Kevan tutkimuksia, tilastokoosteita ja analyysejä julkisen alan henkilöstöstä ja eläkkeistä sekä teeman tapahtumat.
Tuotamme vuosittain runsaasti erilaisia tilastokoosteita ja analyysejä julkisen alan henkilöstöstä ja eläkkeistä – tutustu ja perehdy tietoihin tässä osassa. Osa raporteista on pdf-tiedostoissa ja osa näytetään Power BI -sovelluksessa, jossa on mahdollista suodattaa tietoa dynaamisesti.
Kysyttävää Kevan tilastoista tai ennusteista? Ota yhteyttä tilastot[at]keva.fi.
Eläköitymisennuste-raportin taulukoissa ja kuvioissa esitellään tällä hetkellä vakuutettuna olevan henkilöstön eläköityminen kunta-alalla, hyvinvointialueilla, valtion ja kirkon alalla. Raportissa on esitetty arviot eläkkeelle siirtyvistä lukumäärien lisäksi osuuksina nykyisestä henkilöstöstä.
Uutinen 25.3.2025: Eläköityminen jatkuu ripeänä julkisella alalla
Ennusteraportti:
Avaa alla oleva ennusteraportti koko näytölle klikkaamalla sitä.
Raporttiin on koottu keskeiset tilastot eläkkeelle siirtyneistä ja eläkkeelle siirtymisen trendeistä julkisella alalla vuosina vuosina 2019–2024.
Eläkkeelle siirtyneitä voi tarkastella mm. ammatin, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Kunta-ala ja hyvinvointialueet, valtio sekä evankelis-luterilainen kirkko on eroteltu raportilla, mikä mahdollistaa myös eläkejärjestelmien vertailun.
Avaa alla oleva raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.
Raportti päivittyy automaattisesti vuosittain.
Raporttiin on koottu keskeiset tilastot vuosiansioita (palkkaa tai palkkioita) saaneista työeläkevakuutetuista kunkin vuoden lopussa. Vakuutettuja voi tarkastella mm. ammatin, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Kunta-ala ja hyvinvointialueet, valtio ja evankelis-luterilainen kirkko on eroteltu raportilla, mikä mahdollistaa myös eläkejärjestelmien vertailun.
Avaa alla oleva PowerBi-raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.
Raportti päivittyy automaattisesti vuosittain.
Vuonna 2021 julkisen alan työntekijöistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 5 400 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla - eläkelajeittain lukumäärissä tapahtui kuitenkin muutoksia. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli viime vuonna lähes 10 % vähemmän kuin edellisvuonna. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-iän nousu jatkui. Tuki- ja liikuntaelinperusteisten eläkkeiden määrä on laskenut tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana.
Avaa raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.
Vuonna 2020 julkisen alan työntekijöistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 5 500 henkilöä. Mielenterveyssyyt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen perusteet valtion, kuntien ja kirkon työntekijöillä. Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa, mutta nyt mielenterveyssyistä alkaneiden eläkkeiden määrän kasvu on taittunut.
Avaa raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.
Kevan työkyvyttömyysriskiennuste auttaa tunnistamaan suurimman työkyvyttömyyden riskissä olevia henkilöstöryhmiä, kohdistamaan ennaltaehkäiseviä toimia riskin vähentämiseksi sekä arvioimaan kustannushyötyjä. Ennuste auttaa myös arvioimaan sitä, milloin sairauspoissaolot ennustavat työkyvyttömyyden riskiä ja milloin on kyse sairastamisesta, joka ei liity työkyvyn menettämisen uhkaan.
Työkyvyttömyysriskiennusteen taustalla vaikuttavat useat henkilöstöön ja organisaatioon liittyvät tekijät, kuten työntekijän ikä, sukupuoli ja ammatin luonne, mutta myös esimerkiksi työkyvyttömyyseläkehistoria, vanhuuseläkeiän läheisyys sekä sairauspoissaolojen määrä ja laatu.
Työkyvyttömyysriskin arviointiin käytetään laajasti erilaista tietoa henkilöstön demografisista tekijöistä sekä mm. työnteon, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden rakenteesta. Tämä mahdollistaa sen arvioinnin, millaiset sairauspoissaolot viittaavat eniten työkyvyttömyyden riskiin, ja millaisiin ei taas liity suurentunutta työkyvyttömyyden uhkaa.
