Maija Träskelin

Työelämäasiantuntija Kevassa. Kirjoitan työstä ja hyvinvoinnista tavoitellen sujuvaa työn arkea.

Loman jälkeen kestää aikansa ennen kuin pääsee taas kiinni arkirutiineihin, sillä  monet asiat täytyy palautella uudestaan mieleen – yleensä työkoneen salasanoista lähtien.

Myös itse istun parhaillaan koneen ääressä ja yritän vähitellen palauttaa mieleeni niitä monia rutiineja, joita työhöni liittyikään. Tällä kertaa tilanteeni on kuitenkin hieman erilainen kuin kesälomalta palaajien, sillä takanani ei ole ainoastaan kesä vaan reilu vuosi, jonka vietin perhevapaalla.

Täytyy myöntää, että aika moneen kertaan olen ensimmäisten päivien aikana ollut hieman pihalla. Onneksi sen voi sanoa ihan ääneen!

Työhön paluu merkitsee aina muutosta ja on luonnollista, että me kaikki reagoimme siihen eri tavalla. Tämän tulisi näkyä myös ratkaisuissa, joilla tuetaan töihin palaajaa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - myös työhön paluussa

Mitä pidempään on työntekijän poissaolo kestänyt, sen huolellisemmin työhön paluuseen pitää kiinnittää huomiota. Toki myös syyt poissaolon taustalla vaikuttavat, sillä on täysin eri asia palata töihin vaikean sairauden jälkeen kuin vaikkapa hyvin sujuneelta perhevapaalta. Jokainen paluu on ainutkertainen ja tämän tulisi näkyä tavoissa, joilla työntekijää autetaan pääsemään taas kiinni töihinsä. 

Työpaikalla monet asiat ovat saattaneet muuttua poissaolon aikana. Jo pelkästään työtehtäviin käsiksi pääseminen voi vaatia uuden opettelua, kuten uusien järjestelmien ja työvälineiden käyttöä. Siksi perehdyttämistä tarvitaan usein ihan samaan tapaan kuin uusien työntekijöiden kohdalla.

Kaikilla on tärkeä rooli

Työhön paluun onnistumisessa esimiehen rooli on oleellinen, mutta myös muun työyhteisön tuki on tärkeää.

Työhön paluu merkitsee muutosta koko työyhteisölle. Tiimin kokoonpanon muuttuminen voi vaikuttaa esimerkiksi työtehtävien jakautumiseen tai vastuualueisiin. Myös paluuseen liittyvät mahdolliset työjärjestelyt saattavat näkyä työyhteisön arjessa. Muutoksista on aina hyvä keskustella yhdessä.

Myös vaikeammista asioista kannattaa puhua. Työhön paluu voi aiheuttaa monia huolia esimerkiksi omasta osaamisesta tai uuden elämäntilanteen ja työn yhteensovittamisesta.  Hyvässä työyhteisössä työ joustaa mahdollisuuksien mukaan puolin ja toisin ja myös erilaiset elämäntilanteet tulevat huomioiduksi.

Omalla aktiivisuudella voi vaikuttaa. Omalla kohdallani muun muassa yhteydenpito työpaikalle ja työkavereiden tapaaminen perhevapaani aikana madalsivat kynnystä työn aloittamiseen. Lisäksi oman osaamisen ylläpitäminen, esimerkiksi ajankohtaisten asioiden seuraaminen tai alan tapahtumiin ja verkostoihin osallistuminen, voi auttaa työhönpaluuvaiheessa.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että jokaisen työntekijän voimavarat poissaolon aikana ovat yksilölliset. Siksipä esimerkiksi yhteydenpito työntekijään on aina ensisijaisesti esimiehen vastuulla.

Haluan osaksi työyhteisöä

Ihmisillä on yleensä perustarve kuulua johonkin yhteisöön.  Työhön paluu tarjoaakin hienon mahdollisuuden päästä osaksi joukkoa, jonka tekemisellä on yhteinen merkitys.

Omalta osaltani voin sanoa, että olen onnekas. Jo heti ensimmäisestä päivästä lähtien tuntui, että olin osa yhteisöä ihan samalla tavalla kuin ennen perhevapaani alkamista.

Yhteenkuulumisen tunne syntyy lopulta pienistä asioista: esimerkiksi siitä, että moikataan ja toivotetaan tervetulleeksi, kohdataan ystävällisesti, kysytään ja kuunnellaan sekä autetaan tarvittaessa.

Onneksi on myös ihan luvallista olla hetken aikaa ihan pihalla.  Se tunne ei kuitenkaan kestä ikuisesti, joten sen tuomat luovat mahdollisuudet lienee syytä nyt käyttää hyväksi ja ihmetellä vanhojakin asioita uusin silmin😊Mukavaa ja sujuvaa työn aloitusta meille kaikille!

Sivuillamme myös