Työelämä Työkyky
Mikko Kenni:

Työkykyjohtaminen on noussut johdon agendalle

Blogi 19.9.2023 Mikko Kenni
Työelämä Työkyky

Suomessa on lähes kaikilla toimialoilla tällä hetkellä huutava työvoimapula. Tämä tuskin on enää yllätys kenellekään, joka on viime ajat seurannut mediasta erilaisia esimerkkejä sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta.

Asiaan perehtyneille tämä kehitys ei ole tullut yllätyksenä. Olemme jo viimeiset 15 vuotta tienneet, että huoltosuhteemme tulee heikkenemään ja ikäluokat tulevat olemaan edellisiä pienempiä.

Meillä Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin syntyvyys ja nopeiten vanheneva väestö, mikä on vaikea yhtälö. Kevan ennusteen mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöistä joka kolmas tulee eläköitymään vuoteen 2030 mennessä.

Työkykyjohtaminen on eräs keino työkalupakissa, jolla henkilöstön riittävyyteen ja viime kädessä palveluiden turvaamiseen voidaan osaltaan vastata.

Työkykyjohtamisen tärkeys tunnistetaan

Tapasimme viime kevään aikana noin 100 hyvinvointialueiden johtoryhmän ja HR:n edustajaa eri puolelta Suomea. Kysyttäessä onko työkykyjohtaminen noussut pysyvästi johdon agendalle oli tulos selvä: noin 80 % vastauksista oli väittämän kanssa samaa mieltä.

Toki keskusteluissa nousi esille, että pysyvästi-termi voi olla vielä liian vahva, mutta yksimielisyys oli selkeä, että nykyinen tilanne työvoiman saatavuudessa on pakottanut työkykyjohtamisen ylimmän johdon agendalle.

Hieman yksinkertaistamalla voisi todeta, että jos HR-asioissa ylimmän johdon fokus on ollut ulkoisen rekrytoinnin ja työvoiman saatavuus -kysymyksissä, niin nyt näiden lisäksi kiinnitetään yhä enemmän huomiota jo olemassa olevan henkilöstön työuran sisällä tapahtuviin asioihin, kuten työssäjaksamiseen ja työkykyyn.

Toiseksi kysyimme näkemyksiä siihen, kenen vastuulla ensisijaisesti on työkyvyn johtaminen organisaatiossa. Vastausvaihtoehtoina olivat ylin johto, HR, toimialajohto, esihenkilöt ja työntekijät itse.

Jos aiempaan kysymykseen yksimielisyys oli poikkeuksellisen vahvaa, niin tässä kysymyksessä vastauksissa oli selkeästi hajontaa. Suosituin vaihtoehto oli esihenkilöt, joka keräsi noin 25 % vastauksista. Toiseksi eniten mainintoja sai HR ja ylin johto.

Vastaukset olivat hyvin loogisia, koska jokaisella on oma, tärkeä rooli työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemisessa. Mitä selkeämmin roolit ja vastuut ovat viety arkeen, sen systemaattisempaa ja vaikuttavampaa työkykyjohtaminen on läpi organisaation. Vaikka kaikkien roolit ovat tärkeitä, on strategisen työkykyjohtamisen vastuu ylimmällä johdolla. Käytännön arjessa työkykyä johdetaan muista rooleista käsin.

Sote-sektorin erityispiirre on lähiesihenkilötyön intensiivisyys

Esihenkilön odotetaan olevan läsnä, lähellä ja saavutettavissa. Hänen odotetaan myös puuttuvan esimerkiksi vaikeisiin vuorovaikutus- ja tai ristiriitatilanteisiin.

Nämä ovatkin usein yksi henkilöstön työkykyä kuormittavista tekijöistä tehottomien prosessien ja puutteellisten vaikutusmahdollisuuksien ohella – läheskään aina työnmäärä ei ole se kaikkein kuormittavin tekijä työelämässä.

Esihenkilötyöllä ja johtamisella yleisesti on valtava merkitys, mutta jokaisella työntekijällä on kuitenkin ensisijainen vastuu omasta työkyvystään.

Positiivisena piirteenä on hyvä havaita, että Kevan alkuvuodesta teettämän laajan tutkimuksen mukaan tyytyväisyys esihenkilöiden toimintaan on vahvalla pohjalla, koska hyvinvointialueiden työntekijöistä lähes 2/3 kertoi olevansa tyytyväinen esihenkilönsä toimintaan.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvinvointialueiden ylin johto on laajasti määritellyt työkykyjohtamisen ja yleisesti työssäjaksamisen strategiseksi fokusalueeksi. Kun ylin johto on sitoutunut strategiassa edellä mainittujen asioiden edistämiseen, antaa se selkeän suunnan ja mandaatin toimialoille ja lähiesihenkilöille, että tämä asia on tärkeää.


Lue myös 

Kirjottaja Mikko Kenni
Mikko Kenni Työnantaja-asiakkuus ja työkykyjohtaja Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Lue lisää blogikirjoituksia