Mitä toimenpiteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi?
Viime luentokerran tapaan käytin tilaisuutta hyväkseni ja keräsin tietoa ajankohtaisista työhyvinvointikysymyksistä. Nyt muotoilin kysymyksen hieman toisella tavalla, eli kohdistin huomion teemoihin, joihin tulisi kiinnittää huomiota, jos halutaan kehittää työhyvinvointia.
Käytetty kysymys oli tarkalleen ottaen seuraavanlainen: Mitä toimenpiteitä mielestäsi pitäisi tehdä työelämän ja työhyvinvoinnin parantamiseksi? Ohjeisin pohtimaan asiaa oman organisaation kannalta.
Keräsin aineiston paperilapuilla. Purin aineiston kirjoittamalla ylös kunkin vastauksen teeman. Eli jos vastauksessa oli mainittu esimerkiksi "Esimiestyön kehittäminen" kirjasin sen muotoon "Esimiestyö".
Käsittelin aineiston Word it Out-sivustolla, joka piirsi materiaalista alla olevan kuvan. Kuvassa fontin koko ilmentää, kuinka monta kertaa sana on mainittu aineistossa. Eniten mainintoja saaneet teemat on esitetty isommalla fontilla ja vähemmän mainintoja saaneet pienemmällä fontilla.
Eniten mainintoja saaneet teemat ovat esimiestyön kehittäminen, resurssikysymykset sekä työympäristön kehittäminen. Näitä teemoja luonnehditaan aineistossa muun muassa seuraavilla tavoilla:
- Selkeä esimiestyö: johdonmukaista, oikeudenmukaista.
- Lisää resurssia opetukseen: ryhmäkoot pienemmiksi (työrauha), erityisoppilaille avustaja.
- Sisäilma-asiat on vietävä voimakkaammin päättäjille. Ei työskentelyä "mikrobikylpylässä".
Seuraavaksi eniten mainintoja saavat johtaminen, työmäärä, ryhmäkoot, epävarmuus, tiedonkulku ja kiire. Näitä teemoja luonnehdittiin muun muassa seuraavasti:
- Johtamisen selkeyttäminen: roolit kullekin johtajalle selväksi, selkeä yksiselitteinen ohjeistus.
- Työmäärä lisääntyy jatkuvasti, resurssit eivät.
- Peruskoulujen ryhmäkokojen pienenä pitäminen. Tuki pienille ryhmille poistettu.
- Yhteiskunnallisessa muutoksessa ei eri toimenpiteiden vaikutuksia ole pystytty arvioimaan (epätietoisuus).
- Tiedon kulku perustyöstä (=opetus) johdolle paremmaksi.
- Aikaresussin lisäminen lukion opetussuunnitelmatyöhön ja lukion digitalisoinnin valmisteluun (ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin).
Tämän jälkeen ennen yksittäisiä mainintoja nousevat esiin työvälineet, tietojärjestelmät, koulutus ja ajanhallinta.
Tulokset tukevat aikaisemman Työhyvinvointi opetusalalla -kirjoitukseni tuloksia ja ne ovat samansuuntaisia tutkimustulosten kanssa.
Resurssipula johtaa opetus- ja kasvastusalalla työmäärän lisääntymiseen ja toisaalta kuormittavuus lisääntyy opetusalalla ryhmäkokojen suurenemisen kautta. Resurssien vähäisyys vaikuttaa myös erityisoppilaiden vähäisen tuen kautta kuormittavuuteen.
Erittäin keskeinen teema on työympäristö ja siinä sisäilmaongelmat. Infrastruktuurin kunto on merkittävä työterveyteen liittyvä riski. Työympäristön ongelmien korjaaminen kietoutuu toki myös resursseihin.
Kolmas tässä esiinnoussut merkittävä kokonaisuus liittyy johtamiseen käsittäen lähiesimiestyön ja johtamisen laajemmin. Johtamiselta edellytetään aineistossa erityisesti johdonmukaisuutta ja oikeudenmukaisuutta, toisaalta muutoksen johtaminen on yksi keskeinen teema keskellä ajankohtaisia julkisen sektorin muutoksia.
Kiinnostuksen kohteena kirjoituksessa oli se, mitkä tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin opetus- ja kasvastusalaa silmälläpitäen. Jos aineistosta pitäisi nostaa yksi läpileikkaava teema ylitse muiden, olisi se resurssit. Hyvin moni työhyvinvointiin liittyvä teema liittyy suoraan tai mutkan kautta resursseihin. Edellyttäähän esimerkiksi johtamisen kehittäminen resursseja.
Tässä kirjoituksessa pohdittiin työhyvinvointia. Erityisesti henkilötyövaltaisessa palveluja tuottavassa työssä, kuten juuri opetus- ja kasvatustyössä työhyvinvoinnista on lyhyt askel palvelun laatuun ja sen vaikuttavuuteen. Rautalangasta vääntäen: Resurssit vaikuttavat siihen, miten opetukselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Tällä taas on varsin keskeisiä yhteiskunnallisia merkityksiä.
