Työelämä Työkyky
Laura Pekkarinen:

Motivaatio ei ole ehtymätön voimavara

Blogi 18.12.2018 Laura Pekkarinen
Työelämä Työkyky

Julkisen alan työntekijät ovat motivoituneita työhönsä. Se kumpuaa työn luonteesta, jossa kannetaan usein vastuuta muista ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan. Esimerkiksi lastenhoitaja ja opettaja kantavat huolta lasten hyvinvoinnista, pappi seurakuntalaisten, sairaanhoitaja ja lääkäri potilaiden terveydestä, ja poliisi kansalaisten turvallisuudesta. Vahva sisäinen motivaatio lisää työntekijän hyvinvointia ja myös parantaa hänen työsuoritustaan. Työntekijän motivaatio on työnantajalle arvokkaampaa kuin sataprosenttinen työkyky.

Olemme tänä vuonna tutkineet työhyvinvoinnin tilaa kunnissa, valtiolla ja kirkossa. Työnkuvat ja niiden myötä kokemukset työoloista ja työhyvinvoinnista ovat yksilöllisiä, mutta kokemuksista löytyy myös lainalaisuuksia. Työssä koettu kuormitus vaihtelee eri ammateissa. Se voi olla kohtuutonta ja vaarantaa työkyvynkin, mutta lähes jokaisen työntekijän työssä korostuu vankka motivaatio.

Motivaatio ei kuitenkaan ole ehtymätön voimavara.

Motivaatio kasvaa, kun työhön voi vaikuttaa

Tutkimuksessamme lähes jokainen julkisen alan työntekijä kokee työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi.

Neljä viidestä kokee työssään myös työn iloa ja innostusta. Myönteiset kokemukset säilyvät, vaikka työssä tuntuisikin kiirettä tai henkistä kuormitusta. Voimakkainta työssä koettu ilo ja innostus on silloin, kun työyhteisöissä vallitsee luottamus ja esimies toimii tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Työyhteisöt ovatkin julkisen alan yksi voimavara.

Ihan jokainen ei kuitenkaan koe työtään näin motivoivaksi.

Uhkaksi voi muodostua se, että työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien myönteinen kehitys on pysähtynyt: se voi heikentää motivaatiota. Kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa työhönsä, esimerkiksi työn sisältöön, työaikoihin tai niistä päättämiseen, on keskeinen työhyvinvoinnin tekijä.

Lähes yhdeksän kymmenestä työntekijästä kokee työssään iloa ja innostusta silloin, kun he voivat vaikuttaa työhönsä. Vaikutusmahdollisuudet paitsi pitävät työntekijöiden motivaatiota yllä, myös suojaavat monin tavoin terveyttä ja vähentävät esimerkiksi riskiä päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kun nuo mahdollisuudet puuttuvat, enää joka toinen kokee työnsä innostavaksi.

Muutoksessa vaikutusmahdollisuudet ovat henkilöstölle merkittäviä – ne tukevat työntekijöiden sopeutumista uuteen. Aivan samalla tavalla kuin työntekijöiden kokema ilo ja innostus, myös voimavarat muutosten kohtaamiseen ehtyvät, jos työntekijällä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Tämä on tärkeä havainto, kun julkisen alan työnkuvia ja rakenteita muutetaan.

On varmistettava, että työolot ovat sellaiset, joissa julkisen työn motivaatio säilyy.

Jotta hoitaja jaksaa päivystää myös joulunajan ruuhkassa, on hänen saatava tehdä työnsä turvallisesti ja ammattitaitonsa turvin vaikuttaa päätökseen siitä, minkälainen hoito on kunkin potilaan terveyden kannalta parasta. Aikaa pitää jäädä myös potilaan kohtaamiselle. Missä tahansa rakenteessa.


Tiedot perustuvat juuri julkaistuun Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimukseen, jossa kartoitettiin kunta-alan, valtion virastojen ja kirkon alan työolot ja työhyvinvointi.

Kirjottaja Laura Pekkarinen
Laura Pekkarinen Työelämäasiantuntija

Kirjoitan julkisen alan työntekijöiden työoloista ja hyvinvoinnista, usein muutos silmällä pitäen.

Kaikki kirjoitukset

Kevan blogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Entä miten sote- ja maakuntauudistus etenee? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Tilaa RSS-syöte Tilaa RSS-syöte  

Lue lisää blogikirjoituksia