Keva Työelämä Työkyky
Timo Kietäväinen:

Kuntavaalien suurin häviäjä oli demokratia

Blogi 14.6.2021 Timo Kietäväinen
Keva Työelämä Työkyky

Kuntavaalien äänestysaktiivisuus painui ennätyksellisen alas 55,1 prosenttiin. Äänestysaktivisuus on alhaisin sitten vuoden 1936 kuntavaalien. Tämä siitä huolimatta, että ehdokkaita asetettiin näihin kuntavaaleihin yhteensä 35 627, mikä on 2009 ehdokasta ja 5,6 prosenttia enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa. Demokratia olikin näiden kuntavaalien suurin häviäjä.

Alhainen äänestysaktiivisuus on erityisen ongelmallista sen takia, että kunnallinen itsehallinto on kansalaisten itsehallintoa kotikunnassaan. Tämä on selkeästi todettu perustuslain 121 pykälän ensimmäisen momentissa: ”Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.” Kun äänestysaktivisuus on noin alhainen, on koko idea kunnallisesta itsehallinnosta vaarantumassa.

Tarvitaan uusia vaikutuskanavia

Viimeistään nyt on ryhdyttävä saattamaan kunnallista itsehallintoa, kansalaisten osallistumista kotikuntansa asioihin, nyky-yhteiskunnan vaatimusten mukaiseksi. Tämä on luontevaa myös sen takia, että sote-uudistuksen myötä kuntien menoista ja tuloista on yli puolet siirtymässä sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueille.

Kuntien rooli on muuttumassa merkittävästi. Kuntien tulevaa roolia on jo ryhdytty hahmottamaan kunta-asioista vastaavan valtiovarainministeriön johdolla. Toivottavasti kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja laajemminkin kunnallisen itsehallinnon uudistaminen ovat keskeisesti tässä työssä mukana. Enää ei riitä, että kansalaisten äänioikeutta korostetaan - tarvitaan uusia, toimivia vaikutuskanavia kansalaiselle.

Kansalaisen rooli suhteessa kotikuntaansa on kaksijakoinen: toisaalta äänestäjänä on mahdollisuus vaikuttaa kunnan korkeimman päätöksentekoelimen valintaan sekä osallistua erilaisiin kunnan tilaisuuksiin, toisaalta kunnallisten palvelujen käyttäjänä kuntalainen on asiakassuhteessa kuntaan. Molemmissa, eli asiakaspalautejärjestelmissä ja kunnan jäsenen vaikutusmahdollisuuksissa on paljon parannettavaa.

Tarvitaan osakuntalaisuutta

Lisäksi kansalaisten suhde kuntiin on muuttunut myös lisääntyneen vapaa-ajan myötä: moni viettää merkittävän osan ajastaan kotikuntansa ulkopuolella vapaa-ajan asunnollaan ilman kuntalaisoikeuksia kyseisessä kunnassa. Tämä ilmiön merkitys on pandemian aikana etätyön lisääntyessä korostunut.

Selvyyden vuoksi totean, etten kannata kaksois- tai kolmoiskuntalaisuutta, jossa vapaa-ajan kiinteistön omistus yhdessä tai useammassa kunnassa antaa täydet kuntalaisoikeudet myös noihin kuntiin. Tarvitaan osakuntalaisuutta, josta onkin käynnissä kunnon keskustelu.

Usean vuosikymmenen ajan voimassa ollut, vuonna 2019 hieman uudistettu kuntalain 22 pykälä on jäänyt hyvin vähälle huomiolle kunnissa. Sen ensimmäisen momentin mukaan ”kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista ja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.”

Kovinkaan monen kunnan valtuustossa ei tämä asia ole noussut edes käsiteltävien asioiden joukkoon. Koska kunnat ovat kovin erilaisia, on tärkeää, että kunnissa nostetaan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen keskeisten tehtävien joukkoon ja haetaan kuhunkin kuntaan parhaiten toimivat keinot kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi. Tämä ei luonnollisestikaan poista tarvetta kansallisesti uudistaa kunnallista itsehallintoa.

Henkilöstön riittävyys ja työhyvinvointi keskeisiä kunnan menestystekijöitä

Pula osaavasta henkilöstöstä on kasvussa ja vaikuttaa koko yhteiskuntaamme, myös kuntiin. Keva on nostanut tätä asiaa esille, koska paheneva työvoimapula uhkaa jo hyvinvointiyhteiskuntamme toimintakykyä sekä vaarantaa pidemmällä aikavälillä myös työeläke- ja laajemmin sosiaaliturvajärjestelmämme kestävyyttä.

Työkyvyttömyyksien ehkäiseminen ja henkilöstön työkyvystä huolehtiminen on entistä keskeisempi kunnan menestystekijä.

Uusien valtuustojen on järkevää nostaa henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja henkilöstön työhyvinvointi strategisten asioiden listalle. Keva yhdessä kunta-alan jäsenyhteisöjensä ja muiden julkisen sektorin työpaikkojen kanssa on kyennyt osoittamaan, että näihin asioihin voidaan vaikuttaa.

Kunnilla ei ole varaa menettää osaavia työntekijöitään ennenaikaisesti eläkkeelle. Asiaan voidaan ja tulee vaikuttaa. Tuloksekkainta on pyrkiä vaikuttamaan työkykyongelmiin ennakolta. Johtaminen, erityisesti keskeisten päätöksentekijöiden ja virkamiesjohdon rooli on tässä keskeinen.

Kirjottaja Timo Kietäväinen
Timo Kietäväinen Kevan toimitusjohtaja Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Lue lisää blogikirjoituksia