Hyvinvointialueisiin siirtymä edellyttää muutosjohtamista ja yhteistä tilannekuvaa

Eläkkeet Työelämä
Eläkkeet Työelämä

Keva on koonnut dynaamiseen verkkoraporttiin tietoja kunnista hyvinvointialueelle siirtyvästä sekä kunnissa jatkavasta henkilöstöstä.

Kevan arvion mukaan hyvinvointialueille on siirtymässä yhteensä yli 260 000 kunta-alan työntekijää. Kunnista sote-henkilöstöä siirtyy noin 99 000 henkilöä. Kunnissa jatkavan kunta-alan henkilöstön määrä on noin 187 000 työntekijää.

Hyvinvointialueille siirtyy pelastushenkilöstöä yhteensä noin 7 000 henkilöä, ja lisäksi sote-toimintojen ja pelastustoimen tukihenkilöstöä arviolta 21 000 henkilöä.

Sote-kuntayhtymissä työskentelee nykyisellään noin 130 000 henkilöä. Soten alueellinen järjestämistapa vaikuttaa siihen, että kunnista siirtyvän henkilöstön määrä ja osuudet vaihtelevat eri alueiden välillä suuresti.

Arviot perustuvat Kevan tilastotietoihin kunta-alan työeläkevakuutetuista*.

- Perustettavat hyvinvointialueet sekä luovuttavat kunnat ovat suuren muutosjohtamishaasteen edessä. Tuottamamme verkkoraportti on työkalu sekä kunta-alan toimijoiden että hyvinvointialueiden käynnistämistä valmistelevien tahojen käyttöön yhteisen tilannekuvan luomiseksi. Raportin tarkoituksena on tuottaa heille tietoa hallitun siirtymän tukemiseksi sekä tuoda lisäarvoa muutoksen eri vaiheissa, kehittämispäällikkö Mikko Kenni sanoo.

Nyt julkaistuun dynaamiseen verkkoraporttiin on koottu Kevan rekistereistä henkilöstö- ja taloussuunnittelun sekä työkykyjohtamisen kannalta keskeisiä tietoja, mukaan lukien eläköitymisennusteet, eläkkeelle siirtynyt henkilöstö, työkyvyttömyyden perusteet, työkyvyttömyyseläkehakemukset sekä esim. työvoiman tarveanalyysi. Esitystapa mahdollistaa laajemman tietoaineiston tarjoamisen sekä vertailun eri tietokokonaisuuksien ja alueiden välillä.

- Raportin tiedoista piirtyy kokonaiskuva, joka kertoo mm. alueiden elinvoimaisuudesta. Kun tiedoissa yhdistyvät esimerkiksi työvoiman tarve, osatyökykyisten määrä, nykyhenkilöstön ikärakenne sekä eläköitymisennuste, antavat luvut näkymää alueiden tulevaisuudesta, tilastoanalyytikko Petra Sohlman toteaa.

Työvoimapula ja eläköityminen haastavat alueita

Raporttiin on koottu ammattiryhmittäistä tietoa eläköitymisestä sekä työvoimapulasta kullakin hyvinvointialueella. Ennestään tunnettua on, että tällä hetkellä henkilöstövajausta on maanlaajuisesti kunta-alalla lähes 10 000 työntekijän verran, ja ennuste vuodelle 2030 on lähes 20 000 henkilöä.

Koko maan tasolla työvoimapula korostuu lukumääräisesti suurimmissa hoito- ja opetusalan ammattiryhmissä. Suhteellisesti suurinta henkilöstövajaus on sekä tällä hetkellä että vuoden 2030 ennusteen mukaan sosiaalityöntekijöissä, erityisopettajissa ja psykologeissa.

Työvoimatarpeen analyysi on koostettu yhdistämällä Kevan eläköitymisennusteeseen ja vakuutettujen tietoihin TEM:n työvoimatilastoja sekä OKM:n tietoja koulutuspaikkasuunnitelmista.

Raportissa esitellystä eri alueiden eläköitymisennusteesta on nähtävissä, että reilu neljännes kunnissa jatkavista työntekijöistä eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvointialueille siirtyvästä henkilöstöstä taas arviolta joka viides jää eläkkeelle 2030 mennessä.

- Kun eläköitymisnäkymiin yhdistetään myös väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu sote-puolella, niin työvoimapulasta muodostuu koko valtakunnan tasolla valtavan iso, vaikea haaste, Mikko Kenni muistuttaa.

Suhteellisesti eniten kunnissa jatkavaa henkilöstöä siirtyy ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle Lapin, Kainuun, Etelä-Savon ja Kymenlaakson hyvinvointialueilla. Näillä alueilla lähes kolmannes nykyhenkilöstöstä jää vanhuuseläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana, ja puolet tästä joukosta seuraavan viiden vuoden aikana.

Työkyvyttömyyseläkkeiden sairausperusteista kärkeä kunta-alalla ovat pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Nyt laskua niiden osuudessa on ollut jo useita vuosia. Vastaavasti mielenterveysperusteisten määrä on noussut lähelle tuki- ja liikuntaelinperusteiden tasoa, ja joillain alueilla mennyt jo ohi.

Raportti kuvaa eläkkeellä työssäkäyntiä

Raportissa kuvataan myös eläkkeellä työssäkäyntiä kunta-alalla, eli henkilöstöä, jotka saavat sekä eläkettä että heillä on työsuhde voimassa samaan aikaan.

Vanhuuseläkkeellä työssäkäyvien osuus kunta-alan henkilöstöstä vaihtelee alueittain 0,8 % ja 2,5 % välillä. Suhteellisesti eniten vanhuuseläkettä saavia työskentelee Lapissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

- Tämä osa raportista antaa viitteitä siitä, että toisaalta työtä jaksetaan tehdä vielä eläkkeen alkamisen jälkeen, toisaalta työnantajilla on mahdollisuus järjestää osa-aikaisille työtä näillä alueilla. Samalla se voi viitata siihen, että alueella on työvoimapulaa kyseisissä ammattiryhmissä, arvioi Petra Sohlman.

* Vakuutettujen määrässä ovat mukana mm. osa- ja määräaikaiset työntekijät sekä erilaisilla työvapailla olevat, joten määrä on suurempi kuin esimerkiksi henkilötyövuosiin perustuvissa arvioissa. Helsingin kaupungin sote- ja pelastustoimen sekä HUS:n vakuutetut ovat alueiden vertailtavuuden vuoksi mukana kokonaisluvuissa.

Lisätiedot:

  • Tilastoanalyytikko Petra Sohlman, p. 041 547 1745

  • Kehittämispäällikkö Mikko Kenni, p. 050 553 4945

  • Viestinnän asiantuntija Maarit Hirvensalo, p. 040 587 1755

 

Kunta-alan henkilöstön keskeisiä tunnuslukuja hyvinvointialueille siirtyvien sekä kunnissa jatkavien näkökulmasta

Raporttiin on koostettu tietoja hyvinvointialueille siirtyvistä ja kunnissa jatkavasta henkilöstöstä. Raportissa käydään läpi työkykyjohtamisen tueksi tuotettuja tietoja Kevan kunta-alan vakuutetuista, eläköitymisennusteesta, eläkkeelle siirtyneistä, työkyvyttömyyden perusteista sekä kuvataan työvoiman tarveanalyysiä.

Klikkaa raportti koko näytölle oikean alareunan PowerBi-nuolikuvake.png -nuolimerkistä.