Tehtävänkuvien, vuorovaikutuksen ja yhteistyökäytäntöjen terävöittäminen ja yhdenmukaistaminen olivat tähtäimessä, kun Kuopiossa ja Siilinjärvellä alettiin suunnitella yhteistä työhyvinvointihanketta.
"Yhdessä työhyvinvointia” -hankkeen lähtökohtana oli kehittää rohkeasti kokeilemalla uusia, työhyvinvointia parantavia toimintamalleja ja jalkauttaa ne osaksi oman työyhteisön arkea.
Hankkeen projektipäällikkö Tiia Hentusen mukaan hankett
a on johdettu kokemuksista saadulla tiedolla. - Maailmaa syleilevien toimintamallien sijaan olemme keskittyneet pieniin oivalluksiin ja niiden vaikutuksiin työyhteisössä, Hentunen kertoo.
Hanketyöskentelyyn osallistuivat myös Pöljän päiväkoti Siilinjärvellä ja Kalevalan koulu Kuopiossa. - Näissä yhteisöissä on sopivat vertaistyöyksiköt, joissa hanketyötä oli hyvä edistää, Hentunen kertoo. Yksiköt olivat myös alusta saakka vahvasti sitoutuneita yhteisiin tavoitteisiin ja tekemiseen.
Vuorovaikutus ja yhteiset toimintatavat tarkastelussa
Työhyvinvointia parantavia kehityskohteita selvitettiin alkukartoituskyselyllä. Monet esiin nousseista kehittämiskohteista liittyivät vuorovaikutukseen. Myös työyhteisökeskusteluissa ja yhteistyön toimintatavoissa ja rakenteissa nähtiin paljon kehitettävää.
Hankkeen alussa panostettiin myös yhteisen ymmärryksen löytämiseen. - Koimme tärkeäksi tuoda selkeästi esiin, millaista työhyvinvoinnin toimintaa ollaan kehittämässä ja miten se tulee pitkällä aikajänteellä näkymään esim. sairauspoissaoloissa, Hentunen kertoo.
Enemmän aikaa opetuksen perustehtävälle
Kalevalan koulun rehtori Anja Karhunen kertoo kehittämistyön heidän työyhteisössään kohdistuneen erityisesti tiedonkulkuun ja palaverikäytäntöihin. - Lisäksi tiimien toimintaa ja erilaisia yhteistyön käytäntöjä ja rakenteita olemme edistäneet aktiivisesti.
Karhusen mukaan koulutyössä ei aiemmin ole jäänyt riittävästi aikaa opetuksen perustehtäville. - Tehtävänkuvien kirkastamisella olemme saaneet tähän selkeyttä ja tulokset näkyvät perustavanlaatuisesti työhyvinvoinnissa, Karhunen kertoo.
Positiivisia muutoksia on saatu keskittymällä erityisesti tiimien toimintaan, yhteistyön rakenteisiin ja yhdessä hoidettavien asioiden edistämiseen. - Opetus- ja ohjaustyölle luokissa jää nyt enemmän tilaa, Karhunen kertoo.
Selkeyttä työvuororakenteisiin
Pöljän päiväkodin johtaja Päivi Huuskon mukaan ajanhallinta on haaste myös päiväkotityössä.
Hankkeen kautta Pöljän päiväkotiin on luotu kokonaan uusi ajanhallinnan ja toiminnan suunnittelun malli. Samalla, kun ajanhallintaa kehitettiin mm. työvuororakenteita muuttamalla, kehittyi paljon muutakin: eri ammattiryhmien työtehtävien arvostaminen ja toisen ajan kunnioittaminen vahvistuivat selvästi. - Vaikutukset näkyvät jo arjessa ja jaksamisessa selkeästi. Pienillä muutoksilla saatiin enemmän aikaan, Huusko iloitsee.
Seuraavaksi tarkoituksena on levittää kokeilluista malleista saatua tietoa tiimien, yksiköiden ja kuntarajojen ulkopuolelle. Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan intraneteissä on jo avattu yksiköiden havainnoista koottu työkalupakki kaikkien hyödynnettäväksi.
Kehittämistyö kannattaa ottaa osaksi arkea
Kehittämistyössä painotettiin arjessa tapahtuvaa suunnittelua ja eri toimialoilla työskentelevien esimiesten yhteistä vertaiskehittämistä. Kun arki on täynnä perustekemistä, kehittämistyö jää kuitenkin helposti muiden kiireiden vuoksi sivuun.
Huuskon mukaan ilmiö on tuttu myös Pöljän päiväkodissa. Siihen on kuitenkin mietitty aktiivisesti ratkaisua. - Hanketyöskentely arjen perustyön ohessa unohtuu, eli se vaatii vähän muistuttelua ja koordinointia, seurantaa ja tsemppaamista. Huuskon yksikössä on muun muassa alettu entistä aktiivisemmin nostaa esiin onnistumisia kannustavina esimerkkeinä. - Toisaalta jos jotain ei vielä osata, niin suhtaudutaan niin, että tätä emme osaa - vielä.
Muutokset näkyviksi
Oman kehittymisen arvioiminen koettiin myös hankkeen aikana hankalaksi. Muutoksia on pyritty tekemään näkyväksi erilaisilla mittareilla, kuten työhyvinvointikyselyillä, henkilöstökyselyillä ja kehityskeskusteluilla.
Yhdessä työhyvinvointia- hankkeen työhyvinvointikoordinaattori Minna Halme jalkautui mukana olleisiin yksiköihin tutustumaan työskentelyyn paikan päällä - Moni mukana olleista yksiköistä koki hyväksi sen, että sai toiminnastaan ja muutoksista havaintoja myös ulkopuolisen silmin.
Kokeiluista käytännöksi
Toimintatavoissa on havaittu jo pysyviä muutoksia muun muassa ajankäyttöön ja työn organisointiin liittyen. Lisäksi yksiköissä on otettu käyttöön uusia yhdessä tekemisen työkaluja ja menetelmiä.
Yhtenä positiivisena muutoksena Hentunen näkee sen, että työntekijät tuovat esille uusia ideoita ja aloitteita entistä matalammalla kynnyksellä. - Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työn tekemiseen, osaamisen kehittämiseen ja että he saavat tukea esimieheltä tarvittaessa.
Esimerkkejä Yhdessä työhyvinvointia- hankkeen kohderyhmistä esiin nousseista hyvän työhyvinvoinnin elementeistä. (Kuva: Yhdessä työhyvinvointia -hanke)