Avaa raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE) tuli mahdolliseksi vuoden 2017 alusta. Uusi eläkelaji kiinnosti monia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Aiheesta tehty selvitys kuvaa kunta-alan ja valtion OVE:n aloittaneita ja eläkkeensaajia vuosina 2017–2020 koko työeläkejärjestelmää kuvaavan rekisteriaineiston perusteella.
Tilastoanalyytikko Janne Salonen käsittelee alustavia tietoja vuoden 2022 lopulla nähdystä hakemusten selvästä noususta kirjoituksessaan Kevan blogissa.
Tutkimusraportti: Osittainen varhennettu vanhuuseläke julkisella sektorilla vuosina 2017‒2020 (pdf)
Uutinen: Osittainen vanhuuseläke on yhä suositumpi julkisella sektorilla
Blogikirjoitus | Janne Salonen: Osittainen varhennettu vanhuuseläke julkisella sektorilla
Työssä ja eläkkeellä julkisella sektorilla -tutkimuksessa selvitettiin työnteon ja eläkkeen limittymistä valtiolla, kunta-alalla sekä kirkon ja Kelan palveluksessa.
Tutkimusraportissa tarkastellaan, kuinka yleistä työn ja eläkkeen limittyminen on julkisella sektorin eläkejärjestelmissä ja minkälaisia taustoja henkilöillä on. Tarkastelussa ovat työkyvyttömyyseläkkeet ja vanhuuseläke.
Tutkimus kattaa vuodet 2011–2020 tuottaen tietoa sekä muutostrendeistä että ajantasaisen kuvan viimeaikaisesta tilanteesta.
Tutkimusraportti: Työssä ja eläkkeellä julkisella sektorilla vuosina 2011 - 2020 (pdf)
Uutinen: Kunta-alan yleisimmissä ammateissa joka neljäs työskentelee vanhuuseläkkeen rinnalla
Blogikirjoitus, Janne Salonen: Työ vanhuuseläkkeen rinnalla on yleistymässä, mutta riittääkö se?
Hakemusten käsittelyajan lyhentäminen on työeläkelaitosten keskeinen tavoite. Käsittelyaikojen tilastoista puuttui kuitenkin ajallinen näkökulma eli se että henkilön eläkkeelle siirtyminen on polku, jolle paikantuu useimmilla hakijoilla monia hakemuksia ja eri eläkkeitä.
Tutkimuksessa analysoitiin vuonna 2017 alkaneita julkisen sektorin eläkkeiden hakemuspolkuja sekvenssianalyysin ja tapaustutkimuksen avulla. Tavoite oli tunnistaa tilanteet, joissa hakemusprosessi pitkittyy, ja toisaalta ne, joissa se on nopea.
Tulosten perusteella noin 11 prosenttia hakemuspoluista pitkittyy. Erityisesti lääketieteellistä arviointia vaativat, ammatillisena kuntoutuksena tai kuntoutustukena alkavat hakemuspolut voivat olla monimutkaisia ja tarkoituksettoman pitkiä. Polun kesto riippuu keskeisesti hakijan sairauden pitkittymisestä ja omista valinnoista, kuten tehdyistä valituksista sekä eläkelaitoksen prosesseista.
Blogikirjoitus | Janne Salonen: Eläkehakemusten käsittelyn pitkittymisestä
Artikkeli: Voitaisiinko työuraeläkkeestä luopua? Käytännön kokemuksia julkiselta sektorilta (pdf) | Julkaistu Työterveyslääkäri-lehdessä 3/2024
Mielenterveyden häiriöt ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä sairauspoissaolojen syynä julkisella alalla. Mielialahäiriöistä masennus on ollut pitkään yleisin yksittäinen Kela-korvatun sairauspoissaolon diagnoosi. Ahdistuneisuushäiriöt ovat kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet yleisimmäksi vähintään 10 päivää kestäneen sairauspoissaolon syyksi.
Ahdistuneisuushäiriön esiintyvyyden (vähintään 10 päivää sairastaneiden osuus työeläkevakuutetuista) nousu alkoi jo selvästi ennen koronapandemiaa, heti kymmenvuotisen tarkastelujakson alussa, ja on lähes nelinkertaistunut tänä aikana. Erityisesti nuoret työntekijät ja sote-alan sekä varhaiskasvatuksen ammateissa toimivat kärsivät ahdistuneisuushäiriöstä.
