvinvoinnissa on työyhteisöllä. Työntekijät luottavat työkavereihinsa ja pitävät työpaikan ilmapiiriä pääsääntöisesti hyvänä. Työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta tärkeää on myös oikeudenmukainen esimiestyö.

Keva seuraa työoloja ja työhyvinvointia julkisella alalla yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmän ja valtiovarainministeriön kanssa. Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 -tutkimuksessa on tarkasteltu kunta-alan ja kirkon alan lisäksi valtion virastoja. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 3070 julkisen alan palkansaajaa keväällä 2018. Edelliset kunta-alan ja kirkon alan työoloja ja työhyvinvointia koskevat tutkimukset tehtiin vuosina 2016 ja 2014.

Tutkimuksen tuloksia

Katso julkaisuseminaarin tallenne täältä

Millaiset ovat työkyvyttömyyden kustannukset?

Tutkimuksessa tarkastellaan 47 suurimman kuntaorganisaation henkilöstön työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. 

Julkaisu

Diat

Uutinen

Tutkimus: Kuntaorganisaatioilla paljon kehitettävää työkykyjohtamisessaan

Korvaava työ ja työkykykoordinaattorit kunta-alalla

Erityisaiheena tutkimme vuonna 2017 korvaavan työn käyttöä ja työkykykoordinaattorien työnkuvaa kunta-alalla.

Korvaavan työn käyttö

Korvaavan työn käyttö on lisääntymässä kunta-alan työpaikoilla. 40 prosentissa tutkimukseen osallistuneista kuntaorganisaatioista työntekijät voivat tehdä korvaavaa työtä sairauspoissaolon sijaan. Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä voi tehdä väliaikaisesti muita töitä, jos kaikkien omien töiden hoitaminen ei onnistu sairauden tai tapaturman vuoksi.

Tutkimuksessa selvitetään, kuinka laajasti korvaavaa työtä käytetään ja miten toimintatapa suunnitellaan kuntaorganisaatioissa yhteistyössä. Lisäksi käydään läpi näkemyksiä korvaavan työn ongelmakohdista ja hyödyistä.

Tutkimukseen osallistui 151 henkilöstöasioista vastaavaa keskisuurista ja suurista kuntaorganisaatioista (vastausprosentti 50).

Kevan tutkimusjulkaisu ”Korvaava työ kunta-alalla – toimintatavan suunnittelu ja käyttö” (pdf) 

Video tutkimusseminaarista Korvaava työ, osatyökykyiset ja työkykykoordinaattorit kunta-alalla

Blogi Hyvin suunniteltu korvaava työ on puoliksi tehty

Työkykykoordinaattorien tehtävänkuva

Työkykykoordinaattorit ovat suhteellisen uusi ammattikunta kunnissa. He auttavat esimiehiä, henkilöstöhallintoa ja työntekijöitä työssä jatkamista ja työkykyä tukevassa toiminnassa. Työkykykoordinaattoreita huolestuttaa, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa työhyvinvointiin, osatyökykyisten eläköitymishalukkuuteen ja oman työn jatkuvuuteen kunta-alalla.

Tutkimuksessa 48 päätoimisesti työskentelevää työkykykoordinaattoria kertoo työkykykoordinaattorin tehtävänkuvasta, osaamisesta, työn onnistumisen edellytyksistä ja haasteista.

Tutkimusjulkaisu Työkykykoordinaattorit kunta-alalla - Tehtävänkuva, työssä onnistuminen ja työn kehittämiskohteet (pdf)

Miten työhyvinvointia johdetaan strategisesti ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa?

Selvitämme, miten erilaisissa julkisen alan organisaatioissa tuetaan henkilöstön työkykyä ja työuria johtamisen keinoin. Kartoitamme myös työterveyshuollon järjestämistä, toimintaa ja yhteistyötä työurien tukemisessa.

Kunta-, valtion ja kirkon organisaatioissa henkilöstön työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvää tietoa kerätään laajasti johtamisen tueksi. Myös henkilöstön osaamistarpeita muutoksessa ennakoidaan aiempaa useammin: 91 % julkisen alan työnantajista on tehnyt hyvinvointikyselyn, 75 % seuraa työkykyä jatkuvasti ja 84 % ennakoi osaamistarpeita.

Kerättyä tietoa ei kuitenkaan aina osata muuttaa tavoitteelliseksi toiminnaksi. Vain noin joka toisessa johtoryhmässä käsitellään säännöllisesti työkyvyn mittareita. Alle puolet julkisen alan organisaatioista on tehnyt suunnitelman sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemiseksi suunnitelma on vain neljäsosalla.

Toisaalta organisaatioilla on hyviä toimintatapoja työurien tukemiseksi. Esimerkiksi työkyvyn varhainen tuki on käytössä 93 prosentilla organisaatioita. Tehostettu tuki työkyvyn heiketessä ja paluun tuki pitkän poissaolon jälkeen ovat käytössä aiempaa yhteneväisemmin.

Tutkimuksen uusin aineisto on kerätty keväällä 2018 ja se kattaa  279 kunta-, valtion tai kirkon organisaation henkilöstöjohtajan ja 159 työterveyshuollon palveluntuottajan vastaukset.

Tutkimuksen tuloksia

Millaista on kuntajohtajien työ?

