Digitalisaatio Palvelut Työkyky

HUS-kuntayhtymä on asettanut tavoitteekseen viedä työkyvyn johtaminen tiedon avulla kaikkiin yksiköihin. Avaintiedot-verkkopalvelun avulla HUS seuraa työkyvyttömyyden organisaatiolle aiheuttamia kustannuksia.

Suomen toiseksi suurin työnantaja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, on yksi työkykyjohtamisen edelläkävijöistä Suomessa. Sen toimintaa ohjaa työhyvinvointi- ja työkyvyn tukiohjelma.

 
Tavoite on viedä tiedolla johtaminen kaikkiin yksiköihin. Jokainen tulosalue nimeää henkilön, joka koordinoi työkykyasioita työkykykoordinattori Johanna Jakun kanssa.

– Työkykyasioiden asiantuntija koordinoi työkyvyn tukemista edistävien käytäntöjen kehittämistä ja käyttöönottoa tuhannen esimiehen organisaatiossa, sanoo työhyvinvointipäällikkö Cenita Blomqvist.

Tiedolla johtamisesta on saatu jo tuloksia. Sairauspoissaolot ja työtapaturmat ovat vähentyneet useiden vuosien ajan ja sairauspoissaoloa korvaavan työn toimintatapa otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa.

 

Työkyvyttömyyden kustannukset esille

Kevan Avaintiedot-verkkopalvelusta HUS saa tietoa siitä, millaisia kustannuksia työkyvyttömyys organisaatiolle aiheuttaa.

HUS on syöttänyt tähän mennessä Avaintiedot-palveluun tiedot vuodesta 2012 alkaen. Vertailutietoja HUSin on vaikea saada, koska on kokoluokassaan sairaanhoitopiirien ainoa. HUS kannustaakin muita mukaan jakamaan tietoa.

Palvelun jatkokehittelyssä HUS ja Keva miettivät, miten sairauspoissaolojen ennustearvoa voisi hyödyntää. HUSin tietojärjestelmät mahdollistaisivat pitkälle menevät ennustemallit. Blomqvist huomauttaa, että samanaikaisesti täytyy saada yksittäisen työntekijän tiedolla johtaminen ja lähiesimiestyö kuntoon.

Pidetään kaikki mukana

Työkykyjohtamisen tavoite on selvä: pitää kaikki mukana ja ehkäistä joutumista ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Väestön ikääntyessä pitää huolehtia siitä, että ihmiset jaksavat työssä eläkeikään asti.

Toinen syy on raha. Työkyvyttömyys maksaa kunta-alalla kaksi miljardia euroa vuosittain. Keskimäärin kaksi kolmasosaa kustannuksista aiheutuu sairauspoissaoloista.

Kustannukset ovat parhaiten hallinnassa organisaatioissa, joissa johto seuraa kustannuksia, osatyökykyisten kuntoutukseen panostetaan ja lähiesimiehet tukevat käytännön tasolla työkykyä.

– Nykyaikaisemmalla työkyvyn johtamisella niitä olisi mahdollista vähentää kustannuksia jopa puoli miljardia euroa vuosittain, kertoo aihetta lisensiaatintyössään tutkinut Kevan työelämäpalvelujen tiimipäällikkö Toni Pekka.

Keinot ovat arkisia. Kustannussäästöjen näkökulmasta pitäisi painottaa enemmän ennaltaehkäiseviä toimia.

Tutkimus osoittaa, että mitä konkreettisemmin työkykyä tuetaan lähiesimiestasolla, sitä johdonmukaisempi on yhteys kustannuksiin.

– Kaikesta koulutuksesta huolimatta on hätkähdyttävää havaita, miten moni lähiesimiehistä ei tiedä organisaation käytössä olevista malleista. On myös tärkeää, että lähiesimiesten tukena on riittävä työkykyasioiden johtamisjärjestelmä. Kumppanuuksia olisi vahvistettava myös työterveyshuollon ja työeläkevakuuttajien kanssa, Pekka sanoo.

Lue lisää aiheesta Keva-lehdestä 1/2018

TEKSTI: Vuokko Maria Nummi
KUVA: Minna Kurjenluoma