Kevan jäsenyhteisöjen ja valtion eläkejärjestelmän vuoden 2020 palkkaperusteisen eläkemaksun budjetointiohjeet on julkaistu työnantajan verkkopalvelun Eläkemaksut-osiossa.
Ohjeet löytyvät työnantajan verkkopalvelusta, sivulta ”Eläkemaksujen perusteet ja laskun liitteet” valitsemalla kohdevuodeksi 2020. Lisäksi niille Kevan jäsenyhteisöille, jotka maksavat eläkemenoperusteista maksua, on julkaistu erillinen eläkemenoperusteisen maksun budjetointiohje.
Vuoden 2020 keskimääräinen palkkaperusteinen eläkemaksu on edelleen 24,40 prosenttia palkoista.
Vuonna 2020 keskimääräisen työkyvyttömyyseläkemaksun odotetaan nousevan 1,10 prosenttiin palkoista (0,90 prosenttia vuonna 2019). Samalla kuitenkin työansiopohjainen eläkemaksu laskisi 23,30 prosenttiin palkoista (23,50 prosenttia vuonna 2019). Arvio perustuu Eläketurvakeskuksen 5.6.2019 julkaisemaan lyhyen aikavälin ennusteeseen.
Suurilla ja keskisuurilla työnantajilla vuosina 2017 ja 2018 alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutustuet vaikuttavat työkyvyttömyyseläkemaksun suuruuteen.
Koska keskimääräinen työkyvyttömyyseläkemaksu on ennusteessa vuonna 2020 selvästi korkeampi kuin vuonna 2019, eri vuosien maksujen vertailu ei anna oikeaa kuvaa työnantajan työkyvyttömyysriskin kehityksestä. Oleellisempaa on verrata työnantajan työkyvyttömyysriskikertoimen kehitystä.
Suurilla ja keskisuurilla työnantajilla työkyvyttömyysriskikerroin on kerrottu vuoden 2019 vahvistetun palkkaperusteisen eläkemaksun kirjeessä ja nyt julkaistussa palkkaperusteisen eläkemaksun budjetointiohjeessa.
Pienillä työnantajilla ja uusilla työnantajilla työkyvyttömyyseläkemaksu on sama kuin keskimääräinen työkyvyttömyyseläkemaksu.
Ennusteen yhteydessä julkaistaan myös ”Maksun perusteet” -raportti niistä vuosina 2017 ja 2018 alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä ja kuntoutustuista, jotka suurilla ja keskisuurilla työnantajilla vaikuttavat työnantajan vuoden 2020 työkyvyttömyyseläkemaksuun. Lista voi täydentyä ja tapausten osuus omavastuisesta työkyvyttömyyseläkemaksusta voi muuttua lopullista maksua vahvistettaessa.
Työkyvyttömyyseläkemaksun tavoitteena on kannustaa työnantajaa panostamaan työkyvyn ylläpitoon ja etsimään ratkaisuja työn tarjoamiseen osittaisen työkyvyn säilyttäneille työntekijöille. Keskimääräisen työkyvyttömyyseläkemaksun nousun myötä myös kannustinvaikutus kasvaa.
Mikäli työnantajan työkyvyttömyysriskikerroin on alle 1, työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksu on keskimääräistä matalampi. Koska keskimääräisen työkyvyttömyyseläkemaksun nousua kompensoi työansiopohjaisen eläkemaksun lasku, näillä työnantajilla palkkaperusteinen eläkemaksu voi laskea, vaikka työkyvyttömyyseläkemaksu nousee.
Työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä työntekijän eläkemaksun.
Vuonna 2020 työntekijän eläkemaksu on alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä arviolta 7,15 prosenttia palkoista ja 53–62-vuotiailla arviolta 8,65 prosenttia palkoista. Työntekijän eläkemaksua ei laskuteta erikseen, vaan se sisältyy työnantajan palkkaperusteiseen eläkemaksuun.