Tiedot käyvät ilmi Kevan tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Kelan korvaamia, 10 päivää tai pidempään kestäneitä sairauspoissaoloja kunta-alan ja valtion vakuutetuilla vuosina 2013–2022.
Uutinen: Ahdistuneisuushäiriöt nousseet yleisimmäksi pidemmän sairauspoissaolon syyksi julkisella alalla
Raportti: Sairauspoissaolomäärien kehitys julkisella alalla (pdf)
Rekisteritarkasteluna tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin työllisyyttä ja eläkkeelle siirtymistä kaupunkien, hyvinvointialueiden, valtion sisäisen turvallisuuden sekä eräiden koulutusalan työnantajien henkilöstössä. Tarkastelussa mukana olleet työnantajat olivat niitä, jotka osallistuivat Kevan Kestävää työelämää -hankkeeseen. Hankkeen tavoite oli löytää vaikuttavia toimia työkyvyn tukemiseksi COVID19-taudin haastamilla työmarkkinoilla. Selvitys piirtää tilannekuvaa kyseisten työnantajien palveluksessa vuoden 2023 lopussa olleesta henkilöstöstä vuosina 2019‒2023.
Tutkimustulosten mukaan henkilöstön työllisyys säilyi pandemian aikana pääsääntöisesti korkeana. Myöskään työeläketurvan näkökulmasta pandemiasta ei ole seurannut merkittävää vajetta eläkkeen karttumiseen.
Uutinen: Pandemia-ajalla ei merkittäviä vaikutuksia julkisen alan työllisyyteen
Tutkimusraportti: Rekisteritarkastelu Kestävää työelämää -hankkeen työnantajien henkilöstöstä vuosina 2019–2023 (pdf)
Blogikirjoitus | Janne Salonen: Tutkimuksia pandemia-ajan seurauksista julkisen sektorin henkilöstöä tarkasteltaessa
Jatkotutkimuksessa analysoitiin sairauspoissaolojen merkitystä työmarkkinakiinnittymiseen Kestävää työelämää -hankkeeseen osallistuneiden työnantajien henkilöstössä. Tarkastelu kattaa vuodet 2019–2021 eli jakson, jolloin COVID19- tauti haastoi työn tekemistä ja sairastutti myös työikäistä väestöä laajasti.
Tutkimusaineiston perusteella noin puolella henkilöstöstä oli sairauspoissaoloa tarkastelujaksolla. Sairastaminen on pääasiassa lyhytkestoista. Tutkimustulosten mukaan valtaosalla henkilöstöä sairastaminen limittyi työn kanssa, mutta pienellä osuudella henkilöstöstä lisääntyneet sairauspoissaolot ovat yhteydessä työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeille siirtymiseen lähitulevaisuudessa.
Tutkimusraportti: Kestävää työelämää -hankkeen työnantajien henkilöstön sairauspoissaolot ja niiden yhteys työmarkkinakiinnittymiseen (pdf)
Raporttiin on koostettu tietoja hyvinvointialueille siirtyvistä ja kunnissa jatkavasta henkilöstöstä. Raportissa käydään läpi työkykyjohtamisen tueksi tuotettuja tietoja Kevan kunta-alan vakuutetuista, eläköitymisennusteesta, eläkkeelle siirtyneistä, työkyvyttömyyden perusteista sekä kuvataan työvoiman tarveanalyysiä.
Avaa raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.
Julkiselta alalta siirtyi työkyvyttömyyseläkkeille viime vuonna yhteensä 5 800 työntekijää. Eniten työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveyssyiden vuoksi: kumpikin ryhmä kattoi noin kolmanneksen kaikista alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä.
Palomiesten tuki- ja liikuntaelinsairaudet tilastoina.pdf (880 kb)
Tutkimuksemme tuottavat monipuolista ja luotettavaa tietoa julkisen sektorin muutoksesta, työhyvinvoinnista ja sen johtamisesta sekä työkyvyn ylläpitämisestä.
Tietoa voivat hyödyntää kaikki työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä kiinnostuneet: työntekijät, esihenkilöt, asiantuntijat ja poliittiset päättäjät.
Kysyttävää Kevan tutkimuksista? Ota yhteyttä Tutkimus[at]keva.fi.
