Kunta-alan eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta vastaavan Kevan sijoitusten tuotto oli tammi-kesäkuussa -4,7 % eli –2,6 miljardia euroa.
Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 53,2 miljardia euroa, kun se viime vuonna vastaavaan aikaan oli 53,5 miljardia euroa.
Pandemia vaikuttaa Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmän rahoitukseen monella tavalla, ja palkkasumman kehitys on alkuvuonna jäänyt ennustettua pienemmäksi.
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla maksutuloa kertyi 2,7 miljardia euroa ja kunta-alan eläkkeitä maksettiin 2,8 miljardia euroa. Työeläkevakuutettuja oli kesäkuun lopussa noin 540 000 henkilöä.
Kevan sijoitustoiminnan markkina-arvoinen tuotto oli kesäkuussa -4,7 %. Kiinteistösijoitusten (mukaan lukien kiinteistörahastot) tuotto oli 0,7 %. Muiden sijoituslajien tuotot olivat negatiivisia; korkosijoitusten tuotto oli -1,9 %, noteerattujen osakkeiden -9,0 %, pääomasijoitusten (mukaan lukien noteeraamattomat osakkeet) -3,5 % ja hedgerahastosijoitusten -2,8 %.
Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää vuoden ensimmäisen puoliskon sijoitustulosta äärimmäisen poikkeuksellisissa olosuhteissa tehtynä kohtuullisena. Keva on hänen mukaansa lisännyt sijoituksiaan kotimaiseen infraan.
- Maamme kilpailukyvyn turvaamiseksi on tärkeää, että välttämättömiin, kiireellisiin infrainvestointeihin haetaan uusia valtion budjetin ulkopuolisia rahoitusmalleja, Kietäväinen sanoo.
Julkinen sektori on Kietäväisen mukaan selviytynyt olosuhteisiin nähden hyvin palvelujen kysynnän rajusta muutoksesta sekä tulojen romahduksesta ja kyennyt muuntumaan uusiin toimintaolosuhteisiin. Tämä on toisaalta lisännyt painetta julkisen alan työntekijöitä kohtaan.
- On tärkeää, että työkykyjohtamiseen ja työssä jaksamiseen panostetaan nykyistä enemmän, jotta ehkäistään uhkaava työkyvyttömyyksien kasvu. Työkyvyttömyyksien vuoksi julkisella sektorilla menetetään vuosittain 3 miljardia euroa. Tätä kustannusta on mahdollista pienentää ja kaikki ammattilaiset on pyrittävä pitämään työelämässä, Kietäväinen korostaa.
Poikkeuskevään aikana Kevassa on jatkettu toiminnan uudistamista: palvelukehityshankkeita ja Kevan asiakaslähtöisen, toimintaprosessien pohjalta rakennetun organisaation käynnistys onnistuttiin toteuttamaan aikataulussa.
Sijoitusten pitkän aikavälin tuotto hyvä
Kevan sijoitusten pitkän aikavälin tuotto on edelleen hyvällä tasolla. Kumulatiivinen pääomapainotettu reaalituotto rahastoinnin alusta (vuodesta 1988) raportointihetkeen oli vuotta kohti 3,9 %. Vastaavan ajanjakson reaalinen keskituotto pääomapainottomana oli 5,2 %. Ilman pääomapainotusta viiden viimeisimmän vuoden reaalituotto on ollut 2,8 % ja kymmenen vuoden reaalituotto 4,6 %.
Korkosijoitusten osuus Kevan koko sijoitusvarallisuudesta oli 36,6 % (sisältäen johdannaisten vaikutuksen) ja noteerattujen osakkeiden sekä osakerahastojen 37,8 %. Pienemmistä omaisuuslajeista pääomasijoitusten osuus oli 11,6 %, hedgerahastojen 7,3 % ja kiinteistösijoitusten 6,9 %.
Alkuvuotta ovat leimanneet koronapandemian aiheuttamat häiriöt taloudessa ja pääomamarkkinoilla, toteaa sijoitusjohtaja Ari Huotari.
- Osakemarkkinoilla nähtiin ennätyksellisen nopea ja raju pudotus, joka kuitenkin nopeasti kääntyi vahvaksi nousuksi. Keskuspankkien ja muiden julkisten toimijoiden massiiviset panostukset ovat merkittävästi tukeneet muun muassa osakemarkkinoita. Koronan pitempiaikaiset vaikutukset ovat kuitenkin edelleen arvoitus, Huotari pohtii.
Koronan vaikutukset Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmään
Kunta-alan palkkasumma oli tammi-kesäkuussa noin 9,2 miljardia euroa. Tulorekisteri-ilmoituksien perusteella palkkasumma kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 0,8 %. Tuloslaskelmaan kirjattu kokonaismaksutulo kasvoi noin 0,2 miljardia euroa. Eläkemenon kasvu oli 0,1 miljardia euroa ja 4 %.
Kuluvana ja tulevina vuosina yhä suurempi osa eläkemenosta katetaan sijoitustuotoilla tai heikkoina sijoitusvuosina sijoitusten pääomalla. Kevan lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut ja poistot olivat tammi-kesäkuussa 34 miljoonaa euroa (1-6/2019 yhteensä 36 miljoonaa euroa).
Rahoitusjohtaja Allan Paldanius toteaa koronapandemian vaikuttaneen Kevan jäsenyhteisöjen eläkejärjestelmän rahoitukseen monin tavoin.
- Palkkasumman kehitys on jäänyt ennustetusta lomautusten, palkanmaksun keskeytysten, määräaikaisten työsuhteiden päättymisten ja sijaisten vähäisemmän käytön myötä. Palkkasumman arvioitua heikomman kehityksen ohella jäsenyhteisöt käyttivät mahdollisuutta lykätä eläkemaksujen eräpäivää 4 kuukaudella noin 107 miljoonan euron edestä, Paldanius kertoo.
Rahaston kehityksen myötä maksutasossa oli Paldaniuksen mukaan enimmillään noin prosenttiyksikön luokkaa oleva korotuspaine. Lisäksi maksutulon kehityksen myötä rahaston varoja jouduttiin käyttämään arvioitua enemmän eläkkeiden maksamiseen.
Tarvetta välittömille toimenpiteille ei Paldaniuksen mukaan toistaiseksi ole.
- Palkkasumma näyttäisi kasvavan edellisestä vuodesta, kunta-alan palkkaratkaisu ei poikennut ennen koronaa tehdyistä sopimuksista ja rahaston arvon palautumisen myötä maksutasoon kohdistunut paine on osittain purkautunut. Tilanteen pitkittymisen ohella huolta aiheuttaa, miten koronatoimenpiteet vaikuttavat tulevaisuuden tuottonäkymiin, Paldanius arvioi.
Valtion, kirkon ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkkeet
Keva on Suomen suurin työeläketoimija ja vastaa lähes koko julkisen alan eläketurvan toimeenpanosta. Valtion eläkkeitä maksettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla 2,4 miljardia euroa, evankelis-luterilaisen kirkon eläkkeitä 108 miljoonaa euroa ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkkeitä 54 miljoonaa euroa. Valtio, evankelis-luterilainen kirkko ja Kela maksavat omat eläkemenonsa ja osuutensa toimintakuluista Kevalle.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 020 614 2201
Sijoitusjohtaja Ari Huotari, p. 020 614 2205
Talousjohtaja Tom Kåla, p. 020 614 2211
Rahoitusjohtaja Allan Paldanius, p. 020 614 2406
Tässä esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia.
