Kuntajohtajien työkyky hyvällä tasolla, mutta heikentymässä

Kolme neljästä kuntajohtajasta arvioi oman työkykynsä olevan melko tai erittäin hyvä työn henkisten vaatimusten kannalta. Tilanne on hieman heikentynyt, sillä vuonna 2018 työkykynsä arvioi melko tai erittäin hyväksi 82 % kunnanjohtajista. Tulokset ilmenevät Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n vuodenvaihteessa toteuttamasta tutkimuksesta.

Stressiä kokee vähintään melko paljon joka kolmas kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista. Vastaava määrä kertoo kokevansa stressiä vähän tai ei lainkaan. Stressiä kokee nyt selvästi useampi kuntajohtaja kuin vuonna 2018, jolloin melko tai erittäin paljon stressiä koki 19 prosenttia vastaajista.

Stressiä voi aiheuttaa laaja työkenttä, sillä yhdeksän kymmenestä vastanneesta kokee työssään tekemättömien töiden painetta, ja neljä viidestä kokee laiminlyövänsä kotiasioita viikoittain. Harvempi kuin joka toinen kuntajohtaja kokee, että hänellä on mahdollisuus tehdä omaa jaksamista tukevia valintoja.

Innostus työstä näkyy

Yli puolet kuntajohtajista kokee, että kuntien taloustilanne, koronaepidemia ja julkinen keskusteluilmapiiri vaikuttavat kielteisesti omaan työhyvinvointiin.

- Sen sijaan kuntavaaleilla ja sote-uudistuksella ei nähdä olevan vaikutusta asiaan, toteaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Hänen mukaansa on myös erittäin ilahduttavaa, että tuloksissa näkyy kuntajohtajien innostus työstään. Likimain jokainen vastanneista kokee itsensä vahvaksi ja tarmokkaaksi työssään vähintään kerran viikossa, on innostunut työstään ja tuntee tyydytystä syventyessään työhönsä.

Työtyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla, vaikka se onkin laskenut kahdessa vuodessa 10 prosenttiyksiköllä: tällä hetkellä noin kolme neljästä vastanneesta on vähintään melko tyytyväinen työhönsä.

- Kuntakentän muutos sekä koronavirukseen liittyvät poikkeusajat ovat olleet työteliäitä ja raskaita myös kunnan johtamisen kannalta. Kunnat ja kuntajohtajat ovat selvinneet poikkeavasta ajasta hienosti, mutta kuormitusta se lisää, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Oma osaaminen koetaan sopivaksi. Peräti 92 prosenttia kokee, että työn vaateet ja osaaminen kohtaavat.

Omalta esimieheltä kaivataan enemmän tukea

Tukea kuntajohtajat saavat eniten perheeltä, johtoryhmän jäseniltä ja kollegoilta sekä toisilta kuntajohtajilta. Enemmän tukea toivottaisiin erityisesti omalta esimieheltä eli kunnanhallituksen puheenjohtajalta, sekä kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistolta.

Kunnan päätöksentekoilmapiirin kehitys kuluvalla valtuustokaudella jakaa kuntajohtajien mielipiteet. Noin neljä kuntajohtajaa kymmenestä kokee päätöksentekoilmapiirin heikentyneen, mutta sama määrä vastaajia on asiasta eri mieltä. Neljä kunnanjohtajaa kymmenestä on kohdannut valtuustokauden aikana jonkinlaista epäluottamusta luottamushenkilöiden taholta.

Epävarmuus oman työn jatkumisesta vähäistä, mutta moni harkitsee työpaikan vaihtoa

Suurin osa kuntajohtajista (70 %) ei koe epävarmuutta oman työn jatkumisesta kuntakentän ajankohtaisten muutosten vuoksi. Epävarmuutta kokee vain joka kymmenes kyselyyn vastanneista kuntajohtajista.

Kuntajohtajista runsas kolmannes on harkinnut työpaikan vaihtoa paljon. Naiset ovat harkinneet työpaikan vaihtoa enemmän kuin miehet ja suomenkieliset enemmän kuin ruotsinkieliset.

Puolet kyselyyn vastanneista kokee, ettei työn vaativuus ja tehty työmäärä vastaa siitä saatua korvausta. 44 prosenttia kokee korvauksen riittäväksi.

Häirintäkokemukset ovat lisääntyneet

Puolet kuntajohtajista on ilmoittanut kokeneensa häirintää tai uhkailua, mikä on enemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Häirintä on ilmennyt useimmiten asiattomana palautteena mediassa, kertoo kolme neljästä häirintää kokeneesta. Myös sanallista uhkailua, huutoa tai aggressiota, uhkauksia sähköisesti ja sosiaalisessa mediassa tai puhelimitse on ilmennyt vähintään joka kolmannelle häirinnän kohteeksi joutuneelle.

Häirintä liittyy useimmiten päätösten vastustamiseen.

Häirintää kokevat etenkin yli 40-vuotiaat kunnanjohtajat, naiset, vakituisessa työsuhteessa olevat sekä pidempään työssään olleet. Suomenkieliset kuntajohtajat kohtaavat häirintää useammin kuin ruotsinkieliset. Selvästi eniten häirintää on yli 50 000 asukkaan kaupungeissa.

Liitediat (pdf): Kuntajohtajien työhyvinvointitutkimus 2020 tulokset (Kuntaliitto.fi)

Kuntaliiton uutinen (Kuntaliitto.fi)