Sote- ja maakuntauudistus huolestuttaa julkisen sektorin organisaatioita. Kuntaorganisaatioiden kesken suunnitellaan uusia yhteistyömuotoja ja työntekijämäärän uskotaan vähenevän. Toisaalta uudistuksen nähdään myös avaavan uusia mahdollisuuksia.
Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät asiat ovat kuntakentällä erittäin ajankohtaisia, mutta toisaalta keskeneräisyytensä vuoksi myös erittäin vaikeita. Tuoreen tutkimuksen mukaan kuntaorganisaatioiden johtoa askarruttavat etenkin rahoitus, aikataulut, eteneminen ja tarvittavien tukipalveluiden järjestäminen.
- Toisaalta osa tutkimuksen vastaajista toi selkeästi esiin myös sen, että uudistus tarjoaa organisaatioille uusia mahdollisuuksia. Tämä näkökulma ei ole vielä ollut julkisessa keskustelussa esillä kovinkaan näkyvästi, toteaa työelämäasiantuntija Janne Väänänen Kevasta.
Uudistus muuttaa kuntakenttää ja vaikuttaa todella suureen joukkoon kuntatyöntekijöitä. Noin joka kolmannessa tutkimukseen osallistuneessa kuntaorganisaatiossa suunnitellaankin erilaisia kuntien yhteistyömuotoja ja vajaassa neljäsosassa muita organisaatiouudistuksia. Reilulla 25 prosentilla organisaatioista oli vireillä selvityksiä ennen vuotta 2019 tapahtuviin ulkoistamisiin ja yhtiöittämisiin liittyen. Epävarmuus kuitenkin vaikeuttaa suunnittelutyötä.
Myös vakituisten työntekijöiden määrän uskotaan vähenevän seuraavan vuoden aikana. Näin arvioi lähes 40 prosenttia vastaajista. Vain reilut 10 prosenttia arvioi, että henkilöstön määrä kasvaa.
- Suurin osa henkilöstön vähenemisestä tapahtunee eläkepoistuman kautta. Päätoimialoista eläkepoistuman henkilöstöä vähentävä vaikutus arvioidaan sosiaali- ja terveysaloilla selvästi pienemmäksi kuin opetusalalla, teknisellä alalla tai hallinnon työtehtävissä. Arvioiden mukaan sosiaali- ja terveysaloille rekrytoidaan enemmän työntekijöitä eläköityneiden tilalle, Väänänen sanoo.
- Tutkimus toi odotetun mukaisesti esiin kuntakentällä vallitsevan epävarmuuden sote- ja maakuntauudistuksesta. On tärkeää, että tulevaisuuden kuntauudistustyö etenee johdonmukaisesti sote-uudistuksen kanssa ja että kunnille turvataan riittävät voimavarat, korostaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
- Osaltaan epävarmuutta vähentäisi se, että valinnanvapauden, yhtiöittämisen sekä sote-palveluissa kilpailun vapautumisen vaikutukset työeläkkeiden rahoitukseen huomioidaan ottamalla käyttöön työeläkejärjestelmien välillä siirtymämaksu. Siinä markkinamuutosten johdosta kasvava työeläkejärjestelmä maksaisi siirtymämaksua supistuvalle järjestelmälle siten, ettei työeläkemaksuissa tapahdu uudistuksen seurauksena kohtuuttomia muutoksia ja ettei aiheuteta korotuspaineita verotukseen, Kietäväinen esittää.
Kevan toimintaympäristötutkimus on toteutettu yhteensä viisi kertaa (vuosina 2009, 2010, 2012, 2014 ja 2016). Tämänvuotisessa tutkimuksessa kohderyhmänä olivat Kevassa eläkevakuutetut organisaatiot, joissa on vähintään kymmenen työntekijää. Kyselyyn vastasi yhteensä 358 talous- ja rahoitusjohdon, ylimmän johdon ja henkilöstöjohdon edustajaa.
Toimintaympäristötutkimus 2016 (pdf)
Lisätietoja:
Työelämäasiantuntija Janne Väänänen p. 020 614 2765
Toimitusjohtaja Timo Kietäväinen p. 020 614 2201