Kevan julkisen alan työhyvinvointia vuonna 2024 selvittäneestä tutkimuksesta käy ilmi, että työhyvinvointi on kehittynyt monin tavoin hyvään suuntaan. Aiempaa useampi työntekijä kokee kuitenkin epävarmuutta työnsä jatkuvuuden suhteen.
Tutkimus perustuu sukupuolen ja ikäryhmän mukaan edustavaan 3 500 vastaajan otokseen kuntien, hyvinvointialueiden, valtion ja kirkon alan ammattialo-jen työntekijöistä.
Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen kertoo tutkimuksen keskeisistä tuloksista alla olevilla videoilla.
Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö -tutkimuksessa seuraamme, miten julkisen alan organisaatioissa tuetaan henkilöstön työkykyä ja työuria johtamisen keinoin ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Tutkimuksen kohderyhmänä ovat julkisen alan henkilöstöjohto ja työterveyshuollon palveluntuottajat. Tutkimus tuottaa vertailutietoa siitä, millä tasolla eri organisaatiossa ollaan työkyvyn johtamisessa sekä seurantatietoa siitä, miten työkyvyn johtaminen ja työterveysyhteistyö on kehittynyt.
Vuoden 2025 tutkimus tuotti vertailutietoa organisaatioiden työkykyjohtamisesta sekä seurantatietoa siitä, miten työkyvyn johtaminen ja työterveysyhteistyö ovat kehittyneet vuosien 2021 ja 2023 tutkimustuloksiin nähden. Tällä kertaa tutkimuksessa selvitettiin myös, miten Kevan Kestävää työelämää -hanke on tukenut alan organisaatioiden palautumista pandemiasta sekä työkyvyttömyysriskien hallintaa vuosina 2023 ja 2024.
Tutkimusraportti: Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla vuonna 2025 (pdf)
Tutkimus on toteutettu myös vuosina 2023, 2021, 2018 ja 2015.
Työhyvinvointi on vahvistunut kuntien opetuksen toimialalla. Henkinen kuormitus on kuitenkin yleistä, erityisesti nuorimpien työntekijöiden keskuudessa.
Työhyvinvointi on kehittynyt opetusalalla monin tavoin myönteisesti viime vuosina. Henkinen kuormitus on kuitenkin opetusalan töissä yleistä ja kohdistuu erityisesti nuorimpiin työntekijöihin sekä erityisopettajiin ja koulunkäynninohjaajiin ja -avustajiin.
Kuormitustekijöistä huolimatta opetustoimen henkilöstö on työkyvyn näkökulmasta suhteellisen hyvässä asemassa, sillä heidän työkyvyttömyysriskinsä on muuta kunta-alaa pienempi. Myös työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on alhaisempi kuin kunta-alalla keskimäärin.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta opetusalan toimialakatsauksesta, joka on osa Kevan toimialakatsausten sarjaa. Opetusalalta katsaus julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa.
Kevassa on vakuutettuina yhteensä noin 102 000 opettajaa ja koulunkäynninohjaajaa.
Tutustu katsaukseen tästä:
Opetuksen toimialan henkilöstön työkyky ja sen johtaminen 2025.pdf (2119 kb)Valtion turvallisuustoiminnan toimialakatsauksessa tarkastellaan Kevassa vakuutettujen ja yhteiskunnan kannalta kriittisten valtion turvallisuusviranomaisten työoloja ja työkykyä.
Katsaukseen on koottu Kevan tutkimus- ja tilastotietoa sekä haastateltu turvallisuusalan toimijoita työkyvyn tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa, poliisissa ja Rikosseuraamuslaitoksessa sekä tilastotietojen osalta myös Tullissa. Katsaukseen on lisäksi koottu muuta tutkimuskirjallisuutta ja esimerkkejä turvallisuustoiminnan kehittämishankkeista.
Toimialakatsauksessa keskitytään työkyvyn tukemiseen muuttuvassa toimintaympäristössä ja esitetään ehdotuksia toiminnan tueksi. Katsaus on suunnattu erityisesti henkilöstöpalveluille, organisaatioiden johdolle ja esihenkilöille, mutta sen toivotaan lisäävän laajemminkin ymmärrystä työkyvyn erityiskysymyksistä valtion turvallisuustoiminnassa.
