Ammatillinen kuntoutuskin kuntoutuu
Työeläkelakien mukainen ammatillinen kuntoutus kukoistaa: 25 vuodessa kuntoutettavien lukumäärä on noin 20-kertaistunut ja oli viime vuonna yli 18 000. Kuntoutujia oli siis jo enemmän kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyjiä. Onko eläkelaitoksista siis tullut myös kuntoutuslaitoksia!?
Kyse ei ole siitä, että työssäkäyvien työkyky olisi romahtanut tai olisi enemmän uhattuna. Ammatillista kuntoutusta tarjotaan entistä aktiivisemmin – tavoitteena työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisy ennalta.
Jokaisen työkyvyttömyyseläkettä hakevan kohdalla eläkelaitoksen on lain mukaan selvitettävä, voidaanko ammatillisella kuntoutuksella vaikuttaa työkykyyn ja työssä jatkamiseen. Kuntoutus on täten, vaikkakaan ei työntekijälle pakollista, kuitenkin ensisijaista työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiseen nähden. Tämä on järkevää yhteiskunnan hyvän ja varsinkin työntekijän oman pärjäämisen kannalta.
Eläkkeen määrä on aina merkittävästi työstä saatua palkkaa vähäisempi ja esimerkiksi kunta-alalla keskimääräinen työkyvyttömyyseläkkeen suuruus ennen veroja on nyt 1 400 euroa kuukaudessa. Onneksi työkyvyttömyyseläkkeen keskimääräinen alkamisikä on 25 vuoden aikana noussut noin kolmella vuodella noin 59 vuoteen.
Tästä huolimatta nykymuotoisen laajamittaisen kuntoutuksen varsinainen vaikuttavuus on jossain määrin epäselvää, koska sitä on tutkittu verraten vähän.
Kuntoutuksen vaikuttavuus
Vaikuttavuutta on nyt tutkittu tuoreessa Työterveyslaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tutkijoiden suorittamassa tutkimuksessa*), jossa verrattiin työssäoloa yli 3000 kuntoutujalla ja heidän verrokeillaan.
Tutkimuksen löydökset olivat suunnaltaan odotusten mukaisia, mutta suuruudeltaan vähäisiä: Lyhyt kuntoutusinterventio (lähinnä työkokeilu) lisäsi hieman työssäolon määrää ensimmäisen vuoden aikana ja pidempikestoisen intervention (esim. koulutus) vaikutus alkoi näkyä vasta kolmantena seurantavuonna.
Vaikutusten pienuuteen voidaan arvioida vaikuttaneen joitakin tutkimusasetelmaan liittyviä seikkoja, kuten mahdolliset erot kuntoutujien ja verrokkien sairauksien vaikeusasteissa.
Kuntoutettavien määrän huomattava nousu aiemmasta ja tähän liittyvä kuntoutuksen rajahyödyn pieneneminen puolestaan voi sekin selittää havaittua tulosta. Pitkäaikaisempaakin hyötyä tuottaneiden eli onnistuneiden työkokeilujen tilastollinen vaikutus on tavallaan voinut laimentua.
On myös mahdollista, että vaikuttavuus on tutkimusajankohdan jälkeen parantunut (kuntoutusjaksot alkoivat vuosina 2008-2010) - tai sitten se on voinut myös heikentyä kuntoutujien määrän noustua edelleen. Tutkimus on joka tapauksessa ansiokas lisä siihen melko vähäiseen tieteelliseen vaikuttavuustietoon työeläkevaroista suoritettavasta investoinnista, jonka suuruus vuonna 2019 oli 167 miljoonaa euroa.
Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuuden suhteen kaksi keskeistä tekijää ovat kuitenkin oikea-aikaisuus ja kuntoutujan oma motivaatio palata työelämään.
Kuntoutustoimet tulisi käynnistää viiveettä heti kun työkyvyttömyyden uhka eläkemielessä on tunnistettu, sillä useiden kuukausien mittaisen sairauspoissaolon jälkeen todennäköisyys työn paluulle on jo merkittävästi heikentynyt sairaudesta riippumatta.
Ammatillisiin kuntouttaviin toimiin tulee terveydenhuollossa aktiivisesti kannustaa jo varhaisella sairauspäivärahakaudella: Jos henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä ja hänelle siinä vaiheessa annetaan kuntoutusoikeuspäätös, lähes 80 % kuntoutusoikeuspäätöksistä ei johda enää edes kuntoutussuunnitelman tekemiseen. Koska työkyky on pääsääntöisesti aina jotain 0 ja 100 % välillä, on jo sairastumisen alkuvaiheessa tärkeää pyrkiä hyödyntämään jäljellä olevaa työkykyä työtä muokkaamalla ja osasairauspäivärahaa ”sairauslomalta” palaamiseksi.
On myös pyrittävä varmistamaan, että työ, johon ammatillisen kuntoutuksen avulla palataan, on todella terveyden tilalle ja ennakoitavalle sairauskehitykselle aiempaa työtä sopivampi ja vähentää merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen riskiä lähivuosien ajan. Useimmiten tähän tarvitaan työnkuvan huomattavaa muokkausta tai ammatillisen osaamisen lisäämistä. Ilman näitä työeläkekuntoutus olisikin osasairauspäivärahaan verrattavaa toimeentulon tilapäistä tukea, eikä varsinaista kuntoutusta lainkaan. Joskus asteittainen paluu omaan työhön työkokeilunkin avulla voi olla toki sairauden vuoksi tarpeellista.
Yllä kuvatuista syistä Kevan kuntoutustoimintaa on jo aiemmin kohdennettu uudelleenkoulutukseen. Valmisteilla on myös Kevan oma tutkimus ammatillisen kuntoutuksen pitkäaikaisvaikuttavuudesta, koska jatkossa tavoitteemme on tarjota entistäkin vaikuttavampaa eli enemmän työkyvyttömyyttä ehkäisevää palvelua.
Lisää aiheesta
- *) Leinonen T ym. Scand J Work Environ Health.
Tutkimusartikkeli: The effectiveness of vocational rehabilitation on work participation: a propensity score matched analysis using nationwide register data - Keva, uutinen 8.5.2019: Keva tutkii ammatillisen kuntoutuksen onnistumista
- Työterveyslaitos, tiedote 8.5.2019: Työeläkekuntoutuksella on pieni myönteinen vaikuttavuus
- Eläketurvakeskus, tiedote 11.4.2019: Työeläkekuntoutujien määrä yli kaksinkertaistunut vuosikymmenessä
- Tietosivu: Ammatillinen kuntoutus
