Kuntajohtajien vaikeat valinnat
Suomalaiset kunnat ovat olleet murroksessa jo pidemmän aikaa. Sote-uudistuksen myötä kuntien rooli on kuitenkin muuttumassa aikaisempaa dramaattisemmalla tavalla. Tällä hetkellä pohditaankin yleisesti, minkälainen on tulevaisuuden kunta ja mitä tehtäviä sillä jatkossa on.
Kuntien murros kohdistuu myös henkilöstöön. Lähivuosina kunnissa tarvitaankin runsaasti muutoksen johtamista ja siihen liittyvää työhyvinvoinnin tukea.
Muutos kohdistuu erityisellä tavalla kuntien johtajiin. Organisaatioiden muuttuessa ja yhdistyessä muuttuvat myös johtajien tehtävät ja osa tehtävistä saattaa kadota kokonaan. Kuntien roolin muuttuessa muuttuu myös kuntien johtajien tehtävänkuva ja painoarvo.
Kuntajohtajien ajatuksia muutoksesta on siksi syytä tarkastella erikseen. Lisäksi on mielenkiintoista tarkastella eri ikäisten kuntajohtajien ajatuksia ja suunnitelmia. Viime aikoina on keskusteltu erityisesti nuorista kuntajohtajista.
Teemaa käsiteltiin Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n yhdessä toteuttamassa Kuntajohtajien työhyvinvointitutkimuksessa, jonka aineisto kerättiin keväällä 2015. Tutkimuksen aikaisemmat tulokset julkaistiin elokuussa.
Perushavainnot kuntajohtajien muutokseen liittyvistä ajatuksista löytyvät oheisesta infograafista.
Epävarmuutta työsuhteensa jatkumisesta kokee vain harva kuntajohtaja. Erittäin suurena tai melko suurena epävarmuuden kokee 15 prosenttia kuntajohtajista. Ikäryhmien välillä on eroja niin, että eniten epävarmuutta (22 prosenttia) kokee 50-59-vuotiaiden kuntajohtajien ryhmä ja vähiten alle 40-vuotiaiden ryhmä.
Epävarmoissa oloissa kuntajohtajat ovat kuitenkin pohtineet vaihtoehtoja ja tehneet suunnitelmia. 56 prosenttia kuntajohtajista ilmoittaa pohtineensa vaihtoehtoja ja suunnitelmia. Kiinnostavasti suunnitelmat muodostavat u-käyrän: suunnitelmia on enemmän nuorimpaan ja toisaalta kaikkein vanhimpaan ikäryhmään kuuluvilla.
Kokonaisuudessaan alan vaihtamiseen liittyvät suunnitelmat ovat yleisimpiä. Tällaisia suunnitelmia on 47 prosentilla kaikista kuntajohtajista. Alan vaihtaminen houkuttaa eniten nuoria kuntajohtajia, sillä alle 40 vuotiaista alan vaihtamista on suunnitellut peräti 82 prosenttia.
Työpaikan vaihtamista vastaavaan tehtävään on harkinnut 45 prosenttia kuntajohtajista. Vastaava luku alle 40-vuotiaiden kuntajohtajien kohdalla on 47 prosenttia.
Työpaikan vaihtamista muuhun kuin kuntajohtajan tehtävään on harkinnut kaikista vastaajista 36 prosenttia. Nuoremmille ikäryhmille tämä vaihtoehto on todennäköisempi kuin vanhemmille, esimerkiksi alle 40-vuotiaista kuntajohtajista 50 prosenttia sanoo harkinneensa vaihtoehtoa.
Viimeisenä vaihtoehtona kysyttiin työtehtävien vaihtamista saman organisaation sisällä. Tämä vaihtoehto on ollut kuntajohtajilla hyvin vähän harkinnassa, vain 6 prosenttia ilmoittaa tällaisista ajatuksista, eikä eroja ikäryhmien välillä juuri ole. Tulos on ymmärrettävä, sillä organisaation ylimmältä tasolta on monesta syystä vaikea siirtyä alemman tason tehtäviin.
Tulokset osoittavat, että eri-ikäiset kuntajohtajat suhtautuvat muutokseen eri tavoilla. Nuoremmat kuntajohtajat kokevat heillä olevan enemmän vaihtoehtoja ja esimerkiksi alan vaihtaminen kokonaan saattaa tulla kysymykseen.
Vanhin ikäryhmä on jo lähellä eläkeikää, aineistossa 34 prosenttia kuntajohtajista on vähintään 60 vuotta vanha. Kuntajohtajien keski-ikä on lähes 54 vuotta.
50-59-vuotiaiden kuntajohtajien ryhmä näyttääkin olevan eräänlainen väliinputoaja-ryhmä, jossa koetaan eniten työsuhteen jatkumiseen liittyvää epävarmuutta. Yleisemminkin suomalaisesta työelämää koskien on puhuttu, että keski-iän ylittäneillä työntekijöillä, joilla on vielä matkaa eläke-ikään, on vaikeuksia työllistyä. Tuloksemme viittaavat samaan suuntaan myös suomalaisten kuntajohtajien kohdalla.
Teksti: Pauli Forma ja Toni Pekka.
Esitys SlideSharessa: Kuntajohtajien työhyvinvointi 2015 valinnat
