Susanna Gardemeister

Työelämäasiantuntija Keva. Kirjoitan työhyvinvoinnista ja muutoksessa elämisestä.

Aktiivinen tuki rakentui yhteiskehittämisessä

Työkyky ei ole vakio, aina samana pysyvä tila. Miten siis tunnistaa, kun työkyvyssä (tai laajemmin toimintakyvyssä) on tapahtumassa muutoksia?

Olemme Kevassa pitkään ratkoneet näitä kysymyksiä yhdessä asiakkaidemme kanssa. Yhteistyömme tuloksena on syntynyt mm. Aktiivisen tuen toimintamalli. Vaikka käyttäisimme sanaa ”malli”, kyse on enemmän toimintatavasta. Mallin avulla voi hahmottaa tekemistä: miten meillä toimitaan, kun työkykyä on tuettava? Minkälaisten prosessien avulla ja minkälaisella johtamiselle tukeminen onnistuu?

Tässä blogikirjoituksessa keskustelen työelämäpalveluiden kollegoideni Taina Tuomen ja Sanna Pesosen kanssa aktiivisen tuen toimintatavan kehittämisen vaiheista. Inspiraatio tähän syntyi, kun elokuussa käynnistimme Aktiivisen tuen kehittämisverkoston. Verkoston tehtävänä on auttaa asiakkaita verkostona kehittää aktiivisen tuen toimintatapoja.

Yhteiskehittämistä – kaikkien asiakkaiden parhaaksi 

Susanna: Aktiivisen tuen kokonaisuuden kehitystyö alkoi vuonna 2005. Olet Taina ollut alusta saakka mukana. Miten tiivistäisit kehitystyön keskeiset vaiheet?

Taina: Kaikki tosiaan lähti liikkeelle vuonna 2005. Keva tuotti oppaan nimeltä ”Aktiivinen aikainen puuttuminen – tavoitteena pitkäaikaisterveys ”. Siinä todettiin mm., että sairauspoissaoloihin puuttuminen on konkreettinen tapa parantaa työssä jatkamisen edellytyksiä. Konkretisoinnin tueksi opas sisälsi esimerkkejä puuttumisen malleista ja käytännöistä.

Kun opas oli valmis, ryhdyimme kouluttamaan toimintatavan käyttöönotossa, keräsimme lisää asiakkaiden kokemuksia ja malleja, järjestimme työpajoja ja konsultoimme organisaatioita toimintamallin rakentamisessa.

Yksi keskeinen yhteiskehittämisen käännekohta oli vuosina 2010-2012. Yhdessä Pohjois-Karjalan maakunnan kaikkien kuntien kanssa rakensimme kolmiosaisen aktiivisen tuen mallin. Mallin avulla asiakkaamme ovat voineet jäsentää työkyvyn tuen eri vaiheita, riippuen siitä onko kyse varhaisesta, tehostetusta vai töihin paluun tuesta. Yhteiskehittämisen myötä aktiivisen tuen malli on edelleen kehittynyt. Sen avulla asiakkaamme voivat kehittää yksityiskohtaisempia työkyvyn tuen tapoja, esimerkiksi tunnistaa mikä varhaisessa työkyvyn tukemisessa on reagointia ja minkälainen tekeminen puolestaan on edistävää tai ennakoivaa toimintaa.

Kun mallit ja toimintatavat toimivat yksittäisten työntekijöiden työkyvyn tukemisessa, ja koko organisaatiotasolla, työhyvinvoinnin johtamisessa, on aika viedä huomio työyhteisöön. Uusimpia   aktiivisen tuen toimintatavan kehitystyömme kysymyksiä onkin: mitä aktiivinen tuki tarkoittaa työyhteisötasolla? Miten tukea työyhteisöä muutostilanteissa, aktiivisen tuen keinoin?

Aktiivinen_tuki_kokonaisuus.png

Aktiivisen tuen kehittämisverkosto juurruttamisen äärellä 

Susanna: Aktiivisen tuen toimintatapaa ylläpidetään ja parannellaan jatkuvasti. Sanna - olet toteuttanut useita aktiivisen tuen kehittämisen konsultointeja, työpajoja ja koulutuksia. Minkälaisia kysymyksiä asiakkaamme ovat viime aikoina ratkoneet? 

Sanna: Tällä hetkellä aktiivisen tuen kehittämisessä asiakkaitamme puhututtaa erityisesti juurruttamiseen liittyvät kysymykset: Kuinka saada työkyvyn tuen toimintatapa oikeasti arkeen kuuluvaksi toimintatavaksi, osaksi esimiehen ja koko työyhteisön ”työkalupakkia” työn sujumisen mahdollistajana ja tukena. Tarve kehittää työyhteisön aktiivista tukea taas on noussut erityisesti siitä huomiosta, että muutostilanteissa tulee kiinnittää huomiota työyhteisön työn sujumiseen, työn tavoitteisiin, odotuksiin, osaamiseen.

Työkykyjohtamisen tulokset näkyvät työkyvyttömyyskustannuksissa  

Susanna: Kokonaisuutena aktiivisen tuen toimintatapa on työkyvyn tuen prosessi ja osa organisaation johtamista ja esimiestyötä. Työkykyjohtamisen tulokset ovat luettavissa mm. työkyvyttömyyskustannuksista.
Työkyvyttömyyskustannuksiin voidaan vaikuttaa. Mitä sanoisitte lukijoille – mihin on hyödyllistä kiinnittää huomiota?

Taina ja Sanna: Organisaation työkyvyn tuen toimintatapa tulee olla tunnettu koko organisaatiossa ja yhteistyökumppaneilla, esimerkiksi työterveyshuollossa ja työeläkelaitoksessa. Työkyvyn johtaminen on osa esimiehen työtä, työn sujumisen mahdollistamista. Myös työntekijä on työkyvyn johtaja – itsensä johtajana hän vastaa oman työkyvyn huolehtimisesta. Itsensä johtajana hän on tietoinen, miten omassa organisaatiossa toimitaan, jos työ ei sujukaan esimerkiksi muuttuneen terveyden- tai elämäntilanteen vuoksi.

Aktiivinen tuki on viesti

Aktiivisen tuen toimintavan avulla organisaatio kertoo, miksi työkyvyllä on merkitystä. Aktiivinen tuki on osa prosessia, jonka lopputuloksena on tuloksellinen työ, hyvät palvelut, tyytyväiset asiakkaat ja kestävä talous. 

Aktiivinen tuki viestii myös organisaation arvoista. Vuonna 2005 kirjoitettu opas tiivisti sen oppaan nimeen: ”Aktiivinen aikainen puuttuminen – tavoitteena pitkäaikaisterveys”. 


Sivuillamme myös