Tutustu katsaukseen tästä:
Keva_Valtion turvallisuustoiminnan toimialakatsaus_2025.pdf (2765 kb)
Varhaiskasvatuksen toimialakatsaukseen on koottu Kevan tutkimus- ja tilastotietoa sekä haastateltu päiväkotien johtoa varhaiskasvatusalan ammattilaisten työkyvyn tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tiedon avulla Kevan asiantuntijat käyvät katsauksessa läpi toimialan erityisiä ongelmakohtia ja toisaalta voimavaroja sekä tarjoavat keinoja työkykyjohtamisen tueksi. Katsauksessa on myös esimerkkejä varhaiskasvatuksen kehittämishankkeista.
Toimialakatsaus on suunnattu työkykyjohtamisen tueksi erityisesti esihenkilöille, toimialajohdolle ja henkilöstöpalveluille, mutta sen toivotaan lisäävän ymmärrystä varhaiskasvatusalalla työskentelevien työkyvyn erityiskysymyksistä laajemminkin.
Tutustu katsaukseen tästä:
Kevan tutkimuksia 1_2024_Toimialatietoa_varhaiskasvatuksesta 1.pdf (1388 kb)
Sairauspoissaolojapäiviä kertyi kunta-alan henkilöstölle vuonna 2024 keskimäärin 12,9 päivää, mikä on hieman vähemmän kuin edeltävänä vuonna (13,3). Vastaavaa vähenemistä nähtiin myös hyvinvointialueilla, joiden henkilöstöllä oli keskimäärin 15,7 sairauspoissaolopäivää viime vuonna (edeltävänä 16,2).
Vaikka määrällisesti yli 60-vuotiailla on eniten sairauspoissaoloja, kertyi nyt yli 50-vuotiaille selvästi vähemmän sairauspoissaolopäiviä edeltävään vuoteen verrattuna. Sen sijaan kunta-alan alle 30-vuotiaille kuntatyöntekijöille kertyi edeltävää vuotta enemmän sairauspoissaoloja.
Ammattialoista eniten sairauspoissaolopäiviä oli vuoden aikana varhaiskasvatuksen henkilöstöllä, 18,4 päivää keskimäärin. Vähiten poissaoloja taas oli kuntien hallinnon ja suunnittelun henkilöstöllä, keskimäärin 7,4 päivää vuoden 2024 aikana.
Tiedot perustuvat noin 183 000 kunta-alan ja noin 271 000 hyvinvointialueiden eläkevakuutetun sairauspoissaolotietoihin. Aineistossa on mukana vakuutettuja kaikilta hyvinvointialueilta sekä sadasta kuntaorganisaatiosta, jotka ovat tallentaneet henkilöstönsä sairaus- ja tapaturmapoissaolojen alku- ja päättymispäivät Kevan Avaintiedot-palveluun vuosina 2023–2024. Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on lisätty osaksi hyvinvointialueiden joukkoa.
Kevan uutinen 5.6.2025: Yli 50-vuotiaiden sairauspoissaolot vähenivät selvästi kunta-alalla ja hyvinvointialueilla
Sairauspoissaolot vuosina 2023-2024 KUNTA.pdf (2868 kb) Sairauspoissaolot vuosina 2023-2024 HVA.pdf (3074 kb)
Seuraamme julkisen alan työkyvyttömyyden kustannuksia Avaintiedot-palvelussa. Uusimmat tiedot julkaistaan Kevatutkii-verkkoalustalla.
Olemme tutkineet ammatillisen kuntoutuksen käyttöä julkisella alalla ja sen onnistumista työssäkäynnin näkökulmasta sekä selvittäneet kyselyin korvaavan työn käyttöä organisaatiossa ja työkykykoordinaattorien toimintaa kunta-alalla.
Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista selvästi useampi on työssä kuntoutusjakson jälkeen kuin niistä, joilla kuntoutus on jäänyt toteutumatta. Onnistunut kuntoutus edellyttää kuntoutujalta motivaatiota, esimieheltä tukea ja työterveyshuollolta aloitteellisuutta sekä toimijoiden tiivistä yhteistyötä.
Tutkimus muodostuu rekisteriselvityksestä ja kyselytutkimuksesta.
