Kevan selvityksen mukaan kuntien poliittiset päättäjät tarvitsevat enemmän tietoa erityisesti työhyvinvointitoiminnan vaikutuksista kuntien toiminnan tuloksellisuuteen, sillä panostukset työhyvinvointiin kannattavat myös rahallisesti. Kuntien virkamiesten tulisi puolestaan konkretisoida työhyvinvoinnin merkitystä päättäjilleen.
- Henkilöstökertomus kerran vuodessa ei riitä vielä avaamaan asioita riittävästi esimerkiksi kunnanvaltuustolle. Olisi syytä pohtia, missä muodossa tietoa tarjotaan ja miten tuodaan oleelliset asiat esiin, jotta se palvelee päätöksentekoa parhaalla mahdollisella tavalla. On myös hyvä pohtia uusien valtuutettujen perehdytystä työhyvinvointitoimintaan, kertoo selvityksen tekijä, työelämäasiantuntija Maija Träskelin.
- Tiedon lisäksi tarvitaan entistä enemmän yhteistä keskustelua työhyvinvoinnista kunnan virkamiesten ja päättäjien kesken. Tiedon toteamisesta olisi tärkeä päästä yhteiseen dialogiin ja johtopäätöksiin esimerkiksi siitä, mitä asioita voitaisiin parantaa ja millä edellytyksillä, ehdottaa Träskelin.
Työhyvinvointijohtaminen on strategista toimintaa ja yhteistyötä ammatillisen ja poliittisen johdon kesken. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja siihen panostaminen ovat organisaation strateginen valinta, johon poliittinen johto omalla päätöksenteollaan ja toiminnallaan voi vaikuttaa.
- Hyvä yhteistyö luo edellytyksiä työn sujuvuudelle koko organisaatiossa ja siten myös tulokselliselle toiminnalle. Hyvällä johtamisella voidaan vaikuttaa myös organisaation maineeseen sekä työnantajana että palveluiden tarjoajana, Träskelin kertoo.
Lisätietoja
Työelämäasiantuntija Maija Träskelin, puh. 020 614 2048
