Kevan asema oli vuosikymmeniä varsin pysyvä. 2010-luvun loppupuolella alkoi muutos, jonka seurauksena asiakaskunta, rahoitus, päätöksentekoelimet ja mahdollisesti työeläkkeitä säätelevät lait ja rakenteet uudistuvat.
Kevan nykyiset asiakkaat määräytyvät Julkisen alojen eläkelain, JuEL:n perusteella.
Eläkejärjestelmien yhdistämiselle aikaa
Yksityisten alojen työeläkelain TyEL:n ja kunnallisen eläkejärjestelmän erillisyyttä vuonna 2018 selvittäneen työryhmän mukaan järjestelmien yhdistäminen on mahdollista. Yhdistäminen lisäisi vakautta eläkkeiden rahoittamiseen pitkällä aikavälillä, kun julkisten alojen eläkkeiden rahoitus pitää turvata julkisen sektorin hiljalleen pienentyessä tulevina vuosikymmeninä.
Historiasta ja julkisten alojen naisvaltaisuudesta johtuen kunta-alan eläkemaksut ovat korkeammat kuin yksityisellä sektorilla. Jos työeläkejärjestelmät yhdistetään, se tarjoaisi mahdollisuuden saada kunta-alan työeläkemaksut samalle tasolle yksityisen sektorin työeläkemaksujen kanssa.
Kevan kannalta on tärkeää, että jos eduskunta tekee päätöksen työeläkejärjestelmien yhdistämisestä, yhdistämistyölle varataan riittävästi aikaa. Valmistautumiseen tarvitaan aikaa vähintään vuoteen 2027 saakka.
Suuret asiakkaat tuovat kustannustehokkuutta
Julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevan kustannustehokkuutta ei voi suoraan verrata yksityisen sektorin työeläkeyhtiöiden tehokkuuteen. Kevan liikekuluja pienentää se, että kunnat, kuntayhtymät, valtio, evankelis-luterilainen kirkko ja Kela ovat lain perusteella Kevan asiakkaita. Näiden lisäksi asiakkaina on kunta-alan yhtiöitä, jotka voivat valita eläkevakuuttajansa.
Kevalla ei ole TyEL-yhtiöiden tavoin uusasiakashankinnasta tai vakuutusten siirroista aiheutuvia markkinointikuluja tai jakelukanavista aiheutuvia kustannuksia. Kevan asiakkaat ovat keskimäärin TyEL-yhtiöiden asiakkaita suurempia, ja eläkevakuuttaminen on kustannustehokkaampaa henkilöstömäärältään isoissa organisaatioissa kuin pienissä.
Kevan asiakkailla ei ole maksussaan hoitokustannusosaa, joten Keva ei maksa toiminnan tehokkuudesta ja sijoitustuotosta nk. asiakashyvityksiä asiakkailleen.
Jos eläkejärjestelmien yhdistäminen etenee, Keva jakautunee ennen vuotta 1995 kuntien palveluksessa kertyneestä TyEL-tason ylittävästä eläketurvasta sekä mahdollisesti valtion, kirkon ja Kelan eläkkeistä huolehtivaan nk. julkis-Kevaan ja perustettavaan uuteen yksityiseen eläkelaitokseen, niin kutsuttuun TyEL-Kevaan. Sen on rakennettava mm. jakelukanavat, työeläkemaksujen hoitokustannusosa, asiakashyvitysjärjestelmä ja markkinointiorganisaatio.
Työelämäpalvelut Keva-lakiin
Maaliskuussa 2019 Keva-lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan Kevan pitää tehdä toimintaansa koskeva riskiarvio. Siinä arvioidaan oleellisten riskien vaikutusta Kevan toimintaan sekä toimenpiteitä, joita tarvitaan riskien hallitsemiseksi.
Samalla Keva-lakiin lisättiin työkyvyttömyysriskin vähentämiseen tähtäävät tehtävät. Uuden lain mukaan Keva tarjoaa strategisen työkykyjohtamisen palveluita kunta-alalle, evankelis-luterilaisen kirkon organisaatioille sekä uutena myös valtiotyönantajille. Lainmuutos ei lisää Kevan asiakkaiden eläketurvan hoitokustannuksia, ja sillä pyritään ehkäisemään työkyvyttömyyden aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia.
Keva on kustannustehokas
