Työelämä Työkyky Vastuullisuus
Taina Tuomi:

Hankkeista helpotusta psyykkiseen kuormitukseen työelämässä?

Blogi 5.9.2019 Taina Tuomi
Työelämä Työkyky Vastuullisuus

Psyykkinen kuormitus herättää huolta työpaikoilla, samoin masennusperusteisten sairauspoissaolojen kasvu. Tämä näkyi monessa Kevan työelämän kehittämisrahan hakemuksessa tänä vuonna.

Aihe on erittäin tärkeä. Yksilön työn tekemisen ja elämisen odotukset eivät välttämättä vastaa todellisuutta. Myös työelämän jatkuvat muutokset ja muutospaineet saattavat olla joillekin liian nopeita ja haastavia. Ei siis ihme, että psyykkinen kuormitus voi pitkittyessään johtaa masennukseen, jolloin seurauksena voi olla työkyvyttömyyseläkkeelle hakeminen.

Samaan aikaan monet työpaikat kamppailevat henkilöstöpulasta.

Oli hieno havaita, että kehittämishankkeiden suunnitelmissa ei tavoiteltu vain psyykkisen kuormituksen ja sairauspoissaolojen vähentämistä. Haluttiin myös kehittää, löytää ja kokeilla ennaltaehkäiseviä keinoja ja konkreettisia työkaluja. Hankkeilla tavoiteltiin myös mielen hyvinvointia ja työyhteisöllisyyttä. Pidemmällä aikavälillä tämän voisi kuvitella tuovan pysyvämpiä positiivisia tuloksia.

Hankkeet täydentävät toisiaan myös kohderyhmänsä kautta: osassa tunnistetaan erityisiä riskiryhmiä, osassa korostetaan yksilö- tai työyhteisönäkökulmaa.

Minkälaiset kehittämishankkeet sitten saivat rahoitusta?

  • Kotkan kaupungissa tavoitellaan ”kohtuullisen työkuorman ja riittävyyden kokemuksen sekä elämän kokonaistasapainon vahvistamista” erityisesti hoivaruuhkissa elävillä työntekijöillä. Työntekijöiden hoivan kohteena voivat olla niin pienet lapset kuin omat vanhemmat. Yhtenä keinona Kotkassa luodaan inhouse coach -mallia työntekijöiden tueksi.
     
  • Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä Kymsotessa teemana on yhteisöllisyyden vahvistaminen. Hankesuunnitelmassa todetaan, että organisaatioiden työkykyseurannassa ja työkyvyn tukemisessa keskitytään tavallisesti yksilöön. Usein havahdutaan liian myöhään, kun poissaoloja on jo kertynyt. Entä, jos katse olisikin enemmän työyhteisöissä? Hyvinvointikyselyjä kyllä tehdään, mutta arvioidaanko, mitä niistä on seurannut? Kymsoten hankkeessa pyritäänkin luomaan yhteisöllistä työhyvinvoinnin toimintamallia, mikä samalla edistää myös jokaisen yksilön työkykyä työssä.
     
  • Satakunnan koulutuskuntayhtymässä Sataedussa, kuten muissakin oppilaitoksissa, ammatillisen koulutuksen reformit ovat pakottaneet henkilöstöä toimimaan melkein äärirajoilla. Satedussa rakennetaan voimavarasparrausmallia työkyvyn parantamiseksi sekä luodaan ketterä ohjaus työterveyspsykologin palveluiden piiriin akuuteissa kuormitustilanteissa.
     
  • Nokian ja Raision yhteishankkeessa tavoitellaan myös mielen hyvinvoinnin tukemista sekä mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspoissaolojen vähentämistä. Hankkeen aikana halutaan muun muassa madaltaa puheeksi ottamisen kynnystä. Työntekijöille rakennetaan verkkosovellustyökalua elämänhallinnan ongelmien tueksi ja avuksi. Myös pitkien sairauspoissaolojen työhön paluun tuen keinoja kehitetään. Mielenterveyden järkkymisen syyt ovat harvoin pelkästään työperäisiä. Siksi hankkeen aikana pyritään myös herättämään laajempaa yhteiskunnallista keskustelua näistä teemoista.

  • Seinäjoen kaupunki yhteistyössä Seinäjoen Työterveys Oy:n ja Kuortaneen Urheiluopiston kanssa aloittavat uudenlaisen yksilöön kohdistuvan työhyvinvointivalmennuksen. Siinä havainnoidaan omaa kuormittuneisuutta ja sen aiheuttajia ja etsitään itselle sopivia keinoja oman palautumisen edistämiseen arjessa.

Masennuksesta aiheutuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat olleet tapetilla aiemminkin. 2010-luvun taitteessa toteutettiin laaja valtakunnallinen Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi. Se tuotti ison määrän hyödyllistä materiaalia valmennuksiin erityisesti esimiehille ja työterveyshuollon ammattilaisille. Mitäköhän tuotoksille kuuluu tänään?

Kevan työelämän kehittämisrahaa saaneet organisaatiot ovat sitoutuneet jakamaan hankkeensa tuotoksia ja levittämään tietoa niistä yhdessä Kevan kanssa. Rahoitettuja hankkeita ja niiden tuotoksia tullaan käsittelemään Kevan työpajoissa, webinaareissa ja verkostoissa. Niitä esitellään myös erilaisin kirjoituksin ja videoin. Ytimenä on se, että hankkeiden herätteitä jaetaan hyödynnettäväksi muille jo ennen loppuraportteja, jotka julkaistaan Kevan verkkosivuilla.

Keskeistähän on kuitenkin se, mitä tapahtuu hankkeiden päättymisen jälkeen: miten tuotokset jäävät elämään ja miten ne saadaan sellaiseen muotoon, että niitä voivat myös muut työpaikat hyödyntää.



Tänä vuonna Kevan työelämän kehittämisrahaa sai 18 organisaatiota. Rahaa jaettiin yhteensä 500 000 euroa.

Lisätietoa hankkeista:

Kirjottaja Taina Tuomi
Taina Tuomi Kehittämispäällikkö Kaikki kirjoitukset

#kevanblogi

Ajankohtaisia teemoja ja uusia näkökulmia eläkkeistä, johtamisesta ja työelämästä. Mitä tapahtuu kunta-alalla? Entä miten sote- ja maakuntauudistus etenee? Miten toimia työelämän myllerryksessä?

Kaikki kirjoitukset

Kirjoittajat

Tilaa RSS-syöte Tilaa RSS-syöte  

Uusimmat kirjoitukset

Lue lisää blogikirjoituksia