Palvelut Työelämä Sote

Siun sote eli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä järjestää kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä 14 kunnan alueella Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä.

Siun soteen kuuluu myös ympäristöterveydenhuolto koko alueella. Organisaatiossa työskentelee noin 7 300 henkilöä. Sosiaali- ja terveyspalvelut on jaettu kolmeen toimialueeseen: perhe- ja sosiaalipalveluihin, ikäihmisten palveluihin ja terveys- ja sairaanhoitopalveluihin. Siun sote -konserniin kuuluu myös liikelaitoksena toimiva Pohjois-Karjalan pelastuslaitos.

Henkilöstön työkykyä tulee johtaa

Organisaatiossa on kiinnitetty erityistä huomiota henkilöstön työkykyyn ja sen strategiseen johtamiseen: työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvät suunnitelmat ja toimintatavat otettiin Siun sotessa valmisteluun hyvin aikaisessa vaiheessa, ja kuntien sekä sairaanhoitopiirin aiemmat hyvät käytännöt laajennettiin koko organisaatioon. Kevan Avaintiedot-palvelu on ollut toiminnan arvioinnissa hyödyllinen työkalu.

Siun sotessa on laadittu muun muassa toimintamalli työntekijän työkyvyn vahvistamiseen sekä työkykyä murentavien tekijöiden varhaiseen havaitsemiseen sekä onnistuneen työhön palaamisen varmistamiseen.

Avaintietojen laadullisella analyysilla hyviä tuloksia

Keva teki toukokuussa 2018 kattavan laadullisen arvioinnin Siun soten työ-kykyjohtamisesta Avaintiedot-palvelun avulla. Siun sote saavutti arvioinnissa erittäin hyvät tulokset useimmilla osa-alueilla. Kevan arvion mukaan työkyky-johtamiseen liittyvät roolit, tehtävät ja vastuut on määritelty selkeästi ylimmästä johdosta lähiesimiehiin.

- Siun sotessa työkykyjohtaminen on koko organisaation tehtävä. Tavoitteena on edistää sekä henkilöstön työkykyä että tuloksellista palvelutyötä. Työkyky nivoutuu osaksi johtamistyötä ja strategisten tavoitteiden toteuttamista. Työkyvyn tuen ja edistämisen prosessit ovat poikkeuksellisen laadukkaasti ja voimavaroja vahvistavasti rakennettu. Laadukas johtamistyö ja toimivat prosessit ovat osaltaan lisänneet työssäolopäiviä ja hillinneen työkyvyttömyyskustannuksia, sanoo työkyvyn kokonaisarvioinnista vastannut työelämäasiantuntija Eija-Maria Gerlander Kevasta.

Arvioinnissa peilattiin Siun soten henkilöstöstrategiaa, työkyvyn tukemisen toimintamalleja sekä työsuojelun toimintaohjelmaa keskeisiin tunnuslukuihin, kuten varhaiseläkemaksuihin, sairauspoissaolojen määriin ja työtapaturmakustannuksiin sekä tilinpäätöstietoihin. Siun soten työkykyjohtamisesta saatuja arviointitietoja verrattiin vuoden 2017 osalta toisiin vastaaviin sote-toimijoihin.

Vertailutiedot auttoivat skaalaaman tulokset muihin sote-toimijoihin nähden

Työtapaturmakustannukset olivat Siun sotessa selkeästi pienemmät kuin vertailussa mukana olevissa organisaatioissa. Siun sotessa oli myös selvästi muita sote-toimijoita enemmän työntekijöitä, joilla ei vuoden 2017 aikana ollut yhtään sairauspoissaolopäivää. Myös lyhyitä (1–29 päivää) sairauspoissaoloja oli vähemmän kuin verrokkiorganisaatioilla. Sen sijaan pitkiä, yli 30 päivän sairauspoissaoloja oli jonkin verran enemmän. Pitkiä poissaoloja oli eniten yli 50-vuotiailla työntekijöillä, joita Siun soten henkilöstöstä on suurempi osuus kuin vertailussa mukana olleilla muilla organisaatioilla.

- Arvio tukee työhyvinvointikyselymme tuloksia siitä, että olemme selvinneet mittavasta organisaatiomuutoksesta verrattain hyvin, sillä lyhyitä sairauspoissaoloja, joiden määrä tyypillisesti kasvaa muutostilanteissa, oli vähemmän kuin verrokkiryhmän sote-toimijoilla. Pitkien sairauspoissaolojen vähentämiseen on kiinnitettävä lisää huomiota ja Kevan arviointi antaa siihen hyviä eväitä, pohtii Siun soten henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.