Rekisteriselvityksessä oli mukana vuosina 2013-2015 myönteisen kuntoutusoikeuspäätöksen saaneet, joiden kuntoutusjakso oli päättynyt vuoden 2015 loppuun mennessä tai kuntoutusoikeus oli tänä aikana vanhentunut (n = 4250). Tutkittavat henkilöt on poimittu Kevan kuntoutusrekisteristä, ja kuntoutustietoja on täydennetty Eläketurvakeskuksen eläke- ja ansaintarekisterin tiedoilla alkaneista eläkejaksoista, vuosiansioista ja päivärahoista sekä Kevan palvelussuhderekisterin ammattitiedoilla.
Kyselytutkimusta varten poimittiin Kevan kuntoutusrekisteristä kaikki vuonna 2018 kuntoutuksen päättäneet henkilöt, joiden kuntoutusoikeuden saamisesta oli kulunut enintään vuosi. Kyselyyn vastasi 1169 henkilöä (vastausprosentti 51), jotka olivat käyttäneet kuntoutusoikeutensa eli olivat osallistuneet kuntoutustoimenpiteisiin sekä 515 henkilöä (vastausprosentti 40), jotka eivät olleet käyttäneet kuntoutusoikeuttaan.
Korvaavan työn tekeminen sairauspoissaolon sijaan on yleistymässä kunta-alalla. Käytäntöä pidetään hyödyllisenä, mutta sen käyttöönottoon liittyy haasteita. Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä voi tehdä väliaikaisesti muita töitä, jos kaikkien omien töiden hoitaminen ei onnistu sairauden tai tapaturman vuoksi.
Kevan vuonna 2017 tekemä tutkimus, jossa selvitimme kuinka laajasti korvaavaa työtä käytetään ja miten toimintatapa suunnitellaan kuntaorganisaatioissa yhteistyössä. Lisäksi käydään läpi näkemyksiä korvaavan työn ongelmakohdista ja hyödyistä. Tutkimuksen vastaukset kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka lähetettiin keväällä 2017 keskisuurten ja suurten kuntaorganisaatioiden henkilöstöasioista vastaaville. Kyselyyn vastasi 151 henkilöstöasioista vastaavaa ja vastausprosentti oli 50.
Työkykykoordinaattorit auttavat esimiehiä, henkilöstöhallintoa ja työntekijöitä työssä jatkamista ja työkykyä tukevassa toiminnassa.
Työkykykoordinaattoreiden yhteystiedot kerättiin keväällä 2017 sähköisellä kyselyllä, jonka Keva lähetti keskisuurten ja suurten kuntaorganisaatioiden henkilöstöasioista vastaaville. Kyselyyn vastasi 151 henkilöä. Varsinaiseen kyselyyn vastasi 48 päätoimisesti työskentelevää työkykykoordinaattoria. Kyselyssä kartoitettiin työkykykoordinaattorin tehtävänkuvaa, osaamista, työn onnistumisen edellytyksiä ja haasteita.
Seuraamme kuntajohtajien työn ja työhyvinvoinnin erityispiirteitä sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Keva, Kuntaliitto ja Suomen Kuntajohtajat ry toteuttivat touko-kesäkuussa 2024 uusimman tutkimuksen.
Tutkimus osoittaa, että kaupungin- ja kunnanjohtajien työhyvinvointi on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista kuntajohtajista 82 prosenttia kertoo olevansa melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä, ja 83 prosenttia arvioi nykyisen työkykynsä hyväksi.
Korkeasta tyytyväisyydestä huolimatta valtaosa eli 84 prosenttia vastanneista kuntajohtajista kokee vähintään kerran viikossa tekemättömien töiden painetta ja kolme neljästä (73 %) kokee laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi. Joka viides kuntajohtaja tuntee melko tai erittäin paljon stressiä, ja 38 prosenttia vain vähän tai ei lainkaan.
Kuntien ajankohtaisista haasteista eniten kuntajohtajien työhyvinvointia nakertavat toiminnan ja tehtävien yksityiskohtainen sääntely sekä taloustilanne. Yli puolet kuntajohtajista kokee kuormittavana myös sote-uudistuksen sekä yhteistyön hyvinvointialueiden kanssa.
Huoli osaavan työvoiman saatavuudesta on vähentynyt: tästä on huolissaan vain joka neljäs kyselyyn vastannut kuntajohtaja, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli 58 prosenttia vastanneista.
Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntajohtajista kertoo kokeneensa työssään häirintää tai uhkailua kuluvan valtuustokauden aikana. Häirintä kohdistuu erityisesti naiskuntajohtajiin: naisista 62 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää tai uhkailua, miehistä 27 prosenttia.
Kokemukset epäluottamuksesta kuntajohtajan ja luottamushenkilöiden välillä ovat vähentyneet hieman kahden vuoden takaisesta ja merkittävästi vuodesta 2020.
Kuntajohtajien työhyvinvointia on tutkittu aikaisemmin vuosina 2022, 2020, 2018, 2013, 2011 ja 2009.
Julkaisussa kootaan tietoa masennuksesta ja sen vaikutuksista työssä jatkamiseen ja eläköitymiseen sekä kuvataan masentuneen työhön paluuta. Julkaisussa käydään läpi kokemuksia Kevan masentuneiden työelämäyhteyttä tukevasta pilottityökokeilusta, jossa tuettiin masennuksen perusteella kuntoutustukipäätöksen saaneiden työhön osallistumista oman työnantajan palveluksessa ilman suoraa työllistymis- ja työaikavaatimusta.
Uutinen: Masentuneen työkykyyn on panostettava nykyistä varhaisemmassa vaiheessa
Tutkimusraportti: Kuntoutustuelta takaisin työelämään – masentuneen työhön paluun tukeminen työkokeilun avulla (pdf)
Tilastoselvityksessä seurattiin mm. miten vuosina 2010-2013 uuden kuntoutustukijakson eli määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen päättäneet osallistuivat sen jälkeen työelämään. Tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka liittyvät työelämään palaamiseen ja toisaalta pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen.
Uutinen: Määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä työhön palataan nopeasti
Tutkimusraportti: Kuntoutustuen käyttö julkisella alalla (pdf)
Alkoholin käyttöhäiriön diagnoosin saaneet henkilöt palaavat harvoin kuntoutustuelta työelämään ja heidän kuolleisuutensa on suuri. Työelämässä oleville alkoholin ongelmakäyttäjille pitäisi tarjota nykyistä varhaisemmin ja tehokkaammin hoitoa.
Tutkimme vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkkeeseen hylkäävän päätöksen saaneiden tilannetta. Selvitimme heidän kokemuksiaan eläkkeenhakuprosessista, tuesta ja elämänlaadusta.
Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäävät päätökset julkisella sektorilla, pdf (500 kb)
Kevatutkii.fi-sivustolla haet ja vertailet eri vuosien tutkimustuloksia. Voit tarkastella tietoa mm. vertailemalla julkisen alan työntekijöiden kokemuksia työoloista:
Kevan teettämien kuntapäättäjäbarometri-tutkimusten tavoitteena on kartoittaa kuntapäättäjien ja virkamiesjohdon näkemyksiä kunta-alan palvelutuotannon muutoksista ja ulkoistuksista sekä kartoittaa kuntapäättäjien käsityksiä kuntansa tulevaisuuden näkymistä hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Tuloksia tarkastellaan niin valtakunnallisesti kuin maakuntatasolla.
Kevan eläkealan ajankohtaistutkimuksissa aiheina ovat olleet mm. eläkeläisten kiinnostus palkkatyötä kohtaan sekä siutautuminen Kevan palveluihin mm. Omat eläketietosi -verkkopalvelun käyttö. Ajankohtaistutkimus toteutetaan gallup -menetelmällä ja otanta on laaja, 4000 vastaajaa. Tutkimusten tulokset raportoidaan maakunnittain.
Keva on lisäksi myös selvittänyt vuosina 2021 ja 2023 kunta-alan työvoiman määrää nyt ja tulevaisuudessa yleisimmillä ammattialoilla tilastoanalyysimenetelmällä.
Johtava asiantuntija Ismo Kainulainen p. 050 517 3594
Näytä lisää
Kevan julkisen alan työhyvinvointia vuonna 2024 selvittäneestä tutkimuksesta käy ilmi, että työhyvinvointi on kehittynyt monin tavoin hyvään suuntaan. Aiempaa useampi työntekijä kokee kuitenkin epävarmuutta työnsä jatkuvuuden suhteen.
Näin julkinen ala eläköityy - arvio eläkkeelle jäävistä julkisen alan työntekijöistä.
Tutkimusten julkistukset ja tilaisuudet julkaistaan tässä, aina kun uusi tapahtuma on tiedossa ja tulossa.
