Alueelliset erot kuntatyöntekijöiden tulevien vuosien eläköitymisessä näkyvät selvästi maakunta- ja kuntakohtaisissa tilastoissa. Eläköityminen on lähivuosina pienintä Ahvenanmaalla sekä Uudellamaalla ja suurinta Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Tänään julkaistut tilastot täydentävät helmikuun alussa julkaistuja valtakunnallisia ennusteita, joiden mukaan joka kolmas kuntatyöntekijä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nyt julkaistut maakunta- ja kuntakohtaiset tilastot ennustavat kehitystä seuraavan viiden vuoden aikana.
Eläköitymisessä on kuntakoon mukaan eroja siten, että mitä pienempi kunta sitä suurempi osuus vakuutetuista on arvion mukaan jäämässä tulevina vuosina vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkearviot eivät juuri vaihtele kuntakoon mukaan.
Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää kehitystä huolestuttavana.
- Eläköitymiset uhkaavat heikentää kuntien palvelutuotantokykyä koko maassa, erityisesti väestöään menettävillä alueilla, hän sanoo.
- Väestön keskittyminen ja ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja huoli työvoiman riittävyydestä sekä heikkenevä kuntien taloustilanne kiihdyttävät tätä kehitystä. Tämän estämiseksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, osatyökykyisten työhön osallistumisen lisäämistä ja työkyvyttömyyksien ehkäisyä. Tarvitaan myös koulutuksen - erityisesti aikuiskoulutuksen - uudistusta ja eläkkeellä olevien työhön osallistumiseen kannustamista sekä kuntatalouksien tervehdyttämistä, Kietäväinen listaa.
Kunta-alan eläköitymisennuste maakunnittain 2020-2024.pdf (402 kb) Taulukot eläköitymisennuste maakunnittain 2020-2024.xlsx (4935 kb)
Uutinen 5.2.2020
Joka kolmas kuntatyöntekijä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043
tilastoanalyytikko Petra Sohlman, p. 041 547 1745
tilastopäällikkö Katinka Lybäck, p. 0400 320 367
Miten ennuste on laadittu?
Ennusteessa on tarkasteltu vuoden 2018 lopun työ- ja virkasuhteisten työeläkevakuutettujen eli runsaan 523 000 kuntatyöntekijän ja noin 104 000 valtiotyöntekijän arvioitua siirtymistä vanhuus-, osatyökyvyttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeelle tulevina vuosina. Työntekijöihin on laskettu mukaan myös erilaisilla vapailla (perhevapaat tms.) olevat henkilöt, eikä lukua siten voi verrata suunnittelussa yleisesti käytettävään henkilötyövuosien määrään.
Ennusteen tarkoitus on mallintaa nimenomaan nykyisen henkilöstön eläköitymistä, eikä tulevaisuudessa työnsä aloittavia uusia työntekijöitä ole tämän johdosta otettu huomioon.
