Varhaiskasvatuksen henkilöstö on osaavaa ja kokee työnsä merkitykselliseksi, mutta henkilöstöllä on Kevan tilasto- ja tutkimustiedon valossa kohonnut työkyvyttömyysriski muuhun kunta-alaan verrattuna. Riski näkyy niin sairauspoissaoloina kuin pidempiaikaisena työkyvyttömyytenä.
Varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyy muuhun kunta-alaan ja hyvinvointialueisiin verrattuna paljon poissaoloja sairauden takia. Lyhyet ja keskipitkät sairauspoissaolot ovat alalla yleisiä ja lisäävät henkilöstön riskiä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle hieman enemmän kuin muilla toimialoilla.
Lastenhoitajien työkyvyttömyysriski keskimääräistä suurempi
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin vaikuttavat tekijät liittyvät henkilöstön ikä- ja ammattirakenteeseen sekä sairauspoissaoloihin. Toimialan sisällä henkilöstön työkyvyttömyysriski vaihtelee ammateittain. Työkyvyttömyysriski korostuu varhaiskasvatuksen ammattialoista lastenhoitajilla ja ikääntyvillä työntekijöillä.
Lastenhoitajien riski siirtyä kolmen vuoden sisällä työkyvyttömyyseläkkeelle on jonkin verran kunta-alan ja hyvinvointialueiden keskimääräistä suurempi (2,0 %), mikä tarkoittaa lastenhoitajien keskuudessa vuosittain noin 130 henkilöä enemmän kuin muilla aloilla keskimäärin. Lähivuosina tämä merkitsisi jopa noin 660 lastenhoitajan siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Varhaiskasvatuksen opettajien riski on jonkin verran keskimääräistä pienempi (1,4 %) tarkoittaen noin 300 henkilöä seuraavan kolmen vuoden aikana.
Lastenhoitajilla yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, varhaiskasvatuksen opettajilla mielenterveyshäiriöt.
Työkyvyttömyysriski kasvaa erityisesti 50 ikävuoden jälkeen ja on suurin yli 55-vuotiailla. Yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä lastenhoitajien riski on 5,6 % ja varhaiskasvatuksen opettajien 4 %.
Tiedot käyvät ilmi Kevan tuoreesta varhaiskasvatuksen toimialakatsauksesta, johon on koottu tutkimus- ja tilastotietoa sekä haastateltu varhaiskasvatuksen toimijoita alan ammattilaisten työkyvyn tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Katsauksessa ehdotetaan myös keinoja työkyvyn tueksi.
- Työ varhaiskasvatuksessa koetaan tärkeänä, mutta se myös kuormittaa henkilöstöä entistä enemmän. Kokemus työkyvystä on vuosi vuodelta heikentynyt ja nyt jo joka viides kokee henkisen tai fyysisen työkykynsä heikoksi. Samanaikaisesti työkuormitus on kasvanut ja mahdollisuudet vaikuttaa työhön vähentyneet. Tästä huolimatta varhaiskasvatuksen toimijat nostavat esiin myös monia voimavaratekijöitä alalta: työtä pidetään vaikuttavana ja yhteiskunnallisesti merkittävänä. Henkilöstön osaaminen on vankkaa, ja työyhteisöt ovat myös selkeä voimavara henkilöstölle, sanoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.
Sairauspoissaolot lisääntyneet varhaiskasvatuksessa
Poissaolot sairauden takia ovat varhaiskasvatuksessa viime vuosina lisääntyneet, ja kasvu oli erityisen suurta vuonna 2022. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyi poissaoloja enemmän kuin muilla kunnan ammattialoilla, keskimäärin 21,1 päivää vuonna 2022 ja 18,6 päivää vuonna 2021. Molempina vuosina heille kertyi poissaoloja keskimäärin viisi päivää enemmän kuin kuntatyöntekijöille keskimäärin.
Lyhyitä (1–5 päivän mittaisia) ja keskipitkiä (6–30 päivän mittaisia) poissaolojaksoja oli varhaiskasvatuksen kaikilla ammattiryhmillä enemmän kuin kunta-alalla ja hyvinvointialueilla keskimäärin.
Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti alle 30-vuotiailla.
