Viime vuoden tilastoista ilmenee, että vaikka julkisen alan työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla, eläkelajeittain lukumäärissä tapahtui muutoksia. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-iän nousu jatkui.
Kevan tilastot työkyvyttömyyseläkkeistä viime vuodelta kertovat, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden julkisen alan työntekijöiden kokonaismäärä pysytteli edellisvuoden tasolla. Suurimmat muutokset tulevat esille eläkelajien välisessä tarkastelussa. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli viime vuonna lähes 10 % vähemmän kuin edellisvuonna. Myös osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski 5 %, kun taas osakuntoutustukea saaneiden määrä nousi 12 %.
- Osatyökykyisten jäljellä olevan työkyvyn hyödyntäminen on perinteisesti ollut yksi julkisen alan vahvuus. Osaeläkeratkaisujen kasvusta voisi päätellä, että tästä on pystytty pitämään kiinni myös pandemiatilanteessa ja osa-aikaista työtä muokatulla työnkuvalla on edelleen järjestynyt. Voi olla, että paheneva työvoimapula on myös edesauttanut tätä kehitystä. Osittainen työpanos on parempi kuin kokonaan menetetty työpanos, eläkejohtaja Merja Paananen painottaa.
Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeille siirtyi yhteensä noin 5 400 julkisen alan työntekijää, keskimäärin 55 vuoden ikäisinä. 86 % näistä siirtyi kunta-alan palveluksesta, 10 % valtion palveluksesta ja loput kirkon sekä muiden julkisten alan työnantajien palveluksesta. Osaeläkkeitä oli hieman yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä.
50–59-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeissä laskua jo useamman vuoden peräkkäin
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-iän nousu jatkui, mikä on vanhuuseläkeiän nousun myötä luonnollista. Eläkealkavuus nousee voimakkaasti ikäryhmän myötä.
Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus laski 50–54-vuotiaiden ikäryhmässä, nyt jo neljättä vuotta peräkkäin. Myös 55–59-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on viiden vuoden aikajänteellä laskenut selvästi, erityisesti osatyökyvyttömyyseläkkeiden kohdalla. Yli 60-vuotiaiden ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus taas nousi, myös neljättä vuotta peräkkäin. Vanhuuseläkeiän alarajan noustessa tässä ryhmässä on vuosi vuodelta keski-iältään vanhempaa joukkoa.
- Kevan tilastojen valossa nuorempien ikäluokkien työkyvyttömyyseläköityminen ei ole kasvanut. Tästä kehityksestä kannattaa pitää kiinni ja varmistaa nuorempien ikäluokkien työkykyisyys myös tulevaisuudessa. Pohja nuorten työkyvylle ja pitkille työurille tehdään nyt, keinoina hyvä työkykyjohtaminen ja varhainen puuttuminen työkyvyn haasteisiin, Paananen sanoo.
- 50–59-vuotiaita koskeva useamman vuoden laskeva trendi työkyvyttömyyseläköitymisessä on ilmiö, jolle ei ole nähtävissä mitään yksittäistä selkeää selitystä. Tämän osalta tarvittaisiin vielä tarkempaa analyysiä siitä, mitä työkyvyttömyyseläkehakemukset tämän ikäryhmän osalta kertovat - mistä ammateista ja millä sairausperusteella eläkettä haettiin. Yli 60-vuotiaissa nousevaa trendiä selittänee osaltaan vanhuuseläkeiän nosto, Paananen toteaa.
Tuki- ja liikuntaelinperusteiset eläkkeet vähentyneet viime vuosina
Sairausperusteittain tarkasteltuna työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus pysyi edellisvuoden tasolla.
Tuki- ja liikuntaelinperusteiset eläkkeet ovat edelleen suurin sairausperusteryhmä (reilut 1 900 eläkkeelle siirtynyttä). Mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeelle siirtyi kuitenkin julkisella alalla lähes yhtä paljon työntekijöitä (vajaat 1 800 henkilöä). Tuki- ja liikuntaelinperusteisten eläkkeiden määrä on laskenut tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana.
Masennusdiagnoosien osuus vuonna 2021 oli 58 % mielenterveyden häiriöistä ja 19 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista suurin osa oli erilaisia nivel- ja selkäsairauksia (35 % kumpaakin).
- On mielenkiintoista nähdä, voisiko korona-aikana lisääntynyt etätyömahdollisuuksien ja työn muokkausmahdollisuuksien käyttö vaikuttaa siihen, että osa-aikaiset kuntoutustuki- ja eläkevaihtoehdot lisäisivät edelleen suosiotaan suhteessa kokoaikaisiin ratkaisuihin. Etätyövaihtoehto voisi myös houkutella jo eläkkeellä olevia työhön palaamiseen osa- tai kokopäiväisesti. Tässä pitää toki huomioida ammattien ja sektoreiden erot liittyen vaihteleviin mahdollisuuksiin hyödyntää etätyötä, johtajaylilääkäri Tuula Metsä sanoo.
- Ammattialoittain sairausperustejakaumissa ja alkavuuksissa on selviä eroja työn luonteen ja työntekijöiden ikärakenteen vuoksi. Sivistys- ja kulttuurialalla, sosiaalialalla, asiakaspalvelu- ja toimistotyössä sekä erityisasiantuntijoilla mielenterveyden häiriöiden alkavuus on selvästi tules-alkavuutta suurempaa. Terveysalalla, siivous- ja keittiötyössä sekä rakennus- ja kuljetusalan töissä tules-perusteiset eläkkeet ovat selvästi yleisempiä, tilastoanalyytikko Petra Sohlman kuvaa.
Suurimmista ammattiryhmistä työkyvyttömyyseläköityminen oli vuonna 2021 voimakkainta mm. rakennus- ja kuljetusalan työntekijöillä, maatalouslomittajilla, kotipalvelutyöntekijöillä, sosiaalietuuksien käsittelijöillä sekä mielenterveyshoitajilla.
Kunta-alan työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa
Kunta-alaa tarkasteltaessa työkyvyttömyyseläköitymisessä on myös alueellisia eroja, jotka heijastelevat eroja vakuutettujen ikä- ja ammattirakenteissa. Kainuu, Kymenlaakso, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala olivat vuonna 2021 korkeimman alkavuuden maakuntia, Uusimaa ja Pohjanmaa taas matalimman.
Keski-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Pohjanmaalla alkavuus oli noussut edellisvuodesta eniten; Lapissa, Kainuussa ja Keski-Suomessa taas laskenut voimakkaimmin edellisestä vuodesta, erityisesti tuki- ja liikuntaelinperusteisten eläkkeiden vähenemisen vuoksi.
Tarkemmat tiedot julkisen alan työkyvyttömyyseläkkeiden kehityksestä vuosina 2017 - 2021 löydät Power BI -sovelluksesta. Raportin sivulla 2 on tarkemmat ohjeet tietojen selaamista varten.
Avaa raportti koko näytölle klikkaamalla sitä.
