Sairauspoissaolojen poikkeuksellinen kasvu taittui

Tutkimukset ja tilastot Työkyky
Tutkimukset ja tilastot Työkyky

Kunta- ja hyvinvointialueiden henkilöstön sairauspoissaolojen poikkeuksellinen kasvu taittui vuonna 2023.

Vuoden 2022 sairauspoissaolopäivien kasvu kunta- ja hyvinvointialueiden henkilöstöllä johtui henkilöstöasioista vastaavien mukaan pitkälti koronasairauksista ja hengitystieinfektioista. Nyt henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet, mutta poissaolopäiviä kertyi 2023 silti enemmän kuin aiempina vuosina.

Henkilöstöllä oli poissaolopäiviä sairauden vuoksi viime vuonna keskimäärin 15,5, kun vuonna 2022 päiviä kertyi 16,5 ja vuonna 2021 niitä oli 14,7. Sairauspoissaoloissa eniten lisääntyivät 1–7 päivän poissaolokertymät vuoden aikana (35,8 %). Pidempiä, 8–29 päivän poissaolokertymiä oli vuonna 2023 vajaa kolmannes (29,6 %). Kuitenkin niiden osuus, joille ei kertynyt lainkaan poissaoloja vuoden aikana, on pysynyt vuoden 2022 tasolla (20,9 %), kun tätä aiemmin osuus oli noin 30 %.

– Kevan työkykyjohtamista ja työterveysyhteistyötä kartoittavassa tutkimuksessa on todettu, että joka kolmannessa julkisen alan organisaatiossa oli viime vuonna onnistuttu vähentämään sairauspoissaoloihin liittyviä työkyvyttömyyskustannuksia. Tässä onnistuttiin esimerkiksi panostamalla esihenkilötyöhön ja mahdollistamalla työn joustoja sekä varhaisella puuttumisella. Työntekijöiden työkyvyn aktiivinen seuranta ja heidän työhyvinvointiinsa panostaminen on niin ikään tärkeää, kertoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.

Vaikka sairauspoissaolot vähenivät lähes kaikilla ammattialoilla, kertyi poissaolopäiviä aiempien vuosien tapaan keskimäärin eniten varhaiskasvatuksen (18,9 päivää) sekä terveysalan (17,6 päivää) ja sosiaalialan (16,1 päivää) henkilöstölle. Varhaiskasvatuksessa lähes joka viidennelle työntekijälle kertyi sairauspoissaoloja yli 30 päivää vuoden aikana.

– Kevan selvityksestä tiedämme, että varhaiskasvatuksessa henkilöstölle kertyy paljon sairauspoissaolopäiviä lyhyistä ja keskipitkistä poissaolojaksoista ja ne lisäävät henkilöstön riskiä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle hieman enemmän kuin muilla toimialoilla. Sairauspoissaoloihin on hyvä puuttua varhain ja työssä jatkamista voidaan tukea monin eri keinoin, esimerkiksi varhaisen tuen keskustelulla, työn muokkauksella tai korvaavalla työllä, Pekkarinen sanoo.

Ensimmäistä kertaa tarkasteltiin erikseen myös pelastusalan ja ensihoidon henkilöstöä, joilla oli keskimäärin 14,5 sairauspoissaolopäivää vuoden 2023 aikana. 

Ammattialoista toimisto- ja asiakaspalvelutyössä sairauspoissaoloja kertyi 14,7 päivää henkilöä kohden vuonna 2023, kun muilla aloilla havaittiin poissaolojen määrän laskua. Toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä yleisimmin poissaoloja kertyi 1–7 päivää vuoden aikana ja joka neljännellä ei ollut lainkaan poissaolopäiviä sairauden takia viime vuonna.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna sairauspoissaolot lisääntyivät vuonna 2023 ainoastaan yli 60-vuotiailla työntekijöillä, joille niitä myös kertyi muita enemmän, keskimäärin 19,4 päivää vuoden aikana. Nuorten, alle 30-vuotiaiden, poissaolot sairauden takia vähenivät hieman, mutta niitä kertyi kuitenkin keskimäärin 13, mikä on enemmän kuin ennen vuotta 2022. Useammalle kuin joka toiselle nuorelle kertyi poissaoloja yli 8 päivää vuoden 2023 aikana.

Keva arvioi, että vuonna 2023 työkyvyttömyydestä aiheutui kunta-alalla ja hyvinvointialueilla työnantajille yhteensä noin 1,2 miljardin euron kustannukset, joista sairauspoissaolojen välittömien kustannusten osuus oli 69 %.

Puolet sairauspoissaolojen kustannuksista aiheutuu pitkistä (yli 30 päivän) poissaoloista, vaikka niillä on vain noin 10 % henkilöstöstä.

Sairauspoissaolot kunta-alalla ja hyvinvointialueilla vuosina 2020-2023.pdf (1948 kb)

***

Lisätietoja sairauspoissaolojen vähentämisen keinoista tutkimuksestamme Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla 2023:

Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla 2023.pdf (1416 kb)

 

Lisätiedot:

Laura Pekkarinen, Tutkimusjohtaja, p. 040 574 1803, laura.pekkarinen(at)keva.fi