Uuden kuntastrategian laadinta - mihin keskittyä?

Kesäkuussa valitut luottamushenkilöt aloittavat urakkaansa eri puolella Suomea. Valtuustot järjestäytyvät ja lähtevät toimimaan historiallisen suuren reformin keskellä, kun sote-uudistuksen seurauksena syntyy uudet hyvinvointialueet. Valtuustojen yksi keskeisin tehtävä on päättää kuntastrategiasta, jonka avulla pitäisi löytää oikea askellus kohti uudenlaista kuntaa.

Nykyisin strategia alkaa olemaan peruskauraa kunnissa ja kaupungeissa, mikä on hyvä kehityssuunta. En käy tässä pitkää historiaa läpi, jonka strategiatyö ja -prosessit ovat kulkeneet tähän päivään saakka. Jokaisella organisaatiolla, oli kyse julkisesta tai yksityisestä, on kuitenkin oltava joku suunnitelma, jonka avulla navigoida eteenpäin.

Johdonmukaista valintojen kokonaisuutta kutsutaan yleisesti strategiaksi. Hyvän strategian voisi tiivistää, että sen on oltava selkeä, ymmärrettävä, toteutuskelpoinen sekä mitattava. Innostavuus ei myöskään olisi yhtään pahitteeksi.

Mitä asioita uudella strategiakaudella pitäisi ottaa huomioon ja mitä ehkä tehdä uudella tavalla?

Keskeinen tavoitteeni on alleviivata enemmän strategian toiminnallistamisen puolta kuin itse laadintaprosessia – vaikkakin näitä vaiheita ei enää modernissa strategisen johtamisen ajattelutavassa eroteta toisistaan, vaan enemmänkin puhutaan jatkuvasta strategioinnista.

Kokemukseni mukaan strategiatyön haasteet kunnissa ja kaupungeissa eivät siis liity strategian laadintaan (pl. selkeät valinnat ja pois-valinnat), vaan enemmänkin juuri laadukkaaseen toiminnallistamiseen, joka on vahvasti johtamiskysymys.

Eli yksinkertaistetusti, ylisuunnittelun ja -laadinnan jälkeen voimat eivät enää riitä keskittymään samalla pieteetillä itse toteutukseen. Lopputuloksena on usein ohut toteutus.

Laadin tätä ajattelua ohjaamaan kahdeksan kohdan tarkistuslistan:
 

1. Käytössä on toimiva ja vakiintunut ennakointiprosessi, jolla tunnistetaan edessä olevia muutoksia eri aikahorisontilla
    
2. Ennakointitietoa hyödynnetään niin päätöksenteossa, toimenpiteiden suunnittelussa kuin toteutuksessa
    
3. Nykyisen strategian tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty konkreettiset toimenpiteet tai avaintulokset
    
4. Toimenpiteet/avaintulokset ovat mitattavia ja aikaan sidottuja
    
5. Toimenpiteissä on enemmän numeroita kuin adjektiiveja
    
6. Toimenpiteiden/avaintulosten seuranta on jatkuvaa ja sitä tehdään riittävän tiiviillä frekvenssillä
    
7. Organisaation ylätason mittareista (kuntastrategia-taso) on johdettu mittarit aina tiimi- ja yksilötasolle
    
8. Jos asetetun tavoitteen ja suoriutumisen välillä huomataan ”gäppiä”, niin johtaako se välittömään reagointiin?
    

Jos vastasit useaan kohtaan mielessäsi ”ei”, niin työtä on paljon edessänne.

Tässä tilanteessa vahvasti suosittelenkin, että ennen hyppäämistä strategian laadinta- tai uudistamisprosessiin kannattaa keskittyä myös pohtimaan, miten yllä listattuja asioita voisi ottaa vahvemmin osaksi johtamisjärjestelmää ja johtamistyötä.

Laadintavaiheen haasteet liittyvät monesti tavoitteiden liian suureen määrään ja tätä kautta selkeiden valintojen puuttumiseen. Ylevät tavoitteet eivät ole kuin pieni osa strategiaa. Katsetta olisikin syytä kiinnittää entistä enemmän tavoitteisiin vieviin toimenpiteisiin ja niiden mitattavuuteen.

Strategiatyö vaatii näkemystä ja rohkeutta kuntapäättäjiltä

Voiko näin yksinkertaisella opeilla lähteä syyskuussa uusien valtuutettujen kanssa rakentamaan osallistavaa strategiaprosessia? Vastaan, että valtaosin kyllä, mutta ei kaikissa tapauksissa.

Haaste, joka pitää osata taklata: totutuista nykytila-analyysista johdetut marginaaliset muutokset ja tavoitteet eivät vastaa uudistumisen tarpeeseen, jos sen tarve on suuri. Nyt sellainen on käsillä.

Sote-uudistuksella on usealle kunnalle ja kaupungille suuret muutokset niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti.

Kunnan ohjaus sote-kysymyksiin tulee muuttumaan radikaalisti; hyvinvointialueille siirtyy 2/3 kunnan verotuloista, suuri osuus valtionosuuksista ja noin puolet kuntien henkilöstöstä.

Näiden lisäksi tutut paineet ovat edelleen mukana; väestö ikääntyy, kuntien ja kuntalaisten polarisaatiokehitys jatkuu ja teknologinen kehitys kiihtyy esimerkiksi datalähtöisyyden ja älykkään prosessiautomaation osalta.

Näiden asioiden keskellä uudet valtuutetut joutuvat kovaan prässiin strategiatyössä. Näkemystä ja rohkeutta tullaan tarvitsemaan.

Ensimmäinen askel tulisikin olla, että määritetään ensisijaisesti organisaation merkitys, rooli ja tulevaisuuden tahtotila. Vasta sen jälkeen aletaan rakentaa polkua, miten näihin tavoitteisiin tullaan systemaattisesti pääsemään.

Yllä oleva kahdeksan kohdan lista toivottavasti auttaa alkuun ja toimii muistilistana ”keskity näihin” -otsikolla.