- Nuorten heikentynyt työhyvinvointi ja sairauspoissaolot ovat huolestuttavia. Tilastot osoittavat, että nuorten aikuisten pidempien poissaolojen taustalla ovat yleensä mielenterveyden häiriöt ja erityisesti ahdistuneisuus. Myös varhaiskasvatuksessa alle 30-vuotiaiden työntekijöiden kokemus henkisestä työkyvystä on heikentynyt. Nuorten perehdyttämiseen, johtamiseen ja tukeen pitää nyt panostaa, Pekkarinen painottaa.
Sairauspoissaolojaksojen vähentäminen pienentää työkyvyttömyysriskiä
Lastenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien lyhyillä ja keskipitkillä sairauspoissaoloilla on hieman voimakkaampi yhteys työkyvyttömyyseläkeriskiin kuin muilla kunnan ammattialoilla, ja poissaolojaksojen vähentäminen pienentääkin heillä riskiä keskimääräistä enemmän.
Varhaiskasvatuksessa 10 prosentin vähennys sairauspoissaoloissa voisi merkitä vuosittain jopa 40 henkilön jatkamista työelämässä työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. Viime vuosina varhaiskasvatuksesta on vuosittain siirtynyt noin 500 vakuutettua työkyvyttömyyseläkkeelle.
- Kun työkyvyttömyysriskiin liittyvät tekijät tunnistetaan, on tärkeää hyödyntää tunnettuja keinoja riskin pienentämiseksi. Työkykyä on johdettava suunnitelmallisesti, ennakoiden ja tietoon perustuen kaikissa työuran vaiheissa, huomioiden erilaiset elämätilanteet. Työkyvyn johtamiseen tulee sitoutua ylintä johtoa myöten. Työhyvinvoinnin johtaminen ja siihen liittyvien ilmiöiden seuranta on nykyään siirtymässä työntekijäkokemustiedon avulla vuositasolta lähemmäs reaaliaikaa, mikä lisää ennakointi- ja puuttumismahdollisuuksia arjessa, Pekkarinen listaa.
Keva arvioi, että työkyvyttömyyden välittömät kustannukset olivat vuonna 2022 koko julkisella alalla noin 1,7 miljardia euroa. Työkyvyttömyys ja työvoiman ikääntyminen myös lisäävät työvoimapulaa.
Tutustu varhaiskasvatuksen toimialakatsaukseen tarkemmin:
Lisätiedot:
Laura Pekkarinen, tutkimusjohtaja, p. 040 574 1803
Kevan kehittämän ennustemallin avulla julkisen alan työnantajien on mahdollista tarkastella työkyvyttömyyseläkeriskiä eri työntekijäryhmissä sekä vertailla ryhmiä riskiin vaikuttavien tekijöiden avulla:
Työkyvyttömyyttä ennustetaan julkisella sektorilla nyt aiempaa tarkemmin
Kevan Kestävää työelämää -hankkeessa kehitetään digitaalisia työvälineitä työkyvyttömyysriskin ennakointiin sekä mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen:
Digitaaliset työvälineet työkyvyttömyysriskin ennakointiin
Kestävää työelämää -hankkeessa kehitettävä Pulssi-palvelu mittaa ja tuottaa ajantasaista tietoa työntekijöiden kokemasta hyvinvoinnista arjen johtamistyön ja työyhteisön kehittämisen tueksi:
Kevan Pulssi-palvelu
Varhaiskasvatuksen toimialakatsaus
Varhaiskasvatuksen toimialakatsaukseen on koottu Kevan tutkimus- ja tilastotietoa sekä haastateltu varhaiskasvatuksen toimijoita alan ammattilaisten työkyvyn tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tiedon avulla Kevan asiantuntijat käyvät katsauksessa läpi varhaiskasvatuksen toimialan erityisiä ongelmakohtia ja voimavaroja sekä tarjoavat keinoja työkykyjohtamisen tueksi. Katsaukseen on lisäksi koottu muuta tutkimuskirjallisuutta ja esimerkkejä varhaiskasvatuksen kehittämishankkeista.
Toimialakatsaus on suunnattu työkykyjohtamisen tueksi erityisesti esihenkilöille, toimialajohdolle ja henkilöstöpalveluille, mutta sen toivotaan lisäävän ymmärrystä varhaiskasvatusalalla työskentelevien työkyvyn erityiskysymyksistä laajemminkin.
Kevan vakuutetuista varhaiskasvatuksen toimialalla työskentelee noin 33 500 lastenhoitajaa, 22 000 varhaiskasvatuksen opettajaa, 2 000 lastenhoidon johtajaa ja 4 600 varhaiskasvatuksen muuta ammattilaista, kuten perhepäivähoitajia.