Seuraamme kuntajohtajien työn ja työhyvinvoinnin erityispiirteitä sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Keva, Kuntaliitto ja Suomen Kuntajohtajat ry toteutti kesäkuussa 2018 uusimman tutkimuksen. Tutkimus osoittaa, että kuntajohtajien työtyytyväisyys on hyvällä tasolla ja he kokevat oman työkykynsä hyväksi. Silti yli puolet kuntajohtajista on harkinnut alan vaihtoa.

Tutkimustulokset: Kuntajohtajien työhyvinvointikysely 2018 (pdf)

Kuntajohtajien työhyvinvointia on tutkittu aikaisemmin vuosina 2013, 2011 ja 2009.

Miten kuntakenttä muuttuu?

Seuraamme julkisen sektorin henkilöstömäärän kehitykseen sekä palvelustrategioihin liittyviä teemoja kuntien talous- ja rahoitusjohdon sekä ylimmän johdon arvioimana.

Noin joka kolmannessa kuntaorganisaatiossa suunnitellaan erilaisia kuntien yhteistyömuotoja sote-uudistukseen liittyen ja vajaassa neljäsosassa muita organisaatiouudistuksia. Ulkoistamisia ja yhtiöittämisiä suunniteltiin reilussa 10 %:ssa organisaatioista. Näin arvioivat Kevan toimintaympäristötutkimukseen osallistuneet Kevan asiakasorganisaatioiden talous- ja rahoitusjohto.

Sote-uudistus ja suunnitelmien konkretisoituminen koskee todella suurta joukkoa kuntatyöntekijöitä ja asettaa talouden lisäksi suuria haasteita myös työn organisoinnille ja henkilöstön hyvinvoinnille. Sote- ja aluehallintouudistuksessa talous- ja rahoitusjohtoa askarruttavat useimmiten rahoitus, aikataulutus, eteneminen ja tarvittavien tukipalvelujen järjestäminen. Huolenaiheita on hyvin paljon, mutta osa vastaajista toi selkeästi esiin myös sen tarjoamat uudet mahdollisuudet omalle organisaatiolleen.

Lähes 40 % kaikista vastaajista arvioi, että vakituisen henkilöstön määrä organisaatiossa vähenee seuraavan vuoden aikana ainakin hieman. Odotusarvo on siis selkeästi se, että vakituisen henkilöstön määrä vähenisi jo vuoden sisällä. Suurin osa tästä tapahtunee eläkepoistuman kautta. Päätoimialoista eläkepoistuman henkilöstöä vähentävä vaikutus arvioidaan sosiaali- ja terveysaloilla selvästi pienemmäksi kuin opetusalalla, teknisellä alalla tai hallinnon työtehtävissä.

Keva toteuttaa toimintaympäristötutkimuksen säännöllisesti (vuosina 2009, 2010, 2012, 2014 ja 2016). Vuoden 2016 tutkimusteemat liittyivät sote- ja aluehallintouudistukseen, eläkejärjestelmän kannustimiin, henkilöstömäärän kehitykseen ja palveluiden järjestämiseen. Vuoden 2016 otoksena olivat kaikki kuntaorganisaatiot, joissa oli vähintään 10 Kevassa eläkevakuutettua työntekijää. Yhteensä 358 henkilöä 306:sta eri organisaatiosta vastasi tutkimuksen kyselyyn. Vastaajista 160 edusti talous- ja rahoitusjohtoa, 99 ylintä johtoa ja 99 henkilöstöjohtoa.

Tutkimuksen tuloksia

 
Tiedote: Sote- ja maakuntauudistus huolestuttavat – organisaatiot uudistuvat ja työntekijät vähenevät

Muita tutkimusteemoja

Mitä alkoholiongelmaiselle tapahtuu kuntoutustukijakson jälkeen

Alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneet henkilöt palaavat harvoin kuntoutustuelta työelämään ja heidän kuolleisuutensa on suuri. Työelämässä oleville alkoholin ongelmakäyttäjille pitäisi tarjota nykyistä varhaisemmin ja tehokkaammin hoitoa.

Tutkimusjulkaisu: Moninkertainen ongelma – Mitä alkoholiongelmaiselle tapahtuu kuntoutustukijakson jälkeen? (pdf)

Tiedote: Alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneet palaavat harvoin kuntoutustuelta työelämään

Miten pärjäävät hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet?

Tutkimme vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeeseen hylkäävän päätöksen saaneiden tilannetta. Selvitimme heidän kokemuksiaan eläkkeenhakuprosessista, tuesta ja elämänlaadusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäävät päätökset julkisella sektorilla (500 kb)

Tiedote: Hylkäävän eläkepäätöksen saaneet kaipaavat tukea

Maahanmuutto ja julkisen sektorin työelämä

Tutkimushanke 60 ja risat

Kommenttipuheenvuoro Kevan 60 + -tutkimukseen, ETK:n johtaja Mikko Kautto 

Osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttö ja toimivuus kuntatyössä

Muita Kevan julkaisemia tutkimusjulkaisuja

Vuosi 2017

Tiedote: Uudet organisaatiot haastavat työkykyasioiden johtamisen kunta-alalla

Edellä olevaan tiedotteeseen liittyvä Kuntien työhyvinvoinnin johtamista koskeva selvitys (pdf)

Vuosi 2016

Vuosi 2015

Vuosi 2014

Vuosi 2013

Vuosi 2012