Keusotessa ohjausta uutta uraa etsiville

Työurasta kannattaa keskustella säännöllisesti ja avoimesti työntekijän ja työnantajan kesken työsuhteen kaikissa vaiheissa. Näin työ pysyy mielekkäänä ja työssä jatkamiselle luodaan paremmat edellytykset silloinkin, kun uralle on aika etsiä uutta suuntaa.

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymässä käynnistettiin elokuussa 2019 ohjelma uraohjausta tarvitseville työntekijöille. Ohjelman tavoitteena on tukea työurien jatkumista yksilöllisiä urapolkuja ja työntekijöiden osaamista kehittämällä.  

– Tarjoamme uraohjausta aluksi sellaisille työntekijöille, joille etsitään uutta työtä Keusotesta, kertoo työkykykoordinaattori Saara Partanen.

Työuraohjausta ja koulutusta tarjotaan yhteistyössä mukana olevien oppilaitosten, Hyrian ja Keudan, kanssa. Oppilaitokset olivat tiiviisti mukana jo ohjelman suunnittelussa Keusoten henkilöstöpalveluiden ja esihenkilöiden, henkilöstön edustajien, työterveyshuollon ja Kevan kanssa.

Keusoten systemaattinen tapa rakentaa erilaisia toimintamalleja saakin kehuja Kevan asiakaspäällikkö Mika Parkatilta: – Keusoten uraohjauksen malli on hyvä esimerkki hyvin suunnitellusta ja organisoidusta toimintatavasta, jolla saavutetaan positiivisia lopputuloksia ja pystytään pitämään arvokkaita työntekijöitä hoitoalalla, jossa on tälläkin hetkellä työvoimapulaa.

Työuraohjaukseen otetaan tällä hetkellä työntekijöitä, joilla on terveydellisiä haasteita jatkaa hoitoalan työssä. Partasen mukaan tulevaisuuden visiona on mahdollistaa ohjelman laajennus niin, että kaikilla Keusoten työntekijöillä on halutessaan mahdollisuus saada uraohjausta.

Oppilaitosyhteistyö mahdollistaa kouluttautumisen uusiin tehtäviin

Lähihoitaja Mikaela Malmelin-Määttä on työskennellyt toiveammatissaan Järvenpään kaupungilla ja Keusotessa ikääntyneiden hoivapalveluiden parissa yli 10 vuotta. Tavoitteena on jatkaa edelleen hoivatyössä, mutta eri tehtävissä. Yhteydenotto Saara Partaseen käynnisti uraohjausprosessin viime syksynä. – Saaran kanssa tehdyn taustakartoituksen jälkeen olin yhteydessä oppilaitoksen uraohjaajaan, joka oli jo miettinyt erilaisia vaihtoehtoja osaamiseni päivittämiseen.

Työkykykoordinaattorin ja uraohjaukseen hakeutuvan työntekijän keskustelujen tavoitteena on selvittää työntekijän tilannetta, taustaa ja tavoitteita. Jos tavoitteena on saada toisen asteen ammatillista lisäkoulutusta nykyiseen tehtävään tai kouluttautua kokonaan uuteen ammattiin, työntekijä ohjataan ottamaan yhteyttä suoraan oppilaitoksen nimettyyn uraohjaajaan.

Uraohjaajalle toimitetaan taustakartoituksen tiedot työntekijän luvalla. Uraohjaajan tehtävä on kartoittaa työntekijän osaamista syvemmin ja miettiä kullekin sopivat vaihtoehdot. Joskus yksittäinen kurssi tai opintojakso voi olla riittävä täydentämään työntekijän osaamistavoitteita. Toisinaan työntekijä aloittaa kokonaan uuden ammatin opinnot esim. ammatillinen kuntoutuksen tai työkykyrahaston turvin.

Uraohjauksella vahvistetaan osaamista ja jatketaan työuria

Yksi vaihtoehto kouluttautua uuteen ammattiin on oppisopimus, joka mahdollistaa työssä jatkamisen täysipainoisesti koulutuksen ohessa. Mikael Malmelin-Määttä onnistui löytämään itselleen sopivan paikan pitkän etsimisen jälkeen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien parissa.

– Tämä oli oma toiveeni ja olen iloinen, että oppisopimuspaikka järjestyi sisäisellä siirrolla. Työn on hyvin erilaista kuin ikääntyneiden parissa, mutta mieluisaa.

Jos työntekijälle löytyy uraohjauksen kautta uusi urapolku, on Keusote sitoutunut siihen, että osaavat työntekijät pidetään organisaatiossa ja luodaan sellainen tehtävä, joka sopii uuteen koulutustaustaan.

Tähän mennessä tavoitteessa on pysytty hyvin: uraohjauksessa on käynyt kaikkiaan 14 työntekijää, joista kaikki jatkavat uusissa tehtävissä Keusotessa.

Kohdallani tämä on tukenut hyvinvointia ja olen tyytyväinen siihen, että uskalsin. Samalla olen pystynyt kehittämään omaa ammatillista osaamista.

Partasen mukaan lähes kaikki uraohjauksessa käyneet ovat vaihtaneet suuntautumista. Suosittuja koulutusaloja ovat erityisesti mielenterveys- ja päihdetyö ja myös liiketoiminnan tutkinnot. Lähes 90 % uraohjaukseen hakeutuvista on lähihoitajia. – Lähihoitajan työ on fyysisesti erittäin kuormittavaa, ja siksi usein ollaan tilanteessa, jossa pitää miettiä muita ratkaisuja.

Malmelin-Määttä on tyytyväinen, että rohkaistui keskustelemaan työpaikalla eri vaihtoehdoista. – Olisi ollut haastavaa hakeutua uusiin tehtäviin ilman uraohjausta. Myös työnohjaaja ja oppilaitoksen uraohjaaja saavat Malmelin-Määtältä kiitosta hyvin hoidetusta prosessista. – Sain niin hyvää tukea ja yhdessä kartoitettiin mahdollisuuksia. Saara otti minuun usein yhteyttä ja kyseli, missä mennään.