Avoin keskustelu ja hyvä arki auttavat jaksamaan työssä

Työelämä Työkyky Asiakkaat kertovat
Työelämä Työkyky Asiakkaat kertovat

Hoiva-alan työpaikoilla tehdään koronapandemian keskellä töitä suuren paineen alla kriisin hallinnan kannalta kriittisissä tehtävissä. Muutokset perustehtävissä ja työtavoissa sekä huoli niin potilaiden kuin omasta ja lähipiirin terveydestä koettelevat henkistä ja fyysistä jaksamista. Poikkeustilanteen aiheuttamaa kuormitusta pyritään helpottamaan monin tavoin myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Avointa keskustelua ja suoria vastauksia

Työhyvinvointipäällikkö Taina Mäkelä korostaa aktiivisen ja avoimen keskustelun merkitystä poikkeustilanteessa. – Henkilöstö sai aluksi päivittäin, nyt kahdesti viikossa yhteenvedon koronatilanteesta ja ratkaisuista, joita haasteisiin on tarjolla. Myös omia kysymyksiä on voinut esittää "Kysy mitä vain koronaviruksesta" webropol-kyselyn kautta, Mäkelä kertoo. Saatujen kysymysten äärelle kokoonnutaan viikoittain verkon välityksellä. Kysymyksiin vastaavat lääketieteen, hoitotyön, hallinnon ja tukipalvelujen asiantuntijat.

Esimiehet saavat useamman kerran viikossa koronatiedotteen johtamistyössään hyödynnettäväksi. Esimiehillä on myös korona-kysymyksille suora puhelinyhteys työterveyshuoltoon. Uudet toimintaohjeet ja käytännöt välitetään henkilöstölle säännöllisissä verkkotapaamisissa ja sisäisillä tiedotteilla. Yhteistyö työsuojelutoimijoiden ja luottamusmiesten kanssa on tiivistä ja toisia tuetaan tuottaen yhdessä arkeen hyvinvointia.

Keskusteluapua ja henkistä tukea

Mäkelän mukaan koronakriisi on herättänyt henkilöstön keskuudessa monenlaisia huolia. – Henkilöstöä ovat eniten askarruttaneet kysymykset tartunnan mahdollisuudesta, sairastuminen ja tartutanko itse läheiseni. Tartunnan mahdollisuus on aiheuttanut huolta erityisesti silloin, jos työntekijä on riskiryhmäläinen, Mäkelä kertoo. Henkistä tukea tarvitsevilla on mahdollisuus keskusteluun sairaanhoitopiirin psykiatrian ammattilaisten kanssa ns. huolipuhelimessa. Myös työterveyshuolto on avannut koko henkilöstölle puhelinlinjan, josta saa keskusteluapua ja ohjeita. Työterveyshuolto myös viestii uutiskirjeellä säännöllisesti koko henkilöstölle ajankohtaisista palveluista ja korona-tiedoista.

Koronakriisin aikana yhdessä tekemisen kulttuuri ja vuoropuhelu eri toimijoiden, yksiköiden, perusterveydenhoidon sekä eri sairaanhoitopiirien kanssa on tiivistynyt entisestään.

Kun yksikössä toimitaan koronaan sairastuneiden tai tautiepäilyjen keskellä, henkilöstöllä on päivittäin ryhmäkeskustelumahdollisuus. Mukana on kaksi debriefing-koulutuksen saanutta henkilöä. Keskusteluissa käydään läpi luottamuksellisesti eteen tulleet tilanteet ja niihin liittyvät ajatukset ja tunteet yhdessä. –Hyvinvointiin liittyen olemme lähettäneet uutiskirjeen työntekijöille. Omassa intrassamme jaetaan myös paljon työsuojeluun, mm. suojaimiin, hyvinvointiin ja henkiseen tukeen liittyvää tietoa ja linkkejä, Mäkelä kertoo.

Uusia etätyökäytäntöjä ja vaihtuvia työtehtäviä

Etätyötä tekevät sairaanhoitopiirissä kaikki, joiden tehtävänkuva sen mahdollistaa. Työnantaja on tuottanut ohjeita hyvään etätyöergonomiaan, tauotukseen ja käytäntöihin, sillä etätyö ei ole entuudestaan tuttu työskentelymuoto. Uusiakin toimintamalleja on muodostunut: kokouskäytännöt, yhteydenpito ja osaaminen ovat Mäkelän mukaan lisääntynyt selvästi. – Selkeän digiloikan olemme tänä keväänä ottaneet.

Henkilöstö siirtyy sairaanhoitopiirissä toiminnosta ja yksiköistä toiseen toiminnan tarpeiden mukaisesti. Poikkeustilan aikana liikkuvuus on entisestään lisääntynyt. Resurssit eli käytössä oleva ja tarvittava henkilöstö ja potilastilanne kootaan päivittäin yksiköistä. Kartoituksen perusteella henkilöresursseja siirretään tarpeiden mukaisesti. – Koronayksikön henkilöstön liikkuminen on tietysti minimaalista, Mäkelä tähdentää. Hyvä resursointi ja varautuminen koronakriisin hoitoon on vapauttanut ja mahdollistanut henkilöresursseja poikkeavan tilanteen uudenlaisiin toimintoihin ja tehtäviin.

Arki hyvinvoinnin lähteenä

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä luotetaan arjen parantavaan voimaan. – Perustehtävät hoidamme ja hyvä arki kannattelee jaksamaan, Mäkelä summaa. Työntekijöille onkin tarjolla entistä enemmän työkaluja ja ohjeistusta mm. palautumiseen, lepoon ja muiden hyvinvoinnin kulmakivien huolehtimiseen.