Työelämä Työkyky
Laura Pekkarinen:

Kun epävarmuus nakertaa kuntatyöntekijöiden jaksamista

Blogi 23.5.2022 Laura Pekkarinen
Työelämä Työkyky

Kunta-alalla moni työskentelee suorittavassa rankassa työssä, jota leimaa epävarmuus omasta työtilanteesta, ennakoimattomista muutoksista sekä työkyvyn menettämisestä. Epävarmuuksia eivät taatusti ole hälventäneet työelämän ja maailman viimeaikaiset murrokset.

Ovatko työuupumus ja katkeilevat työurat vain ajan kysymys? Vastaus ei välttämättä löydy yksilön kestokyvystä, vaan moni asia ratkeaa oikeudenmukaisella johtamisella.

Erot työoloissa repesivät korona-aikana

Tutkimustiedon valossa henkilöstön jaksamisesta on perusteltua olla huolissaan, eikä sitä voida selittää pois kauniilla puheilla työn merkityksestä.

Valtaosa kuntatyöntekijöistä tekee vaativaa hoito-, kasvatus- ja ihmissuhdetyötä. Kun vaativaan työhön yhdistyvät heikot mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön, syntyy työstressiä ja kuormitusta. Työstressi heijastuu hyvinvointiin: esimerkiksi hoitoalan työntekijöiden psyykkinen oireilu on kasvussa.

Varhaiskasvatuksessa ja hoitoalalla sairauspoissaolot ovat keskimäärin pidempiä kuin muilla aloilla, ja niistä aiheutuu merkittävästi kustannuksia. Korona-aika korosti entisestään ammattiryhmien välisiä eroja. Etätyössä voitiin verraten hyvin, kun taas lähityötä tekevien mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä heikkenivät. Se näkyi sairastavuudessa.

Korona-aikana heräsi erityinen huoli myös nuorista työntekijöistä. Alle 30-vuotiaiden henkinen työkyky ja työssä koettu innostus heikkenivät.

Heidän sairauspoissaolonsa lisääntyivät ensimmäisenä koronavuonna ja näyttää siltä, että poissaolot ovat jatkaneet kasvua etenkin mielenterveyssyistä. Yhä useampi nuori on jäänyt pois töistä ahdistuneisuushäiriön takia. Silti työurat eivät vielä ole katkenneet lopullisesti, sillä yhä harvempi on korona-aikana jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle.

"Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä."

Ennen työkyvyn menettämistä on monta kohtaa, joissa me kaikki voimme tukea mielenterveyttä ja jaksamista.

Epävarmat ajat kun eivät väistämättä sairastuta, vaan suurempi merkitys on sillä, missä määrin tilanteet koetaan stressaaviksi ja epäillään omia kykyjä selviytyä tilanteesta. Tällöin työkykyä suojaa esimerkiksi työpaikoilla se, että on mahdollisuus jossain määrin itse vaikuttaa työaikoihinsa, työtahtiin ja järjestykseen.

Puhe on yhä enemmän kääntynyt myös yksilön kykyyn palautua niin henkisesti (esimerkiksi ahdistavista ajatuksista irrottautumalla) kuin huolehtimalla riittävästä ravinnosta, liikunnasta ja levosta.

Moni onkin kokenut elintapojensa parantuneen etätyössä. Silti varsinkin työuransa alussa olevat nuoret kaipasivat selvästi enemmän tukea ja ohjausta. Lisäksi kunta-alalla vain harvalla on mahdollisuus tehdä työtään kotoa käsin, moni ei koe voivansa vaikuttaa työhönsä ja säädellä näin työn ja muun elämän yhteensovittamista. Se näkyi työkyvyn kokemuksissa.

Oikeudenmukainen johtaminen rakentaa luottamusta ja tukee työkykyä muutoksissa

Työkykyä ei voi erottaa ympäristöstään, jossa johtamisella varmistetaan työn sujuva arki ja tartutaan ajoissa työkyvyn ongelmiin. Epävarmoina aikoina ja työn monimuotoistuessa johtamisessa korostuu erityisesti yksi piirre - oikeudenmukaisuus.

Kyse ei ole puhtaasti palkkauksen oikeudenmukaisuudesta, vaan siitä, kuinka päätökset tehdään johdonmukaisesti, puolueettomaan ja oikeaan tietoon pohjautuen ja miten työntekijöitä niissä kuullaan.

Lisäksi työntekijät odottavat kohteliasta, ystävällistä ja kunnioittavaa kohtelua esihenkilöiltä. Kokemus oli koetuksella lähityötä tekevillä sekä niillä, jotka siirrettiin toisiin työtehtäviin koronan alkaessa.

Oikeudenmukaisella johtamisella rakennetaan luottamusta ja vähennetään epämukavuutta minkä epävarmuus muuten herättäisi. Se ulottuu yksittäisistä työntekijöistä koko työyhteisössä jaettuun kokemukseen.

Oikeudenmukainen johtaminen ei kuitenkaan ole mukavuustekijä, vaan sillä on havaittu useita terveysvaikutuksia: paremmaksi koettuun terveyteen, vähäisempään psyykkiseen oireiluun ja vähäisempiin masennuksesta ja ahdistuneisuudesta johtuviin sairauspoissaoloihin.

Vaikutukset voivat myös ulottua työntekijöitä ja työyhteisöjä laajemmalle, työn laatuun, ja siten asiakkaisiin, oppilaisiin tai potilaisiin. Heihin, joiden takia moni jaksaa työssään kaikesta huolimatta.
 

Kirjottaja Laura Pekkarinen
Laura Pekkarinen Tutkimuspäällikkö

Kirjoitan julkisen alan työntekijöiden työoloista ja hyvinvoinnista, usein muutos silmällä pitäen.

Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia